Perjantaisessa blogissa laillisuus-näkökumasta avaamani Palmia-keskustelu jatkuu aamun Helsingin Sanomissa pääkirjoituksessa ja kaupunkisivuilla ja hyvä niin. Valitettavasti pääkirjoituksessa oli sisäisiä ristiriitoja ja virheellisiä väitteitä. Kolme huomiota kirjoituksiin:
1. Laki ei perustele Palmia-esitystä
Palmiaa käsittelevässä pääkirjoituksessa (HS 15.9.) todettiin ”Kaupungin juristien mukaan yhtiöitys on tehtävä, koska kuntalain mukaan kunta ei voi toimia kilpailluilla markkinoilla liikelaitosmuodossa.”
Saman lehden kaupunkisivujen artikkelissa kuitenkin kerrottiin: ”Kaupunginhallituksen jäsenille perjantaina toimitettu muistio linjaa, että kokonaan tai osittain yhtiöittämisen rinnalla on juridisessa mielessä vielä toinenkin mahdollinen vaihtoehto: Palmia jatkaisi liikelaitoksena, mutta yhtiöittämisvelvoitteen alaisesta toiminnasta – siis käytännössä palvelujen myynnistä ulkopuolisille – luovuttaisiin.”
Eli toisin kuin pääkirjoitus antaa ymmärtää, laki (tai HS siteeraama ”kaupungin juristien näkemys”) ei edellytä esitetyn muotoista Palmian pilkkomista ja osayhtiöittämistä. Kaupunginjohtajan esitykseen ei myöskään sisälly säästötavoitetta eli sekään ei kelpaa perusteluksi.
Niinpä, kun laki ei perustetta tarjoa ja kustannussäätöihin ei vedota, ratkaisu toimivan liikelaitoksen tulevaisuudesta on poliittinen. Sellaisena sitä on syytä myös julkisessa keskustelussa arvioida.
2. Ruuan tekemisen ja jakamisen välinen yhteys
Samaisessa pääkirjoituksessa myös todetaan ”Palmian tunnetuin osa, ruokahuolto muun muassa kouluihin ja sairaaloihin, pysyy vastedeskin liikelaitoksena.” Myöhemmin kuitenkin kerrotaan kuinka ”tilannetta mutkistaa se, että Palmian ruokahuollon tulevaisuus vaatisi isot investoinnit, joihin Palmialla tai kaupungilla ei ole rahaa. Palmian keskeinen tehdas Pakkalassa on huonossa kunnossa, ja uusi ruokatehdas maksaisi arviolta 110 miljoonaa euroa.”
Eli ensin samainen pääkirjoitus kertoo, kuinka ruokahuolto säilytetään ja sitten myöhemmin, että sen edellyttämään investointiin ei ole varaa!
Tämä on kehäpäätelmä. Ruokahuolto siis säilyisi kaupungin toimintana. Kuitenkaan siihen liittyvää investointia ei kannattaisi tehdä. Voi kysyä, kuinka usein sellaista investointia pidetään kannattamattomana, jolle on olemassa valmis asiakaspohja eli tässä tapauksessa kaupungin päiväkodit, koulut ja sairaalat, joihin Palmian ruokatehtaan on määrä ruoka teettää.
Päätöksenteon kannalta tilannetta toki ”mutkistaa” se, että kaupungin ”ruokahuoltokonsepti”, johon mainittu investointikin liittyy, esitetään tehtäväksi vasta muun Palmia-ratkaisun jälkeen. Käytännössä siis ensin päätettäisiin, miten paljon Palmian ruokaa jatkossa halutaan kaupungin kouluihin, päiväkoteihin ja sairaaloihin ja vasta tuon päätöksen jälkeen pohditaan, miten tuo ruoka tehdään. On selvää, että tehtävien annosten määrä vaikuttaa investoinnin kokonaisharkintaan. Toiminnan laajuuden edellyttämät investoinnit on tietenkin toteuttava. Käytännössä Palmiassa on heidän ammattitaidollaan ratkaistava tehdäänkö ruokatehtaaseen peruskorjaus-parannus investoinnit tai kehitetäänkö keskuskeittiöjärjestelmää, joka sekin edellyttää investointeja.
Ihan oma asiansa on myös ruokaturvallisuus, kun puhutaan lasten ja vanhusten ruuasta. Siksikin ruuanvalmistuksen säilyttäminen kaupungin omaa päätöksenteon alaisena tuntuu perustellulta. Mutta tästä emme siis esitetyssä esityksessä pääse päättämään.
3. Opetusvirasto ja Palmia-tyytyväisyys
Pääkirjoitus jatkaa ”Tätä haluaa muun muassa opetusvirasto, joka jo nyt kilpailuttaa osan ruoka-annoksista. Se kertoo, etteivät kaikki ole yksiselitteisen tyytyväisiä nyky-Palmiaan.” Opetusviraston kilpailutukset ja Palmia-tyytyväisyys ovat kaksi eri asiaa. Opetusvirasto on päättänyt kilpailuttaa nykyisellään 12,5 prosenttia ruokahuollostaan. Perusteena kilpailutukselle on ollut joustavuuden ohella vertailutiedon saaminen hinnoista, ei siis tyytymättömyys Palmiaan, kuten HS-pääkirjoitus antaa ymmärtää. Jotain hintojen vertailtavuudesta kertoo se, että Palmia on voittanut osan sekä opetusviraston että sosiaaliviraston kilpailutuksista. Se kertoo yhtiön kilpailukyvystä ja toimivuudesta.
0 Comments on "Kolme kommenttia HS-Palmia-pääkirjoitukseen"