(HS Mielipide 11.3.2011)
Tulevan hallituksen pitää vahvistaa julkista terveydenhuoltoa. Aiheesta kirjoitti myös Heikki Janhunen (HS Mielipide 9. 3.).
HS:n pääkirjoitus (7. 3.) vaati seuraavalta hallitukselta selkeää esitystä terveyspalvelujen järjestämisestä ja rahoituksesta tulevaisuudessa. Vaatimus on perusteltu. Ratkaisun avain on terveydenhuollon rahoitus. Julkisilla varoilla tuetaan julkisesti tuotettujen palveluiden lisäksi työterveyshuoltoa ja yksityistä terveydenhuoltoa.
Yhä usemmat vanhemmat ottavat lapselleen terveysvakuutuksen. Niiden yleistymisen syyksi mainitaan vanhempien käsitys siitä, että vakuutus turvaa laadukkaammat palvelut yksityisellä terveysasemalla. Osin käsitys voi pitää paikkansa. Rohkenen kuitenkin väittää, että usein kyse on enemmän uskomuksista kuin todellisista huonoista kokemuksista. Neuvolaan ollaan useimmiten tyytyväisiä.
Vakuutuksen ottamisen myötä halu tukea julkista terveydenhuoltoa saattaa vähentyä. Ajatellaan, että omat palvelut hoituvat yksityisellä (lapset) ja työterveyshuollossa (aikuiset), joten miksi rahoittaa verovaroin laajaa julkista palvelua? Näkemys on kuitenkin virheellinen. Vakavien sairauksien hoidosta vastaa julkinen terveydenhuolto. Lisäksi kaikkien yhdessä käyttämät ja rahoittamat palvelut torjuvat eriarvoisuutta.
Tulevan hallituksen tulee tehdä esitys, jossa yksityisen terveydenhuollon Kela-tukeen käytettyjä varoja suunnataan julkisen terveydenhuollon laadun turvaamiseen.
Pääkirjoituksessa todettiin, että poliitikot kannattavat puheissa julkista terveydenhuoltoa, mutta tekevät käytännössä yksityistä terveydenhuoltoa suosivia päätöksiä. Siksi olisi mielenkiintoista kysyä ehdokkailta, onko heillä yksityinen terveysvakuutus.
Pilvi Torsti (sd), tutkijatohtori, Helsinki
11 Comments on "Yksityisen terveydenhuollon Kela-tukia julkiselle puolelle"
Elina
11.3.2011hei Pilvi,
Mielenkiintoinen aihe, mutta herätti pari kysymystä.
Ehdotat, että yksityisen terveydenhuollon tukemiseen käytetyt varat suunnattaisiin julkisen terveydenhuollon laadun turvaamiseen. Kiinnostaisi tietää, millaisista summista nyt puhutaan? Paljonko KELAlle maksaa yhden henkilön käynti yksityisellä lääkäriasemalla? Entä kuinka suuri on yhden terveyskeskuskäynnin tosiasiallinen kustannus julkisen terveydenhuollon rahoittajille?
Kiitos etukäteen vastauksesta,
Elina
Pilvi Torsti
11.3.2011Elina, kyse on laajemmasta ns. monikanavarahoituksen ongelmasta, joka meidän terveydenhuoltojärjestelmämme piirre, siis samanaikainen rahoitus julkisesti tuotettuun terveydenhuoltoon (joka siis voi olla myös ostopalvelu), yksityiseen terveydenhuoltoon ja työterveyshuoltoon). Aiheuttaa monenlaisia hankaluuksia, koska esim. "kannustaa" kuntia pitämään ihmisiä jonoissa jne. eikä välttämättä johda tervenhoitohenkilökuntaresurssien lähellekään optimaaliseen käyttöön kansanterveyden näkökulmasta (suomeksi: toisaalla lääkäripulaa toisaalla tyhjäkäyntiä - kuinka muuten voidaan taata, että hoitoon pääsee ilman jonoja).
Suosittelen perehtymään tarkemmin esim. Kimmo Lepon "Kansan terveys on tahdon asia" (Kalevi Sorsa säätiö 2010). Liittyen kysymykseesi summista Leppo viittaa 2008 tilastoihin seuraavasti:
"Monikanavarahoitus on todettu suureksi ongelmaksi ja siitä pitäisi irtautua aikaa myöten kokonaan, kuten useimmissa muissa maissa on aikaa sitten tehty. Suomessa tämä merkitsee pyrkimystä entistäkin selkeämmin vero- rahoitteiseen järjestelmään. Tarvittavien uudistusten toteutus lienee kui- tenkin viisainta aloittaa helpoimmista ja nopeimmin toteutettavissa olevista uudistuksista, luopumalla sairausvakuutuksen tutkimus- ja hoitokorvauk- sista. Nämä ovat Kelan potilaille maksamia korvauksia kuittien perusteella menoista, joita on aiheutunut yksityislääkärillä käynnistä tai lääkärin määräämistä tutkimus- tai hoitotoimenpiteistä (yhteensä 253 milj. euroa vuonna 2008)" (s. 54)
Ihan toinen asia ovat vakuutukset ja niiden hinta. Nykytilanteessa, kun vakuutus korvaa vain perusterveydenhoitoa, muttei (kallista ja lähes aina julkisesti tuotettua) erikoissairaanhoitoa, myös vakuutuksenhinta varsin kohtuullinen. Jos malli olisi 100% vakuutuspohjainen (vrt. Yhdysvallat) niin vuosivakuutuksen hintalappu olisi myös hyvin erilainen.
Salme Marttio
14.3.2011Otsikon teemaan liittyvää pohdintaa. Terveydenhoidon toiminnan yksityistämisvimmasta kirjoittaa mm. Jukka Ohtonen Mielipidepalstalla Hesarissa 14.3.11. Mikä on Sinun kannanottosi tähän? Vaikka sinällään näen globalisaation faktana nykymaailmassa, minua vaivaa kysymys siitä, että onko meidän ihan pakko luovuttaa terveydenhuollon toiminnot ulkomaalaistaustaisille yrityksille. Yritykset eivät ole hyväntekeväisyyslaitoksia vaan tavoittelevat maksimaalista voittoa, jotka rahat lähtevät meiltä muualle. Minun mielestäni tämä kehitys pitää pysäyttää ja pitää meidän veromarkat hyödyttämässä Suomea. Tämän asian pitäisi olla selkeästi esillä vaalikeskusteluissa.
Pilvi Torsti
15.3.2011Salme, ei ole pakko. Kantani on tässä selvä: ei ole perusteltua tukea julkisilla varoilla kelakorvausten JA alv-vapauden muodossa puhtaasti voittoa tavoittelevia yksityisiä terveystaloja. Tämä siis, kun puhutaan esimerkiksi kansalaisten yksityisesti ostamista palveluista (jotka siis 0 alv ja kelatuettuja).
Eri asia on, jos julkinen palvelu päätetään ulkoistaa, siis tuottaa yksityisesti, mutta niin, että julkisella vallalla järjestämisvastuu ja yksityinen palvelu valittu kilpailutuksen kautta. Tähänkin suhtaudun kriittisesti, koska meillä todella ollut vallalla jonkinlainen "vimma", jossa julkisia palveluja päätetty tuottaa yksityisesti ilman kunnon näyttöä niiden tehokkuudesta tai edullisuudesta.
Kaisu Luiro
21.3.2011Pulmallinen asia terveysvakuutuksissa on mielestäni myös se, että ne oman kokemukseni mukaan (äitinä ja lääkärinä) lisäävät reilusti terveyspalveluiden käyttöä, ikäänkuin "otetaan vakuutuksesta kaikki irti" ja käydään joka nuhaa ja näppyä näyttämässä erikoislääkärille. Omalla rahalla saa tietysti tehdä mitä haluaa, mutta nykyisellä korvayskäytännöllä lasku Kelalle kasvaa ja monesti turhasta. Suurin osa esim. lasten tartuntataudeista olisi hoidettavissa yleislääkärin vastaanotolla tai maalaisjärjellä käsikauppalääkkeiden kera.
Pilvi Torsti
22.3.2011Kaisu, tismalleen tämä oma "valistunut" arvaus, kun kuuntelee kansalaisten mielipiteitä. Ongelma tosiaan paitsi korvauskäytäntö myös lääkärien ja muun hoitohenkilökunnan riittävyys.
Sari Halonen
22.3.2011Ihmisillä tulee olla tasa-arvoinen mahdollisuus terveyteen. Vakuutusten tuoma ongelma on mielenkiintoinen, olisiko paikallaan muokata ensin kela-korvausta ensin sen suhteen, jos yksityiselle hakeutuvalla on voimassa oleva terveysvakuutus?
Itse olen saanut monta kertaa apua lapsille yksityiseltä lääkäriltä, kun terveyskeskuksesta on sanottu ei oota taikka alettu latelemaan mm. flunssanhoito-ohjeita (4:n lapselle äidille :-) ). Kela-korvauksia en kuitenkaan ole hakenut pitkiin aikoihin. Minulla kyllä on rahaa maksaa se 60€ lapsen läääkäriin, tärkein kuitenkin on se lapsen terveys.
Terveyskeskuksillakin pitäisi olla jokin takuu, eli jos aikaa ei terveyskeskuslääkärille anneta ja saman vaivan vuoksi joutuu menemään yksityiselle ja hoidon tarve todetaan ilmeiseksi, niin silloin minusta lääkärimaksut olisi korvattava kokonaan. Tähän voisi olla ratkaisuna kunnissa tai tytäryhtiöinä tehtävä pienimuotoinen yksityinen lääkäritoiminta. Eli hoito ilmaista (tai maksujen mukaan), jos tarve on ollut, mutta julkiselta on annettu pakit (toki vaivan selostus terveyskeskuksellekkin tulee olla selkeä).
Perusterveydenhuolto on huonolla tasolla, mutta en kuitenkaan syyttäisi sen huonoudesta työterveyshuoltoa taikka yksityisiä terveystaloja. Kyllä se vika on siellä, jotka palveluntason määrittelevät.
Hyvä olisi myös terveyspalveluihin kehittää laskuri, joka kertoo paljonko kustannukset ovat yhteiskunnalle, jos henkilö on sairaslomalla 6 kk jonottamassa terveystoimenpiteitä, kuin, että jos palvelu tuotetaan parin viikon sisälle.
Kaisu Luiro
23.3.2011Voisi olla aikamoinen sudenkuoppa tuo, että korvauksen saa jos "vaiva on ollut", epäilemättä kaikki bisneksessä mukana olevat yksityislääkärit sellaisen todistuksen kirjoittaisivat jotta potilas- eli asiakasvirta säilyy. Palvelusetelit tms sinänsä voivat joskus olla hyväkin keksintö, mm. Espoossa niitä oli laajalti käytössä (niitä kutsuttiin kyllä ostopalvelulähetteiksi) kun olin siellä tk-työssä, muualla en ole samanlaiseen "luksukseen" törmännyt. Ystäväni on muuttanut Hollantiin ja työskentelee lääkärinä ja siellä taas on yksityiseen vakuutukseen perustuva käytäntö, joka tuntuu toimivan tämän kokemuksen mukaan hyvin eikä osa ihmisistä jää sen ulkopuolelle samalla tavalla kuin USAssa. Kallis se kyllä käsittääkseni on yhteiskunnalle.
Loppukommenttina sairausloma vs vaiva hoidettu samantien -asiaan, Suomessahan on tehty hyvin moneen sairauteen ns. kiireettömän hoidon kriteerit (esim. polvitähystykset, lonkkaleikkaukset, kohdunpoistot jne) eli jos kriteerit täyttyvät, hoito tulee saada 6 kk sisällä. Jos on niin sairas että pitää olla sairauslomalla, ei ole kyse enää kiireettömästä hoidosta eikä tietenkään pitäisi joutua odottamaan noin pitkään, jokaisesta sairaalasta löytyy myös kiireellisemmät jonot (yleensä alle 1 kk, 1-2 kk ja sitten tuo 6 kk). Paperilla systeemi on aika hyvä, mutta ongelma tietysti on että resurssit ei ole joka paikassa kohdallaan, esim. hienot leikkaussalit seisoo tyhjillään kun ei hoitajia (nykyään suurempi ongelma) tai lääkäreitä ole...
Matias Möttölä
23.3.2011Huomio yksityiset vs. julkiset lääkäripalvelut: Järjestelmän kun voi rakentaa monella tavalla.
Ranskassa (jossa asuin aiemmin) perusterveydenhoito perustuu yksityisiltä lääkäreiltä ostettuihin palveluihin. Yhteiskunnan takaama terveysvakuutus kattaa osan käyntimaksusta esim. 22 euron yleislääkärikäynnistä 11 euroa saa paikalliselta Kelalta takaisin. Mutta jos haluaa, voi käydä selvästi kalliimmallakin lääkärillä ja maksaa joko itse tai saada osan korvattua oman tai työpaikan vakuutuksen kautta. Tämä järjestelmä takaa valinnanvapauden, mutta miten se toimii syrjäseuduilla, siitä en ole niin varma. Ja on selvää, että oma tulotaso ja ammattiasema vaikuttaa voimakkaasti siihen, miten "hyvää" perusterveydenhoitoa tulee saaneeksi. Lisäksi lääkäreillä on suuri tarve miellyttää potilaita. Ranskassa se on johtanut järjettömään lääkkeiden tuputtamiseen, ja lääkärillä käydään hyvin pienistä vaivoista. Järjestelmä tuntuu niistä hyvältä jotka voivat valita, ja perustason hoitokin on toki siedettävää. Mutta järjestelmä vaikuttaa tehottomalta ja tekee lääkärikäynnistä "palvelun" tavalla joka ei tunnu mielekkäältä.
Norjassa on hyvin kattava yksityisten yleislääkärien verkko jota valtion terveysjärjestelmä tukee. Jokainen valitsee omalääkärin jota saa vaihtaa kerran tai kaksi vuodessa. Kertamaksu käynnistä on n. 15 euroa.
Kattava verkko on tavallaan tehnyt varsinaiset yksityiset yleislääkärit tarpeettomiksi ja periaatteessa sen pitäisi taata kaikille hyvä perusterveydenhuolto. Minusta Norjan systeemin tärkein etu on, että potilaalla on valinnanvapautta, mutta sitä on mielekkäästi rajoitettu vs. Ranska.
Sen sijaan Norjan erikoissairaanhoidossa on työpaikan tai omasta vakuutuksesta kovastikin iloa ja saadun hoidon taso eroaa tuntuvasti, ja voi kysyä Suomenkin järjestelmän osalta, kumpi on tärkeämpää tasa-arvoinen perusterveydenhoito vai erikoissairaanhoito - jos pitää valita.
Pilvi Torsti
25.3.2011Matias, Kaisu ja Sari, kiitos pohdinnoista. Pidän kyllä hyvää perusterveydenhoitoa kaikille perustavoitteena ja myös asiana, jossa meillä eniten korjattavaa ja parannettavaa. Kaikenlaisia malleja on syytä miettiä ja rakentaa. Olennaista, että kannustimet oikein kansalaisten terveydenhuollon kannalta.
Raija Latva-Karjanmaa
25.3.2011Hyvää analyysiä Pilvi!
Pitkään työterveyshuoltoa käyttäneenä, voin todeta senkin kehnontumisen. Välillä olen käynyt julkisessa terkkarissa, koska 1) ollut lähempänä 2) olen saanut lähetteen jatkotutkimukseen helpomin!!!
On esimerkiksi hyvin iso työnantaja. Muutama vuosi sitten lääkäripalvelut huononivat paljon, kun talo vaihtui. Pari vuotta sitten se huononi vielä.
Syynä näen
1) Työantajan vaikeudet maksaa kalliita työterveyskuluja, mikä ymmärrettävää. Varmaankin mm. röntgen- ja labrakulut ovat sievoiset yleensä.
Nyt voi olal että otetaan liian iso riski potilaan terveyden kustannuksella, kun työnantaja on mitä ilmeisemmin neuvotellut halvan sopparin.
Halpistyöterveys on aikapommi, terveyskeskuksessa asiat voivat olla paremmin.
Tämä halpailu on johtanut nk. minimitasoon" hoidossa, jonka työnantaja on neuvotellut. mm. vahtimestarimme meni terveysasemalle, kun hänen kättään ei pitkään jatkuneen vaivan jälkeen kuvattu. Terveysasemalla sai heti lähetteen. Itse tarvitsin ultraa, en saanut. Terveysasemalta lähettivät heti, ja pääsin leikkaukseen joka oli myös tämän lääkärin diagnosoima. Työterveysasema antoi vain kipureseptin.
2) Lääkäritalojen oma ahneuden, joka ei ole lääkärien syytä. Yksi tai kaksi on jo pörssiyhtiöitä.
Lääkärien työ on ahdistavaa näillä hihna-lääkäsiasemilla. Siitä on gloria poissa. Potilaaseen keskittyvä lääkäri saa sapiskaa vastaanottoajan viivästymisestä. viikottain heilel lähetetään arvio heidän työnsö "tuloksesta" ?!
Toteat että erikoissairaanhoito on kuitenkin Kelan korvaamaa. Lääkäriasemien käyttö oli jossain vaiheessa luksusta jopa omasta milestäni. Nyt ne ovat osittain huonompia kuin terveysasemat, koska niiden toiminnan tehostuminen on johtanut laadun selkeään huononemiseen.
En ole terveyskeskuksessa saanut koskaan saanut sen huonompaa palvelua kuin "hienolla" työterveysasemalla.
Yst. terveisin!
Raija