(kolumni Demokraatti 9.12.2013)
Käsi ylös kuka haluaisi viimeiset vuotensa maata laitosvaatteissa sänkyyn vangittuna?
Viime viikkojen keskustelua kuunnellessa on tuntunut siltä, että puoli valtakuntaa. Vähintään. Älkää nyt vain viekö vanhusten laitospaikkoja! Kamala paha hallitus, joka kaikessa karuudessaan päätti tavoitella merkittävää laitospaikkojen vähentämistä!
Maallikkona tulee helposti ymmärrettyä kovin väärin.
Kävin pari päivää sitten Roihuvuoressa katsomassa, miten Helsingissä vanhuksia on siirretty POIS laitoshoidosta. Samalla entinen laitoshoitopaikka on muunnettu monipuoliseksi palvelukeskukseksi, jossa osa väestä asuu pysyvästi, osa käy kuntoutumassa asetettujen tavoitteiden mukaan, jotkut käyvät lounaalla ja jotkut kuukausittaisissa päivätansseissa.
Laitoshoidon vaihtoehto ei ole kotiin oman onnensa jätetty vanhus.
Laitoshoidon vaihtoehto on ikäihminen, joka ei makaa sängyssä paitsi jos fyysinen kunto romahtaa, ihminen, jota kuntoutetaan tavoitteellisesti, jonka kotiin tuodaan palveluja ja joka elelee palveluasunnossa omissa vaatteissaan kodinomaisessa ympäristössä.
Esimerkiksi Roihuvuoressa yhdellä osastolla elää muistisairaita. Tunnelma oli levollinen, ympäristö kodinomainen. Kukaan muistisairaista ei ollut sänkypotilas, vaan fyysisesti vahvassa kunnossa ja näin luontevasti mukana päivän pikku touhuissa, vaikka mieli olikin jo muissa maailmoissa.
Dementia ei ole vuodeleposairaus. Silti Suomessa makuutetaan dementikkoja sairaalassa keskimäärin 217 sairaalapäivää per sairaalareissu, kun vastaava luku vaikkapa Norjassa on 1 päivä ja Ruotsissa 4 päivää. Vanhusten sanotaan menettävän toimintakykynsä, siis laitostuvan, noin kymmenen päivän makuutuksella. Siksi Ruotsissa keskiössä on heti tehtävä kuntoutus, ei sairaalahoidon jatkaminen.
Puhutaan vähän rahastakin. Kaivatussa laitoksessa sängyssä sairaalavaatteissa makaavan dementikon elinpäivän hinta yhteiskunnalle on 190 euroa. Ympärivuorokautisessa palveluasumisessa eli omissa vaatteissa päivät jalkeilla touhuillen ja vaikkapa kissaa hoidellen, mutta samalla kaiken aikaa hoidettuna, 130 euroa euroa.
Onko kuolemaa tarkoitus odottaa sängyssä maaten vuosikausia muuten kuin erityisen poikkeuksellisten sairauksien runnellessa?
Ei ole ja juuri siitä on kyse suunnassa, johon vanhustenhoivaamme on jo vuosia kehitetty. Pois laitoksista kohti kotona tuettua asumista, tavoitteellista kuntoutusta ja palveluasumista siinä vaiheessa, kun koti ei enää toimi.
Ihanteellinenhan ajatus monin osin on ja tekemistä riittää. Meillä on kotona vanhuksia, jotka eivät sinne kuulu. Palvelukeskusten verkko on riittämätön. Mutta suunta on oikea ja sitä suuntaa hallituksen viimeviikkoinen päätöskin vahvistaa.
Olennaista on tajuta, että hyvään hoivaan ja vanhuuteen ei kannata huutaa apuun laitoksia, vaan sellaisia kuntouttavia palveluja ja asumisen muotoja, joita eri elämänvaiheissa tarvitsee. Olennaista on esimerkiksi kuntoutuksen oikea-aikaisuus, koska jo parin viikon petiodottelu lamaannuttaa.
Viime viikolla 79-vuotiaana kuollut ystäväni ei suostunut koskaan olemaan sairaalassa yhtään pidempään kuin oli pakko. Henkinen kunto ylitti loppuun asti fyysisen. Alle kuukausi sitten diagnosoitu koko elimistön runnellut syöpä yllätti siksi meidän kaikki. Jalattomaksi se teki vain kahdeksi viikoksi.
*Kolumnin lähteenä käytetty Erkki Vauramo: Voiko vanhustenhuollossa säästää ja parantaa palvelua! Voi. Talouselämä 3.12.2013.
2 Comments on "Kamala koti, ihana laitos – näin vanhustenhoito väärin ymmärretään"
Juha K
10.12.2013"Viime viikkojen keskustelua kuunnellessa on tuntunut siltä, että puoli valtakuntaa. Vähintään
On mielestäni väärin sanoa näin, koska eivät ihmiset kaipaa varsinaisesti laitoshoitoa. Moni ei usko tässä kohtaa hallitusta ja sitä väitettä, että tarkoitus on panostaa kotihoitoon. Moni pelkää, että säätöä tehdään laitoshoidosta supistamalla, mutta säästettyjä varoja ei sitten kohdisteta muiden hoitokeinojen tukemiseen.
Rehellisesti itsekin pelkään, että kunnat säästävät nyt tuosta hintaesimerkistä koko 190 euroa, eikä sitä 60 euroa (190-130) joka olisi oikein. Mielestäni laitoshoidon lopettamisesta säästetyt varat tulisi käyttää muuhun vanhusten hoitoon.
Tällöin ei tosin voida enää puhua säästöstä, koska sama raha kuluu, mutta eri kautta. Tähän asiaan on kovin vähän kuulunut hallitukselta vastauksia. Miten on, onko ajateltu ja laskettu säästö siis 190 euroa per päivä vai 60 euroa?
Taika Talvi
13.12.2013Jatka sinä Pilvi vaan näiden vanhustenhuollosta huolestuneiden ihmisten nokittelemista. Hesarin mielipidepalstalla keskustellaan jo, miten varautua itse-eutanasiaan täällä Suomessa vanhustenhoidon armoilla. Kertoo varmaan jotain siitä, miten suuri luottamus on demarien vanhustenhoitopolitiikkaa kohtaan. Meidän on - korkealla iällä - varauduttava tekemään itsemurha!
Keskustelussa en ole nähnyt oikeastaan ainoatakaan argumenttia sen puolesta, etteikö laitospaikkoja voitaisi vähentää, ja etteikö kotona asuminen/palveluasuminen ole hyviä vaihtoehtoja. Siksi tällainen kirjoittelu on ikävää todellisesti käydyn keskusten aliarvioimista. Mielipiteiden perustaminen ainoastaan wannabe senioritutkijan kirjoituksiin, on vaarallista. On avainkysymys, miten ja millä rahoituksella tuo uudenlainen vanhustenhoitojärjestelmä rakennetaan. Nimittäin olemassaolevana sitä ei ole.
Myös voisi tehdä hyvää seurata jonkun kotona asuvan dementiapotilaan elämää, omaisten huolta, yrityksiä päästä palvelutaloon...
Kirjoita Pilvi seuraavaksi joku näsäviisas kirjoitus näistä itse-eutanasioista. Ehkäpä sekin säästäisi rahaa demareiden paketeissa. Ja hyvät joulumielet meidän huolta kantavien nälvimisestä!