Torinon syysarjen kuvaukset toiste, tänään kirjoista! Juuri nyt kiitollinen kolmesta kirjasta, jotka käsittelyssä tällä viikolla. Suosittelen jokaista. Torinon sunnuntaiaamun kirjamessujen muoto oli kahden naisen kirjakerho, jonka kesällä perustimme❤

🔸Jutta Urpilainen: Rohkeudella

Jutta Urpilainen tuli meille illallisella elokuussa suoraan studiolta. Hehkui iloa ja intoa. Oma kirja luettuna, oli ollut hieno kokemus.

Niin oli myös sen kuuntelu. Jutan ääni kulki mukanani viikon Brysselin ja Dublinin kokousreissut. Rohkenen suositella sitä laajasti. Kirja kuvaa yhden naisen valintoja ja elämän sattumia kuten samanaikaista valintaa komissaariksi ja adoptiopuhelua. Kirja kertoo toiminnasta politiikan eri tasoilla mukaan lukien vaikeat tilanteet ilman katkeraa jälkipyykkiä tai muiden arvostelua. Omat kokemukset sanoittuvat samalla rehellisesti ja avoimesti. Lisäksi kirja on yleistajuinen kelpo analyysi monista aikamme kysymyksistä mukaan lukien ilmastonmuutos, Suomen ja Euroopan suhde niin Venäjään, Kiinaan kuin lähi-itään ja Afrikkaan. Lukijalle piirtyy kuva Jutasta sellaisena kuin olen saanut hänet tuntea: periaatteista kiinni pitävänä, aikaansaavana, perehtyvänä ihmisenä, jota kiinnostaa kuunnella muita, pohtia eri näkökulmia ja välttää mustavalkoisuutta. Minulle kirjassa on paljon myös henkilökohtaista. Olen Jutalle monesta kiitollinen ja toivon, että hän jatkaa maailmantason toimijana!

🔸Jukka Niva: Somevirtojen valta

Jukka Nivan kirjan esipuheessa kerrotaan, kuinka se on syntynyt vuosien perehtymisen pohjalta. Mukana niin maanpuolustuskurssiluennot kuin journalistiset työtehtävät. Hyvä, että on syntynyt! Muutaman kerran olen saanut Jukan kanssa kirjan(kin) aihepiiristä keskustella ja olen aina ajatellut, että hänen jäsennyksensä ja näkemyksensä ovat poikkeuksellisen kirkkaita ja selkeitä. Suosittelen tätäkin kirjaa laajasti lisäämään ja jäsentämään ymmärrystä maailmasta jossa elämme ja miten se on syntynyt. Itse harkitsen kirjan esittämistä perheemme joulukirjaksi niin, että koko ToSi-viisikko lukee tai kuuntelee ennen joulua ja yhdessä jutellaan, mitä kirjan teemoista ajattelemme omassa elämässämme, miten ne vaikuttavat toimintaamme ja käytöksemme jne.

🔸Juhani Pietarinen: Ilon filosofia. Spinozan käsitys aktiivisesta ihmisestä

Kolmas kirjani vie 1990-luvulle ja 1600-luvulle. Juhani Pietarisen Spinozan ajatteluun nojaava Ilon filosofia päätyi kahden naisen kirjakerhomme ensimmäiseksi kirjaksi. Teos nivoutuu viime vuosien syväsukellukseeni siitä. miten käytän toisen puoliaikani, millä on merkitystä, miten jäsennän maailman ja itseni sen toimijana. Pilvi50 jubileumin ajattelen tarkoituksella synteesikohdaksi.

Pietarisen Spinoza-luenta, jossa korostuu “luottavainen rakkauden ja ilon täyttämä asenne elämään ja olemassaoloon” antoi tärkeää sanoitusta. Aktiivisuus siis perustuu sisäiseen voimaan, joka näkyy ulospäin suuntautuvana toimintana: “Spinozan mielestä siis jokainen yksilö on luonnostaan aktiivinen ja elämänhaluinen. Jokainen haluaa kehittää itseään, toteuttaa fyysisiä ja henkisiä mahdollisuuksiaan ja siten lisätä elinvoimaansa.”

Ulkoiset voimat jakautuvat kahteen ryhmään: myönteisiin elinvoimaa lisääviin ja kielteisiin eli elinvoimaa vähentäviin. Kaikkea emme voi valita, mutta paljon kuitenkin esimerkiksi siinä, mille ulkoisille voimille annamme elämässä sijaa. Tärkeää on myös itsensä arvostaminen ja nöyristelyn välttäminen. “Itsearvostus perustuu ennen kaikkea itsetuntemukseen, tarkkaan ja selvään tietoon omista tavoitteista ja mahdollisuuksista…itsearvostuksen puute vähentää toiminnanhalua, eikä sen vuoksi kenenkään pitäisi miettiä omia heikkouksia ja puutteita. Spinoza suhtautuu nöyryyteen kielteisesti, koska se ‘syntyy siitä, että ihminen miettii kykenemättömyyttään tai voimattomuuttaan.”

**

Ihana lukea postauksia Kirjamessuilta. Jotenkin hyvin toiveikas näkökulma maailmanmenoon. Huikea onnistuminen taas Ville Blåfield & tiimi. Paljon on hyvää, jonka varassa ja jolle rakentaen voimme vaikeassa maailmassa toimia. Loputa maailmanhistoriassa on aika vähän aikoja, jotka olisivat olleet sen paremmin aikalaisille kuin jälkikäteen tarkasteltuna helppoja. Kirjallisuus on hyvä tapa muistuttaa myös tästä.