(Kolumni Demokraatissa 22.11.2013)
”Helsinkiin tarvitaan lisää asuntoja kahdesta syystä: jatkuva asuntopula pitää hinnat korkeina ja kaupungin väkiluku kasvaa jatkuvasti, tänä vuonna 9878:lla ihmisellä. Nykyisellä nopean kasvun ennusteella meitä on vuonna 2050 noin 250 000 enemmän kuin tänään eli vuosittain keskimääräinen väestökasvu olisi lähes 7000 henkilöä.
Kaupungin kasvu on monin tavoin myönteinen uutinen etenkin kun nopeimmin kasvavat nuoremmat ikäluokat. Hallitusti kasvava nuortuva kaupunki takaa sen, että rohkenemme laskea töitä tekevän ikäluokan varaan, kun mietimme esimerkiksi hyvinvointipalvelujen tulevaisuutta. Tämä on harvinaista harmaantuvien kuntien Suomessa.
Kasvava kaupunki mahdollistaa myös asuntopoliittisten keinojen käyttämisen, kun pyrimme sosiaalisesti eheään kaupunkiin ja ehkäisemään alueiden jakaantumista hyviin ja huonoihin. Käytännössä se tarkoittaa, että pyrimme siihen, että kaikilla alueilla sekoittuvat omistusasunnot, vuokra-asunnot ja niiden välimuodot. Uusissa kaupunginosissa tämä tavoite toteutetaan alusta lähtien, vanhojen alueiden tiivistäminen mahdollistaa yksipuolisen omistuspohjan monipuolistamisen.
Tiiviissä kaupungissa asuminen myös tukee tämän päivän kestävän kehityksen tavoitteita: kaupunkilainen kuluttaa merkittävästi vähemmän resursseja kuin haja-ajatusalueen asukas. Helsingissä meitä hellii lisäksi virkistysalueiden vahva verkosto, hyvälaatuinen kaupunki-ilma ja erinomaisesti toimiva julkinen liikenne.
Helsingin kaupunginvaltuusto on asettanut tavoitteeksi 5500 uutta asuntoa vuodessa. Se riittää noin 10 000:lle uudelle asukkaille, jos keskimäärin 1,7 henkilöä asuu yhdessä asunnossa. Nykyisellään noin puolet helsinkiläisistä asunnoista on yhden ihmisen koteja, joten 1,7 asukkaan oletus per asunto on korkea.
Viime vuosina ja vielä hetken aikaa eteenpäin 5500 asunnon tavoitteen täyttämistä on helpottanut ja helpottaa laajojen uusien asuinalueiden rakentaminen vanhoille satama-alueille Jätkäsaareen ja Kalasatamaan. Tyhjää tilaa on ollut helppo kaavoittaa eivätkä naapurustot ole elämöineet. Noin puolet vuosittaisesta asuntotavoitteesta on täyttynyt näillä alueilla.
Tulevina vuosina ja vuosikymmeninä meiltä helsinkiläisiltä kysytään yhä enemmän halua ja kykyä muuttaa olemassa olevaa elinpiiriämme, kun etsimme tilaa lisärakentamiselle. Kalasataman ja Jätkäsaaren kaltaisia laajoja alueita ei enää ole helposti otettavissa rakennuskäyttöön, vaan on katseltava yhä enemmän rakentamattomia takapihoja, parkkipaikkoja sekä metro- ja junaverkkojen lähiympäristön rakentamattomia alueita.
Asuntorakentamisen isot suuntaviivat piirtää yleiskaava. Nykyinen yleiskaava on vuodelta 2002 ja siitä on toteuttamatta enää rajallinen määrä kaavoitettuja alueita. Uusi yleiskaava on tarkoitus hyväksyä 2016. Käytännössä siinä tehtävät kaavoitusratkaisut realisoituvat rakennettaviksi kodeiksi vasta 2020-luvulla, kun huomioidaan valituskierrokset ja niiden vaatimat käsittelyt. Eli jokainen, joka ehdottaa, että odotetaan uusien kaavojen kanssa uuden yleiskaavan linjauksia tulee samalla ehdottaneeksi, että rakennetaan hyvin vähän tulevien 5-10 vuoden aikana.
Mitä tästä seuraa? Miksi sosialidemokraatteina kannatamme paljon keskustelua kirvoittaneen Meri-Rastilan lisärakentamista ja katsomme, että on oltava todella erityiset perusteet vastustaa jonkin hyvien liikenneyhteyksien päässä sijaitsevan rakennuskelpoisen alueen käyttämistä koteihin?
Ainoa tapa varmistaa 5500 vuosittaisen asunnon rakentuminen – tai edes sitä lähentelevä luku – on nykyisen vuoden 2002 yleiskaavan mukaisten alueiden määrätietoinen rakentaminen.
Vuoden 2002 osayleiskaavasta jäljellä olevista mahdollisuuksista asuntorakentamiseen yksi merkittävimmistä on Meri-Rastilan alue. Meri-Rastilan osayleiskaavan mahdollistama asuntotuotanto takaa kodit liki 2000 helsinkiläiselle. Rakentamisalue sijaitsee lähellä Rastilan metroasemaa ja tukee olemassa olevia palveluita, joiden riittävyys on samalla arvioitava uusien asukkaiden tuoma paine huomioiden. Eheän kaupunkikehittämisen näkökulmasta uudet asunnot lisäävät alueen omistusasuntokantaa. Toisin kuin kosteilla satama-alueilla rakentamisolosuhteet ovat Meri-Rastilassa hyvät, joten kohtuuhintaisten asuntojen aikaansaaminen pitäisi olla mahdollista.
Meri-Rastilan rakentamisen yhteydessä on esitetty, että rakentaminen ”tuhoaa alueen rannat ja metsät ja asukkaille tärkeän luontoalueen”. Väite ei pidä paikkaansa: rakentamiselle varattu alue jättää rantavyöhykkeen koskemattomaksi ja suojaa arvokkaan muinaisrannan. Laajasta metsäalueesta uudisrakentaminen koskee vain vähäistä osaa (Kuten yllä oleva havainnekuva kertoo – lisäys PT).
Toinen vasta-argumentti Meri-Rastilan kaavaan on ollut asukkaiden tekemä esitys täydennysrakennuskohteista metroaseman ympärillä niin, että osayleiskaavassa käyttöön otettu metsäpala jäisi rakentamatta. Osayleiskaava ei missään nimessä sulje pois asukkaiden esityksien hyödyntämistä. Ne vaativat kuitenkin oman kaavoitusprosessinsa, neuvottelut rakennuttajien kanssa ja sen, että joku on oikeasti halukas kohteet toteuttamaan. Nyt kaupunginhallituksen ja valtuuston käsittelyyn tuleva kaava on monivuotisen suunnittelutyön tulos. Sitä ei ole perusteltua viivyttää, vaan käsitellä täydennysrakentamisideat erikseen ja hyödyntää toteuttamiskelpoiset.
Itse asiassa voi sanoa, että jos Meri-Rastilan kaava hylätään, on hylättävä lähes kaikkien tyhjien alueiden rakentaminen ja samalla luovuttava kunnianhimoisesta asuntopoliittisesta linjasta Helsingistä. Sosialidemokraatteina emme voi sitä hyväksyä, koska haluamme, että Sdp on mukana rakentamassa kaupunkia!
Tässä asuntopoliittisessa kehikossa tulemme tarkastelemaan myös muita mahdollisia rakennettavia alueita. Samalla tulemme vaatimaan muilta ja itseltämme erittäin vahvat perustelut sille, että jotain asuntorakentamiseen soveltuvaa hyvien liikenneyhteyksien päässä olevaa aluetta ei otettaisi mahdollisimman nopeasti asumiskäyttöön.”
Pilvi Torsti on kaupunginvaltuutettu (sd.) ja kaupunginhallituksen jäsen.
Osku Pajamäki on valtuustoryhmän puheenjohtaja (sd.), kaupunginhallituksen vpj.
33 Comments on "Pajamäki ja Torsti: Meri-Rastilan metsää ei tuhota eli miten rakennamme koteja kasvavaan Helsinkiin"
Hanna-Leena Ylinen
24.11.2013Kysymys: Mitä Osku Pajamäki / Pilvi Torsti sanoi kumppanilleen?
Vastaus: "Kulti, kutistin demarit."
Lauri Kajander
24.11.2013Hei,
Esitetty rakentaminen ei todellakaan koske "vain vähäistä osaa" metsästä. Myös suunniteltu viheryhteys rakentamisen ja meren välissä on naurettavan kapea, vain muutama puurivi. Tämän voi jokainen käydä paikanpäällä toteamassa nyt, kun kävimme asukkaiden kanssa eilen merkitsemässä kaavoitettavan alueen maastoon nauhoilla.
SDP:n Varjosta Valoon -tulevaisuusohjelmassa todetaan näin: "Suurten kaupunkien ja niiden kehyskuntien kaavoituksessa keskitytään olemassa olevien taajamien täydennysrakentamiseen lähiluontoa vaarantamatta ja hajarakentamisesta luovutaan." Tämä tavoite on täydessä ristiriidassa Meri-Rastilaan suunnitellun rakentamisen kanssa. Kyse ei ole täydennysrakentamisesta vaan rakentamisen leviämisestä luontoalueelle.
Samasta syystä suunnitelma ei edistä asumismuotojen monimuotoisuutta alueella. Omistusasuntojen rakentaminen nykyisen kaupunkirakenteen ulkopuolelle luo hyvätuloisten eristyneen asuinalueen.
Myös pitkään suunnitteluprosessiin on turha vedota perusteluna rakentamiselle. Kaavaa on vastustettu koko suunnittelun ajan voimakkaasti. Jos asukkaita olisi kuunneltu, olisi turhalta työltä säästytty. Se, että kaupunkisuunnitteluvirasto on jääräpäisesti jyrännyt näkemystään läpi, ei ole mikään peruste toteuttaa huonoa vaihtoehtoa.
Kaikkein kummallisinta on vedota rakennusliikkeiden toiveisiin ja rakentamishaluihin. Heillekö Helsinkiä suunnittellaan? Jos kerran asunnoista on pula, rakennuskohteet kiinnostavat rakentajia muuallakin kuin maksimaaliseen voitontavoitteluun sopivimmilla lähivirkistysalueilla.
Toivon todella, että muutatte vielä kantaanne ja säästätte yhden Helsingin merkittävimmistä ulkoilu- ja luontoalueista.
Ystävällisin terveisin,
Lauri Kajander
metsävastaava
Luonto-Liitto
Olli Vento
24.11.2013Meri-Rastilan ulkoilupuistoon rakentaminen ei olisi kaupungin tiivistämistä vaan levittämistä. Perustellumpi suunta kehittää kaupunkia on aito tiivistäminen. Sen avulla olisi saavutettavissa toimivampi kokonaisuus. Kasvava kaupunki tarvitsee myös riittävät virkistysalueet.
Meri-Rastilan metsän muinaisranta on arvioitu noin 400 metrin pituiseksi. Laaja kokonaisuus ei esitetyssä ratkaisussa säilyisi. Osasta muinaisrantaa tulisi muistomerkki talojen keskelle.
Rantaan jäävä viheryhteys olisi ohut eikä tukisi riittävästi toimivaa laajempaa luontokokonaisuutta.
Jos uusi alue rakennettaisiin korkean mäen rinteille, muuttuisivat valaistusolot, mikä olisi riski muun metsäalueen kestävyydelle. Samaan suuntaan vaikuttaisi kallioiden louhiminen. Riski veden kulun muutoksille on suuri.
Asuntopolitiikassa Helsinkiin tarvittaisiin enemmän edullisia asuntoja. Vuokra-asuntojen määrää olisi perusteltua kasvattaa selvästi. Myös pienten asuntojen osuutta on hyvä kasvattaa.
Tulevaisuudessa autoilun osuus voi kasvaa jonkin aikaa jä kääntyä sitten selvään laskuun. Nuoret hankkivat jo vähemmän ajokortteja. Maata voi jatkossa vapautua paljonkin esimerkiksi parkkipaikoilta.
Pitkäjänteisessä kaupungin kehittämisessä turvataan riittävät virkistysalueet.
Tosha Einiö
24.11.2013Meri-Rastilan kaavan hylkäämisestä ei voi automaattisesti seurata, että on hylättävä kaikkien muiden tyhjien alueiden rakentaminen. Ja yllä torjumanne "tuhoväite" PITÄÄ kyllä paikkansa, tulkaapa itse katsomaan! Meri-Rastilan kaavoitetun alueen rakentaminen tuhoaa ja muuttaa ratkaisevasti ja ihan varmasti rutkasti koskematonta, paikoin lähes ikimetsää ja juuri siltä alueelta, mihin asukkailla (ja myös keskustasta metrolla ulkoilemaan tulevilla autottomilla kaupunkilaisilla) on vaivattomin kulku. Ei niitä taloja sinne sentään taivaasta lasketa. Rakentaa pitää, mutta asukkaita kuunnellen ja kunnioittaen. Lauantain tempauksessa 23.11.2013 kuvaamallani videolla (http://youtu.be/57QZE19ZlnU) näkyy hyvin, miten herkkä kaavoitettu alue on. Kouluillekin se on tärkeä ulkoilualue. Sitäpaitsi - jos rakennetaan, pitää rakentaa (ja pehmeitä arvoja kunnioittaen) VUOKRA-ASUNTOJA, niistä on todellinen pula, ja rakentaminen tapahtukoon yhteistyössä Espoon ja Vantaan kanssa - siellä tilaa riittää. Liikenneyhteyksiä syntyy kun niitä synnytetään. Muuallakin maailmassa kuljetaan julkisilla Cityyn töihin. Perustelunne ei kelpaa!
Markus Seppälä
24.11.2013Tervehdys!
Kirjoituksen luettuani halusin kommentoida
En ymmärrä, miksi demarit ovat valmis uhraamaan hyvin vähiin käyviä viheralueita, joiden hyödyllisyys asukkaiden yleiselle terveydentilalle ja merkitys viihtyvyydelle on selkeästi osoitettu Suomessa (mm. Prof. Liisa Tyrväinen) ja kansainvälisesti tehdyissä tutkimuksissa. Sitran artikkeli aiheesta: http://www.sitra.fi/artikkelit/luonto-ja-terveys/luonto-tarjoaa-hyvinvointia-ja-bisnesmahdollisuuksia
Helsingissä pitäisi minusta keskittyä viheralueiden sijaan suuntaamaan asuntorakentamispaineita tyhjillään olevien toimitilojen ja -alueiden uudelleenkaavoitukseen. Yle uutisoi tästä kasvavasta trendistä viime kuussa: http://yle.fi/uutiset/turhat_toimitilat_muuttuvat_kodeiksi_-_jos_rahaa_ja_kaavoitustahtoa_piisaa/6896836
Jos Helsinki haluaa päästä asuntotuotantotavoitteisiinsa uhraamatta kuitenkin elintärkeitä luontoalueitaan, tulee rakentaa korkeammalle ja tiiviimmin jo rakennetuille alueille. Lisäksi olisi hyvä tarkistaa kaupungin normeja pysäköintialueiden koosta ja tarpeesta asuntoyksikköä kohti, jos halutaan käytettävissä oleva tila hyödyntää tehokkaammin.
Meri-Rastilan alueen rakentamista ollaan siis nyt siunaamassa tekstissä osittain väärin perustein. Toimitiloja rakennetaan nyt alusta alkaen tyhjäksi jo valmiiksi ylitarjonnasta kärsiville markkinoille, eli tuhlataan rajallista resurssia.
Voisitteko korjata tilanteen järkevämmäksi? Kiitos.
Riitta
24.11.2013Aiotteko sekä täydennysrakentaa Meri-Rastilaa asukkaiden ehdotuksen pohjalta että kaavoittaa virkistysalueen omistusasunnoiksi? Yhden vuoden kaikki 5500 asuntoa tullaan siis rakentamaan Meri-Rastilaan.
Hanna-Leena Ylinen
24.11.2013Keväällä pidetyssä Itä-Helsingin puhuttavimmat suunnitelmat -tilaisuudessa Vuosaari-projektin silloinen vetäjä Ilkka Laine kertoi, että Vuosaaressa asuu nyt 36000 helsinkiläistä, kun määrä voisi tulevaisuudessa olla 40000.
OURCity-suunnitelman 2000 asukkaalla pystyttäisiin siis kattamaan noin puolet koko Vuosaaren kasvutavoitteesta. Tämä tarkoittaisi yli kolmanneksen kasvua Meri-Rastilan asukasmäärään. En oikein ymmärrä, miksei tämä riittäisi Meri-Rastilan osuudeksi kasvutalkoissa, varsinkin kun alueella on tälläkin hetkellä valmiiksi kaavoitettuja tontteja, joille kukaan ei ole rakentamassa:
http://hlylinen.blogspot.fi/2013/11/kuinkas-sitten-kavikaan.html
Toisin kuin otsikkonne väittää, osayleiskaavasuunnitelma tuhoisi metsän. Suunnitelma kohdistuu Meri-Rastilan identiteetin kannalta kaikkein olennaisimpaan paikkaan. Lisäksi rakentamisen seurannaisvaikutukset ulottuisivat huomattavasti laajemmalle alueelle.
Satu T.
24.11.2013Meri-Rastilan ja Ramsinniemen metsäalue näyttää kartalla suurelta ja vehreältä. On kuitenkin syytä huomioida, että Ramsinniemen päässä viheralueet ja metsät ovat aidattuja ja vartioituja yksityisalueita, joihin ei ole pääsyä. Varsinaisesta ulkoilualueesta kerrostalojen rakentaminen söisi noin puolet, lisäksi tulee tieliikenne, parkkipaikat, kunnallistekniikka ym. Myös jäljelle jäävä luonto-osuus kärsisi merkittävästi!
Suojeltavat kohteet, kuten pirunpelto, jäävät suunnitelmassa jäljelle, mutta ne irrotetaan aidosta ympäristöstään. Kerrostalojen keskellä pirunpelto on pelkkä kivikasa.
Toivottavasti alueen asukkaita kuunnellaan ja vaihtoehtoinen rakennussuunnitelma otetaan huomioon!
Juhana Harju
24.11.2013Kirjoituksessa ei ole mitään yllättävää. Demarit kannattivat toisaalla ensin Kumpulanmäen tuhoamista ja sen jälkeen Vallilanlaakson turmelemista kadulla. Ensimmäinen toteutuikin eli Kumpulanmäen tuuliselle mäelle rakennnettiin DDR-tyylinen kampus. Onneksi sentään Vallilanlaakso saatiin suojelluksi betonipuoluiden, SDP:n ja Kokoomuksen, tuhoamisvimmalta. Nyt demarit ajavat samaa Meri-Rastilassa -- ja kannatus laskee, kun asukkaita ei missään kuunnella.
Olli Vento
24.11.2013Helsinkiin tarvitaan asuntoja. Toisaalta esimerkiksi Vuosaaresta löytyy hyviltä paikoilta kaavoitettuja tontteja, jotka ovat odottaneet rakentamista pitkään. Asetelman osalta tarvittaisiin aktiivista seurantaa. Kuvio ei tue tarvetta levittää rakentamista ulkoilupuistoon.
Käytännössä suuri kaupunki tarvitsee huomattavasti itseään suuremman maa-alan oman ylläpitonsa tukemiseksi. Kaupungin virkistysalueille rakentaminen ei säästä luontoa muualta, mutta estää hyvin tulevaisuudessa toimivan kaupunkirakenteen kehittämistä. Samalla sosiaali- ja terveyspuolen menot lisääntyisivät.
Asumismuoto ei voi olla ihmisten rankingperuste. Helsingissä tarvitaan lisää vuokra-asuntoja.
Eeva Berglund
24.11.2013Hei taas,
Puhutte rakennuskelpoisen alueen käyttämisestä koteihin. Sanoisin, että Meri-Rastilan metsä on tällä hetkellä sekä ihmisten että poikkeuksellisen eläimistön kotia. Vihreät virkistysalueet ovat todellakin yhä useammille elintärkeä asia. Niitä nakertamalla ei pääkaupungin asuntopulaa korjata. Harkitsemattomasti "täydentämällä" tehdään rumaa kaupunkia, jonne tullaan tulevaisuudessa lähinnä vain epätoivossa. Sekin on mahdollinen tulevaisuuden visio.
Tärkeintä lienee, että olemassaolevaa metsää ei kai voi pienentää, ilman että huonontaa oleellisesti paikallista elämänlaatua. Alue ei käsittääkseni ole helsinkiläisittäin kaikkein kadehdituinta, metsäluonto on keskimääräistä tarpeellisempaa paikalliselle hyvinvoinnille. En ymmärrä, mitä sosiaalidemokraattisuus voisi tarkoittaa, jos sen turvin voidaan sivuuttaa paikalliset olosuhteet ja toiveet tällä tavalla.
Sivusta tilannetta pitkään katsoneena, toteaisin vielä, että viime aikaisista puheenvuoroista huolimatta, jokin "kaiken vastustaminen" ei ole se, mikä motivoi eri tahoilla toimivien aktiivisten kansalaisten pyrkimyksiä löytää Meri-Rastilalle parempi ratkaisu, kuin kajota uniikkiin kaupunkimetsään.
Jos mainitsemanne maan rakennuskelpoisuus määräisi sen, minne kodit kannattaa tehdä, olisi kaiketi ollut parempi jättää kalliilla puhdistetut satama- ja muut vanhat teollisuusalueet rakentamatta. Rumaa kaupunkia tulisi tosin siitäkin, jos toimittaisiin ainoastaan siellä, missä tämän päivän rakennusfirmat mieluiten toimisivat - siellä missä on helppoa.
Kuten toteatte, radanvarret ja muut (lähinnä autoja palvelevat) asfalttikentät ovat tulevaisuuden rakennustyömaita, samoin edellisen kommentoijan mainitsemat tyhjät toimitilat. Miksei aloiteta niistä nyt?
EB, Töölö
Eija Autio
24.11.2013Meri-Rastilan luontoalueelle rakentaminen ei sovi ideologiaanne mm. seuraavista syistä:
Tulevaisuusohjelmassanne painotetaan lähiluonnon säilyttämistä, jota koskemattomaan metsään rakentaminen ei ole.
Puolueenne pitäisi käsittääkseni olla pienituloisten veronmaksajien asialla. Eikö teidän silloin tulisi puoltaa lähivirkistysalueen säilyttämistä, eikä kovatuloisille suunniteltua asuntotuotantoa? Varsinkin, kun vaihtoehtokaavan turvin Meri-Rastilaan voitaisiin tuottaa asuntoja huomattava määrä.
Viisas ratkaisu olisi ottaa nyt aikalisä kiistaa aiheuttavan metsään rakentamisen suhteen ja palata siihen tuonnempana. Asialla ei todellisuudessa ole kiire, koska kyseessä ei ole Helsingin ainoa rakentamiseen soveltuva alue, upein kylläkin!
Toivon teidän muuttavan kantanne ja pitävän mielessänne, että olette asukkaiden äänestäminä päättämässä asioista! Näin teidän myös tulisi pyrkiä tekemään sellaisia päätöksiä, joihin äänestäjät ovat teidät valtuuttaneet.
Hanna-Leena Ylinen
24.11.2013Vaikka olen poliittisesti sitoutumaton, kuvaavat seuraavat kaksi Sosialidemokratian periaatteista lainaamaani kappaletta hyvin sitä, millaisessa maailmassa niin minä kuin monet tuntemistani merirastilalaisista haluaisivat elää:
”Vuorovaikutteisessa ja avoimessa maailmassa omaleimaiset kulttuurit rikastuttavat toisiaan. Ihmiset pääsevät kansallisista ennakko-luuloistaan ja kasvavat kulttuurikansalaisiksi, jotka elävät sovussa monikansallisissa yhteisöissä. Yhteisön jäsenet ovat erilaisia; yhteisön arvostus syntyy jokaisen mahdollisuudesta unelmoida ja toteuttaa haaveitaan. Kokiessaan yhteisön omakseen kansalaiset ottavat vastuuta sen kehityksestä ja yhteisö menestyy. Hengen laiskuus, välinpitämättömyys ja oman edun tavoittelu ovat yhteisöllisyydelle vieraita. Jokaisella on vastuu kykyjensä mukaan ottaa selvää ja osallistua, puuttua tapahtumien kulkuun. Tästä kasvaa aito tasavertaisuus ja sitoutuminen yhteisiin päämääriin.”
”Nykyajan kansanvalta on monikerroksista. Demokraattisia menettelytapoja on kunnioitettava paikallisesti, kansallisesti ja kansainvälisesti. Ihmisten toiminta omassa lähiyhteisössään on perusta myös valtiorajat ylittävälle demokratialle. Ihmisten on voitava vaikuttaa omaan lähiympäristöönsä paitsi kansalaisina ja äänestäjinä, myös palveluiden käyttäjinä, työntekijöinä, kuluttajina ja asuinyhteisön jäseninä. Kun ihmiset toimivat yhteisöissään ja verkostoissaan, kunnissa ja alueellisesti, Euroopassa ja koko maailmassa, demokratia vahvistuu”.
Teille näillä ei ilmeisesti ole mitään merkitystä. Jos sanat ja teot ovat ristiriidassa, vain teot lasketaan.
Mikael Aihela
24.11.2013Kovin aggressiivisia ja yksipuolisia kommentteja. Minusta luvut kertovat kaiken. Helsinki tarvitsee lisää asuntoja ja perusteiden pitää olla todella kestävät jos niitä haluaa ehdoin tahdoin vastustaa.
Meri-Rastilan metsästä säilyy leijonanosa ja kaupunkilaisten esittämä malli voidaan, ja pitää, toteuttaa tästä rakentamisesta huolimatta.
Ei millään pahalla, mutta asuntopulan ottaminen vakavasti on monin verroin tärkeämpää kuin muutaman paikallisen lenkkipolku.
Olen itse erittäin iloinen että SDP ja Pilvi Torsti ottavat asuntojen hintakehityksen ja pienituloisten aseman parantamisen niin vakavasti että uskaltavat ottaa kantaa aiheeseen, perustella mielipiteensä ja asettaa itsensä alttiiksi populismin vastavoimana. Hyvä!
Olli Vento
25.11.2013Helsingissä tarvitaan lisää edullisia asuntoja. Samalla tarvitaan riittävät virkistysalueet. Niiden merkitys kasvaa tulevaisuudessa, kun ilmasto lämpenee. Lähiluonto viilentää kaupunkialuetta.
Esimerkiksi Vuosaaressa on hyvillä paikoilla kaavoitettuja tontteja, jotka ovat odottaneet rakentamista pitkään. Rakentamisen kaavoittaminen nykyiseen ulkoilupuistoon ei avaisi asuntosolmua.
Meri-Rastilassa on nimenomaan esitetty vaihtoehtoista ratkaisua, jolla asuntoja lisätään ja ulkoilupuisto säästyy virkistysalueena.
Kun tähdätään tulevaisuuteen, on kaupungin kehittämisen työkalupakkiin poimittava erilaisia hyvinvoinnille olennaisia asioita. Palapeliin kuuluvat esimerkiksi edulliset asunnot ja asukkaiden hyvinvoinnille olennaiset virkistysalueet.
On paljon mahdollista, että edullisten asuntojen lisäämiseen tarvitaan uudenlaisia ratkaisuja. Reippaampi satsaaminen vuokra-asuntoihin voisi olla yksi keino muiden joukossa.
Pilvi Torsti
25.11.2013Kiitos paljon kaikille kommentoijille. Valtaosaan kommenteista on vastaus blogissa, mutta asukkaiden näkemyksien huomioisesta jne, siteeraan yhden Sd-vaikuttajan kirjoitusta spostilistallamme, josta olen samaa mieltä (koska sposti, en voi laittaa hlön nimeä): "Valitettavasti asukkaiden vaihtoehto ei ole todellinen vaihtoehto, koska kaikki siinä rakentamiseen esitetyt tontit eivät ole noin vain käytettävissä ja kokemuksesta tiedetään, että talo kerrallaan tapahtuva täydennysrakentaminen on sekä hidasta että epävarmaa - ja kohtaa varmaan aikanaan myös naapurien vastustusta. Se on selvää, että kaikki vaihtoehdossa esitetyt rakennuskelpoiset tontit tulevat vuosien saatossa lähempään tarkasteluun...Muutenkin on syytä miettiä, mitä asukasdemokratia voisi parhaimmillaan olla ja välttää luomasta sellaista mielikuvaa, ettei ammattilaisten ja poliittisten päättäjien näkemyksillä ei ole mitään arvoa. Nykymuotoisella "osallistumisella" luodaan ylisuuria odotuksia vaikuttamisen mahdollisuuksista ja aiheutetaan jatkuvasti pettymyksiä ja turhautumista...Olen edelleen sitä mieltä, että Brasilian Porto Alegressa kehitetty osallistuvan budjetoinnin menetelmä on toistaiseksi paras tapa, jolla asukkaat pystyvät vaikuttamaan yhteisiä asioita koskevaan päätöksentekoon. Helsingissä on nuorisotoimessa saatu siitä vastikään hyviä kokemuksia. " Hyvinkin näillä linjoilla siis itse olen, myös sen jälkeen, kun sain edellisellä kaudella osallistua kaupungin demokratiaryhmän työhön. Viiden miljardin budjetilla operoivaa 45 000 asukkaan Helsinkiä on johdettava edustuksellisen demokratian kautta ja haettava sen tueksi toki jatkuvasti myös uusia osallistumisen muotoja, jotka muuta kuin kovaäänisimpien osallisuuutta. Poliittinen päättäjä ratkoo asioita asiantuntijaesittelyn perusteella, mutta niin, että päättäjän tehtäväksi näen paitsi erilaisten näkemyksien hahmottamisen, kuuntelun ja yhteensovittamisen, myös jatkuvan kokonaisnäkökulman soveltamisen omista ja edustaman poliittisen linjan arvolähdista käsin, kun puhutaan esim Hgin kokoisesta kaupungista. Päättäjänä luen tämäntapaisissa asioissa tietenkin tarkasti vuorosvaikutusraportit (Meri-Rastilan osalta: http://www.hel.fi/static/public/hela/Kaupunginhallitus/Suomi/Esitys/2013/Halke_2013-11-25_Khs_42_El/6256B443-C4A2-431B-9813-26CFDBFDA6B8/Liite.pdf) ja tässä tapauksessa mielenkiintoinen valmisteluasiakirja on myös viranomaisneuvottelun pöytäkirja http://www.hel.fi/static/public/hela/Kaupunginhallitus/Suomi/Esitys/2013/Halke_2013-11-25_Khs_42_El/E68FC899-311A-4218-A8E0-9BB54A45696A/Liite.pdf
Kimmo Vehkalahti
25.11.2013Puheena oleva metsä on virkistysalueena parasta A-luokkaa. Asuinalueena se olisi surkeaa C-luokkaa.
Kartat ja havainnekuvat eivät auta ymmärtämään näitä luokituksia, siihen tarvitaan omakohtaisia aistihavaintoja.
Asuntopula-argumentti ontuu pahasti: Stadissa on vaikka kuinka paljon (omistus)asuntoja, kysyntä ja tarjonta eivät vain nyt kohtaa. Metsän tuhoaminen ei siihen auta millään tavalla.
Suosittelen käyntiä itse paikalla, mutta tässä vähän näytteeksi huminaa, jota tulvisi sisään kuvitellun omistusasunnon parvekkeelta ja ikkunoista:
http://www.youtube.com/watch?v=N07WoMiFcbk
Vuosaaressa(kin) on vaikka kuinka paljon parempia paikkoja uusille asuinalueille. Vuokra- ja ASO-asunnoille olisi kysyntääkin. Mutta jos A-luokan virkistysalueita aletaan rakentaa, niin vuosikausia täällä viihtyneet keskiluokkaiset (kuten minä) muuttavat muualle.
Juhana Rantavuori
25.11.2013Te sanotte että te pyritte "sosiaalisesti eheään kaupunkiin ja ehkäisemään alueiden jakaantumista hyviin ja huonoihin". Te pyritte että "kaikilla alueilla sekoittuvat omistusasunnot, vuokra-asunnot ja niiden välimuodot" Tavoitteena teillä on "vanhojen alueiden tiivistäminen mahdollistaa yksipuolisen omistuspohjan monipuolistamisen". Kirjoituksenne mukaan teillä on tavoitteena eheä kaupunkikehittäminen.
Minusta tässä tässä Meri-Rastilan rantametsän rakentamissuunnitelmassa ei toteudu mitkään näistä ylläluetelluista pyrkimyksistä eikä tavoitteista. Tässä ollaan rakentamassa olemassa olemassa olevasta kaupunginosasta erillistä kaupunginosaa keskelle metsää. Kuten kuvasta näkyy suurinosa uudista taloista on täysin erillään olemassa olevasta kaupunkirakenteesta ja muodostaman oman itsenäisen saarekkeensa. Tässähän pyritään nimenomaan jakamaan alue hyviin ja huonoihin. Rikkaat asuu keskenään Rantapuistossa ja köyhät keskenään Meri-Rastilassa. Väliin on jätetty kunnon "hajurako".
Uusia alue on tehty rikkaille omistus asujille ja vanhalla alueella säilyy vuokra-asuntovaltaisena. Se siitä sekoittamisesta. Tämä on malliesimerkki kaupungin aktiivisesta segregaation edistämispolitiikasta.
Tässä suunnitelmassa ei tiivistetä mitään. Asukkaat ehdotti itse tiivistämistä. Milloin Helsingissä asukkaat ovat ehdottaneet oman alueensa tiivistämistä. Tämä oli minulle ainakin ensimmäinen kerta kun kuulen että asukkaat ovat valmiita oman alueensa tiivistämiseen ja täydennysrakentamiseen kaupunginosan sisällä. On ymmärrettävää että vastineeksi tästä he haluavat että lähivirkistysalueelle ei rakenneta. Tässä olisi ollut oivallinen tilaisuus pilotoida lähiöiden tiivistämistä kun kerrankin asukkaat olivat sille myötämielisiä ja ovat olleet sitä itse ehdottamassa.
Kysynkin nyt Pilvi ja Osku, että jos asukkaiden OURCITY kaava ei teille kelpaa, niin miksi näitä uusia asuntoja ei sitten rakennettu kiinni olemassa olevaan kaupunkirakenteen jatkoksi. Silloin olisi edes yritetty pitää kiinni eheästä kaupunki, ja edes yritetty luoda mielikuvaa omistus ja vuokra-asuntojen sekoittumisesta saman kaupunkiosan sisällä.
Joakim
25.11.2013Luultavasti tuo alue jossain vaiheessa kannattaa rakentaa, koska se on niin lähellä metroasemaa. Pääkaupunkiseudun ongelmanahan on ollut väljä rakentaminen, joka on johtanut kaupunkirakenteen hajaantumiseen ja autoistumiseen. Olisi jo aika alkaa rakentaa kunnollista kaupunkia eli tiiviitä umpikortteleita ja kivijalkakauppoja. Helsingin suosituin alue asuntojen hinnoista päätelleen on juuri tälläistä. Siellä missä umpikorttelit eivät ole mahdollisia kuten jo rakennetuissa lähiöissä, olisi alueet syytä tiivistää täydennysrakentamisella. Itse asiassa olisi parasta, että ensin tiivistetään ennen kuin aletaan metsiä jyräämään kokonaan uusien asuntoalueiden tieltä. Tämä auttaisi myös siihen, että palvelut eivät karkaisi lähiöistä. Myös kunnollista korkeaa rakentamista tulisi suosia varsinkin liikenteen solmukohdissa kuten Pasilassa. Perusteluna on käytetty kaupungin silhuetin rikkoutumista ja varjoja. Varjot voidaan ratkaista sijoittamalla korkeat rakennukset sopivasti ja eikä silhuetti kärsi kun rakennetaan kunnollisesti vai onko silhuetti pilalla New Yorkissa tai muissa suurkaupungeissa?
Parkkipaikkanormi olisi vihdoin lakkautettava. Mikäli joku haluaa parkkipaikan, tulisi se hänen itse kustantaa esimerkiksi parkkitalosta eikä jakaa kustannuksia niille, jotka eivät autoa tarvitse tai halua. Autoilua subventoidaan jo muutenkin hyvin voimakkaasti, mutta trendi on ollut se, että esimerkiksi nuoret eivät enää edes aja ajokorttia, koska eivät koe sitä tarvitsevansa. Käsittääkseni SDP edelleen kannattaa parkkipaikkanormia, vaikka se johtaa hajautuneisiin lähiöihin, joissa kaikki elämä on tapettu väljän rakentamisen ja massiivisten parkkipaikkakenttien takia. Juuri esimerkiksi Kuninkaantammen kaava päätettiin pilata näillä parkkipaikkakentillä. Normista kiinni pitäen parkkitalojen rakentaminen olisi siltikin tullut edullisemmaksi. Myös normi siitä että parkkipaikan pitää olla asunnon vieressä joutaisia romukoppaan. Eihän tälläistä normia ole myöskään joukkoliikenteen pysäkeille.
Pirjo-Liisa Salmi
25.11.2013Kannattaa lukea ja sit päättää keitä ensi vaaleissa äänestetään kaupunginvaltuustoon!!! Luonto vastaan grynderit...demarit jotka ajaa bemarilla...what ever mut luonto, rannat ja metsät kuuluu meille kaikille ei vaan kaupunginpäättäjille omine ökysaunoineen ja laitureineen esim. Ramsinranta ???
Hanna-Leena Ylinen
25.11.2013Vuorovaikutusraporttia lukiessa olisi hyvä muistaa, millä tavoin se on laadittu. Vastineissa virasto ottaa itselleen viimeisen sanan.
Kirjeessäni KSL:n jäsenille käsittelin muutamia ongelmallisia kohtia vuorovaikutusraportissa:
http://hlylinen.blogspot.fi/2013/10/avoin-kirje-kaupunkisuunnittelulautakun.html
Mahdollisessa valitusvaiheessa raporttia tullaan tarkastelemaan laajemmin.
OURCity-suunnitelman toteuttamiskelpoisuudesta on olemassa ulkopuolisen tahon tekemä tutkimus. Linkki siihen löytyy tästä Sitran artikkelista:
http://www.sitra.fi/artikkelit/lahienergia/suomesta-maailman-paras-rakennettu-ymparisto
On erikoista, että OURCityä vastaan argumentiksi nostetaan naapurien mahdollinen vastustus, kun osayleiskaavasuunnitelman etenemistä ei tunnu haittaavan lainkaan tieto, että valitukset ovat vääjäämättömiä.
Juhana Harju
25.11.2013Pilvi, vetoat poliittisena päättäjänä "asiantuntemukseesi" mutta voit olla vakuuttunut, että me asuinalueella asuvat ja vaihtoehtokaavan tuntevat olemme parempia asiantuntijoita tässä meitä lähellä olevassa asiassa.
Hyvää kaupunkisuunnittelua ei tehdä lintuperspektiivistä vaan siihen tarvitaan hyvää paikallistuntemusta, jota päättäjillä ei valitettavasti juuri ole.
Päättäjien koplautuminen kaupunkisuunnitteluviraston kanssa ei ole oikea tie. Aidosti asukkaita osallistava suunnittelu (ei leikisti osallistava) on oikea tie. Sitä pitää kulkea, jos halutaan luoda viihtyisiä ja laadukkaita asuinalueita.
Luonnon ja myös kaupunkiluonnon syvään arvostamiseen tarvitaan elävää, elämyksellistä luontosuhdetta. Sen puute on näkemykseni mukaan perimmäinen syy siihen, että Meri-Rastilan rantametsää ja muita kaupunkiluonnon alueita ei arvosteta demareiden ja kokoomuslaisten keskuudessa.
Antti Halkka
25.11.2013Plivi ja Osku eivät tunnu tietävän perusasioita väestöennusteista. ”Kaupungin kasvu on monin tavoin myönteinen uutinen etenkin kun nopeimmin kasvavat nuoremmat ikäluokat.”
Nopeimminhan kasvavat vanhimmat ikäluokat!
60-74 ja 75+ -ikäluokkien kasvu on suurin, ja 75 plus ylivoimaisesti suurin.
Eeva Rontu
25.11.2013Pilvi Torsti kirjoittaa yllä: "Muutenkin on syytä miettiä, mitä asukasdemokratia voisi parhaimmillaan olla ja välttää luomasta sellaista mielikuvaa, ettei ammattilaisten ja poliittisten päättäjien näkemyksillä ei ole mitään arvoa. Nykymuotoisella “osallistumisella” luodaan ylisuuria odotuksia vaikuttamisen mahdollisuuksista ja aiheutetaan jatkuvasti pettymyksiä ja turhautumista…"
Tässä on nyt kyse konfliktista, jossa toisten yläpuolelle asettumisesta ei ole mitään hyötyä. Näkisin, että rakentamishankkeen sinnikäs vastustus on asukasdemokratiaa parhaimmillaan ja kertoo siitä, että Suomessa on mahdollista kyseenalaistaa toimeksiantona työtään tekevien ammattilaisten ja poliittisten päättäjien näkemykset. Sen vuoksi tämä Suomen systeemi juuri onkin hyvä. Tottahan päätöksenteko silloin on vaikeampaa, mutta mahdollisesti myös lopputuloksena viisaampaa.
Eläköön Meri-Rastilan metsä.
Jussi Vauhkonen
25.11.2013Väestöennusteista: Helsingissäkin huoltosuhde heikkenee, mutta kokonaiskuva on erilainen kuin maassa keskimäärin. Pilvin optimismi nuorten ikäluokkien osuudesta Helsingissä on aivan perusteltua. Viimeisen ennusteen löytää kaupungin tietokeskuksen julkaisusta täältä: http://www.hel.fi/hel2/tietokeskus/julkaisut/pdf/13_02_11_Tila_ja_kehitys2013.pdf
Juhana Harju
27.11.2013Oletko, Pilvi, huomannut viimeiset puoluekannatusarviot? Niissä SDP:n kannatus on vain 15,4 prosenttia. Arrogantilla asukkaiden ja äänestäjien mielipidettä kuuntelemattomalla linjalla kannatus laskee edelleen.
Antti Halkka
10.12.2013Jussi, kyllä vain väestöennusteiden eri vaihtoehdoissa kasvaa eniten 75 plus ja yhdessä 60-75-vuotiaden kanssa kyseessä on noin 100 000 kasvu. Tämä ja se, että kokonaiskasvusta suurin osa on vieraskielistä väestöä tulee ottaa suunnittelussa huomioon.
Ihmettelen tuota 5500 asunnon tavoitetta. Se ei voi kestää pitkään. 900 000 asukkaan nopeakasvuisen Tukholman tavoite on 5000 asuntoa vuodessa. Jos katsot julkaisusta Nodic Major City Statistics 2013, niin Tutholmassa on rakennettu noin 3000 asuntoa viime vuosina ja sen 2,1 miljoonan asukkaan seudulla selvästi vähemmän kuin 1,4 miljoonan asukkaan Helsingin seudulla. Seppo Laakson mukaan tuossa nyt suunnittelun perustaksi otetussa nopeimmassa vaihtoehdossa on muuten kireimmät asuntomarkkinat ja siinä asumisväljyydelle onkin oletettu nollakasvu,
Arto Pesonen
11.12.2013Kommentoin vain otsikkoa, joka on kuin suoraan Göbbelsin katalogista.
Metsän kaatamiselle on olemassa vaihtoehto, joka tuottaa asuntoja enemmän, nopeammin ja lähemmäs metroasemaa kuin Ksv:n ehdotus.
kts. Poromiesten suunnitelma:
https://www.facebook.com/pohjoisenmiehetmerirastilanpuolesta
Jussi Vauhkonen
11.12.2013Linkkaamani tilastoraportin ennusteessa yli 65-vuotiaiden helsinkiläisten lukumäärä kasvaa nykyisestä vähän alle 100 000:sta noin 140 000:een vuoteen 2030 mennessä.
Kiinnostava kysymys on, miten demografinen muutos otettaisiin parhaiten huomioon kaupunkisuunnittelussa.
Salme Marttio
13.12.2013Hampaita kiristellen ymmärrän tehdyn Meri-Rastila päätöksen. Tätä ratkaisumallia on ilmeisesti 'suositeltu' myös kaupunkisuunnitteluviraston taholta, vai? Hyvin usein kuitenkin on pyritty olevan kaupunkirakenteen´täydennysrakentamiseen kustannustehokkuuden nimissä. Miksi ei nyt? Tähänhän vaihtoehtosuunnitelmakin tähtäsi. Löytyykö jostakin asiantuntijoiden havainnolliset perustelut sille, miksi valittiin 'ei täydentävä' ratkaisumalli?
Toisaalta - asuntotarpeen kasvaessa- jossain vaiheessa joudutaan myös neitseellistä maastoa ottamaan rakentamiseen.
Henkisesti vastustan myös Malmin lentokentän rakentamiseista 'talomatoksi'. Kaupunkirakenne tarvitsee myös henkireikiä; ettei kaikkea maastoa peitettäisi rakennuksilla ja asfaltilla. Kaipaan monimuotoista ympäristä.
Toinen rakentamiseen liittyvä asia:
Pilvi, toivon, että kaupunginhallitus sallisi Etelärannasta kiinteistön varaamisen Guggenheimin arkkitehtikilpailua varten. Sehän ei vielä ratkaise sitä, tuleeko Guggenheim lopulta siihen tai yleensä Helsinkiin. Nykysillä hankkeen puuhamiesten perusteilla en kannata hanketta muuten. Pitää saada parempia takuita hankeen 'kannattavuudesta'. Mutta annetaan heidän kehittää hanketta parempaan suuntaan.
Pilvi Torsti
14.12.2013Salme, täydennysrakentamista tarvitaan kaikkialla ja siinä ourcity työ arvokasta ja sentyyppistä työtä, jota toivon, että alueilla näemme. Kuten blogimme perusvietini todetaan, asuntotavoitteet Hgissä niin mittavia, että tarvitaan KAIKKI mahdollinen oivaltavuus ja sekä ns uutta että vanhaa ajattelua. Tämänviikkoisessa päätöksessä on huomattava, että ourcity ei ole vaihtoehtokaava, vaan sarja rakennuksia, joita ESITETÄÄN rakennettavaksi olemassaolevan rakenteen sisään (mm. ostoskeskuksen tilalle, jolla lukuisia omistajia). Ourcity ei siis ole asia, josta kaupunki voisi sellaisenaan päättää. Siksi nyt ei ollut kyse kahdesta VAIHTOEHDOSTA, vaan päätöksestä osayleiskaavasta ja siinä nyt varmasti saatavasta noin 2000 ihmisen kodista. Toivon, että myös täydennysrakentamista realisoituu myös Meri-Rastilassa, sitä tarvitsemme kaikkialla hyvien infrojen ja liikenneyhteyksien lähellä, jotta 5500 todella kunnianhimoinen asuntotavoite vuosittain olisi mahdollinen. Guggenheimin osalta periaatteellinen ajattelu samantapainen kuin sinun, ajattelen kuitenkin, että olisi saatava enemmän näkyviin yksityistä rahaa jne, jos sitä kerran on luvassa ennen kuin odotetaan julkisen vallan sitoutumista mihinkään.
Jari Huhtala
17.12.2013Pienten metsien puolesta -sivustolla Torsti nimettiin "metsien tuhoajaksi" ja sitä hän todellakin on. Päätöksestä kävi ilmi, että SDP-Kokoomus-grynderi -akseli elää ja voi hyvin. Arvokas metsä raivataan ja tilalle tulee eliitin merenranta-asuntoja. Puhdas ahneus voitti. Poliittisessa päätöksenteossa on tehty karkeita, amatöörimäisiä virheitä vuosikymmenien ajan, kun ei ole panostettu kasvukeskusten voimistamiseen muualla maassa. Tähän olisi pitänyt yhdistää raideliikenteen täysremontti ja supernopeat junayhteydet kasvukeskusten välillä. Helsinkiin ei nimittäin enää mahdu lisää väkeä. Uusien asuntojen vimmaisen rakentamisen seurukset ovat karmeita: viherralueet, siis ilmastonmuutosta hidastava puustot katoavat, elinympäristö ankeutuu ja slummiutuu, sosiaalinen pahoinvointi kasvaa, liikenne paisuu. "Täydennysrakentamisellakin" on rajansa: asun itse Kontulassa ja tiivistämisprojektien takia hakataan nyt jäljellä olevia pieniä puistikkoja autojen parkkipaikoiksi. Viehättävä kasvuympäristö skideille.
On turha kuvitella, että Helsinkiin muuttava uusi väki alkaisi kilvan käyttää joukkoliikennettä kulkemiseensa. He ajavat työmatkansa omilla autoilaan kuten kaikki muutkin ja lisäävät kasvihuonepäästöjä entisestään. Autottomana kevyen liikenteen käyttäjänä olen vuosikymmenten varrella nähnyt muutoksen: yksityisautoliikenne on kasvanut dramaattisesti.
SDP:n kannattama rakentamispäätös on törkeä virhe ja tulee kyllä kostautumaan puolueen kannatuksessa. Asukkaiden mielipide niistettiin - se siitä kansalaisvaikuttamisesta. SDP on matkalla alas, syvälle, mitättömäksi pienpuolueeksi. Eikä sitä kaipaa enää kukaan.
Hanna-Leena Ylinen
4.6.2014Monet valtuutetuista väittivät joulukuussa, että suurin osa Meri-Rastilan metsästä säästyy osayleiskaavapäätöksen jälkeen. Samaan aikaan kaupunkisuunnitteluvirastossa kuitenkin jo tiedettiin, että loputkin metsästä on tarkoitus Helsingin uudessa yleiskaavassa muuttaa taajamatoimintojen alueeksi.
Tästä huolimatta Helsingin kaupunki kehtasi Meri-Rastilan osayleiskaavasta jätettyihin kaavavalituksiin Helsingin hallinto-oikeudelle antamassaan vastineessa (käsitelty kaupunginhallituksen kokouksessa 31.3.) väittää, että metsästä säästyy osayleiskaavan jälkeen vielä 85 %.
Itse olin tietoinen tästä asiasta jo toukokuussa 2013, sillä aikeet olivat tuolloin nähtävissä Laiturin kaavakahvilassa esillä olleissa visioaineistoissa. En tiedä, elävätkö päättäjät kokonaan toisessa todellisuudessa, kun luottavat virkamiehiin. Itse en ole aikoihin luottanut virkakoneistoon ja myös politiikka on alkanut näyttää likaiselta.