Jätin eilisessä kaupunginvaltuustossa talousarvioaloitteet lähipäiväkoti-periaatteen käyttöönotosta vuonna 2022 ja positiivisen erityiskohtelun rahoituksen tuplaamisesta liittyen kasvatukseen, koulutukseen, kulttuuriin ja vapaa-aikaan vuodelle 2022. Talousarvio antaa raamit Helsingin vuosittaiselle toiminnalle, joten konkreettisten asioiden vieminen talousarvioon on tärkeää. 

Perheille tarjottavat kotia lähellä olevat päiväkodit vahvistavat koulutuksen tasa-arvoa, rakentavat yhteisöjä kaupungin keskellä, sujuvoittavat perheiden arkea ja helpottavat töissäkäyntiä. Olen ajanut lähipäiväkoti-periaatetta eteenpäin jo vuosia, ja aina on otettu askeleita eteenpäin. Nyt on aika ottaa viimeisetkin askeleet, jotta periaate aidosti toteutuu pian. 

Toimiva lähipäiväkoti-periaate olisi myös teko sujuvan koulutuspolun eteen. Periaate vahvistaa polkua esiopetukseen ja lähikouluun, ja poistaa myös lapsen näkökulmasta kuormittavan päivähoitopaikan vaihdon lapsen siirtyessä esiopetukseen tulevan lähikoulunsa lähelle. Edellytän aloitteessani, että lähipäiväkoti-periaate otetaan käyttöön Helsingissä vuonna 2022. 

Koulutuksen merkitys korostuu myös koronan jälkien korjaamisessa. Erityistä huomiota jälleenrakentamisessa kaipaavat perheet, lapset ja nuoret sekä kodeissaan pandemian läpi selvinneet ikäihmiset. Koulutuksen ja kasvatuksen sekä kulttuurin ja vapaa-ajan niin sanotun me-rahoituksen tuplaaminen vuodelle 2022 edistää jälleenrakennusta kiinnittämällä huomiota niihin alueisiin, joissa lisätuen tarve on kaikkein suurin. Me-rahoituksen eli positiivisen erityiskohtelun rahoituksen tavoitteena on edistää kaupunkilaisten yhdenvertaisuutta ja sitä on vuosien varrella käytetty muun muassa pienentämään ryhmäkokoja kouluissa. 

Jätimme talousarviokäsittelyyn myös minun ja Sinikka Vepsän valmisteleman aloitteen kotihoidossa olevien vanhusten toimintakyvyn palauttamiseen liittyen. Sinikka työskentelee itse vanhusten kotihoidossa ja näkee arjen tilanteet ja tarpeet. Helsingissä vastaamme tähän tarpeeseen. 

On selvää, että pandemian aiheuttamia haavoja ja parannettavaa helsinkiläisten arjessa riittää näiden aloitteiden jälkeenkin. Rahan käyttäminen koronan jälkien korjaamiseen on välittämistä kaupunkilaisista ja etenkin niistä ryhmistä, jotka pandemiasta ovat kärsineet eniten. Mitä ajatuksia sinulle nousee mieleen yllä olevista aloitteista?