Kolumni Demokraatissa 13.1.2014

Helsingin kaupunginhallitus päättää tänään tontinvarauksesta, jota Guggenheim-säätiö kaupungille on esittänyt. Säätiö järjestäisi Eteläsataman tontilla arkkitehtuurikilpailun.

Miksi Sd-ryhmä on päätynyt esittämään päätöksen palauttamista jatkovalmisteluun?

Olemme arvioineet asiaa ennen muuta kahdesta näkökulmasta: kaupunkidemokratia ja riittävä tieto ja arviointi osana päätöksentekoa.

Kaupunkidemokratian kannalta pidämme ongelmallisena, että vuosia Helsingin kaupungin käsittelyssä pyörinyttä hanketta ei käsiteltäisi kaupunginvaltuustossa ennen kuin hankkeen yksittäisistä osittaisista kuten tontinvarauksesta ja arkkitehtikilpailusta päätetään. Jos tontinvaraus nyt etenisi esitetyssä muodossa, Guggenheim-hanketta käsiteltäisiin valtuustossa ensimmäistä kertaa vasta arkkitehtikilpailun jälkeen arvioilta vuonna 2016-2017.

Siksi esitämme, että tontinvaraus tuotaisiin valtuuston käsittelyyn koko hanketta koskevien lisätietojen kera viimeistään alkusyksystä.

Miksi puolen vuoden päästä? Miksi ei heti?

Guggenheim säätiö julkisti uudistetun esityksen Guggenheim Helsinki –hankkeesta viime syyskuussa. Esityksessä on arvioitu muun muassa hankkeen mahdollisia elinkeinovaikutuksia ja kävijämääriä. Kuluarvio, jonka rahoitus esityksessä jää avoimeksi, on investoinnin ja 15-20 vuoden käyttömenojen osalta satoja miljoonia euroa. Valtaosin investoijaksi on ilmeisesti kaavailtu julkista rahaa joko Helsingin kaupungilta tai Suomen valtiolta. Säätiön oma panos olisi museon 30 miljoonan lisenssimaksuun hankittu yksityinen tuki.

Säätiön syyskuisesta esityksestä ei ole tehty kaupungin omaa arviota eikä säätiön kanssa ole toistaiseksi käyty läpi esimerkiksi sitä, miten rahoitusta on suunniteltu hankittavan ja kuka hankkeen jatkossa omistaisi eli hallinnoisi sitä. Olennainen kysymys lienee myös sisältö ja sen sopivuus Helsinkiin. Millainen olisi 2020-luvun merkittävä satsaus Helsingin paraatipaikalle? Miten se nivoutuisi osaksi helsinkiläistä kulttuurityötä, opetustoimea tai nuorisotyötä?

Näihin kysymyksiin olisi perusteltua olla ainakin alustavia vastauksia ennen kuin kaupunki tekee päätöksiä hankkeen mahdollisesta etenemisestä arkkitehtikilpailuun. Siksi esitämme, että kaupunki tekisi omat arvionsa ja kävisi rahoitusta ja hallintoa täsmentävät jatkoneuvottelut Guggenheimin kanssa ennen valtuustokäsittelyä. Mahdollisten rahoittajien alustava erittely kuuluisi tähän kokonaisuuteen.

Käsillä olevaa esitystä eli tontinvarausta ja arkkitehtikilpailun aloittamista saman tien tukevat ovat korostaneet, kuinka tässä vaiheessa kyse olisi vain arkkitehtuurikilpailusta, joka ei maksa kaupungille mitään, toisi kansainvälistä näkyvyyttä ja joka ei tarkoita, että museo rakennettaisiin. Samalla on todettu, että on ihan tavallista toteuttaa arkkitehtikilpailuja ilman, että niiden lopputulosta on aikomustakaan rakentaa.

Olisiko kuitenkin niin, että jonkinlainen realistinen arvio toteuttamismahdollisuuksista olisi syytä olla ennen mahdollista arkkitehtikilpailua? Eikö se olisi reilua myös kilpailuun osallistuvia kohtaan? On helppo nähdä muutaman vuoden päässä siintävät otsikot, jossa ”kilpailun järjestäjät ja arkkitehdit pettyneitä”,jos ”kaupunki vetäytyy Guggenheim-hankkeesta”. Erillinen arkkitehtikilpailu olisi keinotekoinen vaiheistus, siksi siitä ei ole perusteltua päättää ilman valtuustopäätöstä, joka perustuu vähintään alustavaan arvioon hankekokonaisuudesta.