”Meidän aikamme kysymykset ovat niin vaikeita ja monimutkaisia, että niitä ei voi ratkaista muuten kuin yhdessä sopimalla, siis politiikassa. Siksi politiikka täytyy pelastaa, ja politiikan täytyy pelastaa maailma.”

Tähän tapaan kiteytin ajatuksiani eduskuntavaalien alla pari vuotta sitten. Menneenä viikkona ja  viikonloppuna edellä kuvattu konkretisoitui, kun seitsemän puolueen voimin neuvottelimme Helsingin tulevan neljän vuoden strategiaa eli kaupungin toimintaa linjaavia kirjauksia tavoitteista ja reunaehdoista.

Blogin lopussa kokoomuksen johdolla muokattu yhteinen tiedote, jossa tiivistetään perusasiat. Omasta puolestani nostaisin tässä vaiheessa:

  • Oman neuvottelumme johtoajatuksena ollut ”kestävästi kasvava Helsinki, jossa eriarvoisuus vähenee” tuli läpileikkaavasti strategian henkeen ja yksittäisiin kirjauksiin. Tältä pohjalta on motivoitua sitoutua kaupunkimme kehittämiseen ja rakentamiseen. Taustalla kaupunginjohtaman toteamus siitä, että edellisen neljän vuoden aikana nimenomaan eriarvoistumiskehityksen pysäyttämisessä on epäonnistuttu. Nyt on syytä onnistua.
  • Seitsemän puoluetta pystyi sopimaan yhteisestä strategiasta, joka sisältää talousraamit, ennätysajassa eli yhden viikonlopun neuvottelulla. Päivät olivat pitkiä ja monet kysymykset vaikeita, mutta kaikki halusivat löytää tavoitteet ja kirjaukset, jossa kaikkien on mahdollista olla mukana. Kaupungin tasapainoisen eri näkökulmia arvostavan kehittämisen kannalta pidän tätä merkittävänä.
  • Saimme läpi uuden perusperiaatteen siihen, mihin kaupungin 4,5 miljardin budjettiraami perustetaan. Pohjaesityksessä perustaksi esitettiin verotuloennustetta. Käytännössä numeroiksi muutettuna tämä olisi tarkoittanut esimerkiksi 2014 osalta huomattavia leikkauksia palveluihin, koska esitys ei huomioinut väestönkasvua ja elinkustannusten nousua. Nyt perusperiaatteeksi kirjattiin reaalimenot (nykytaso + elinkustannuksia, palkankorotuksia jne heijasteleva indeksi) ja väestönkasvu. Yhden prosentin tiukka säästötavoite 2014 alkaen oli yhteisesti hyväksyttävissä oleva joskin tiukka tuottavuustavoite. Indeksien ja väestönkasvun ottaminen perustaksi on sekä periaatteellisena taloussuunnitteluasiana merkittävä että merkityksellisyydeltään esimerkiksi 2014 noin 50 miljoonan arvoinen. Merkittävimmin lisäys tuntuu sosiaali- ja terveyspalveluissa. Tämä oli kokonaisuus, jonka puolesta teimme meidän ryhmässä suurimman pohjatyön, koska talous määrittää rajat muulle toiminnalle ja kasvava kaupunki edellyttää näkymää kasvun vaatimuksista. Investointitason osalta olisimme toivoneet kasvavan kaupungin näkökulmaa voimallisemmin kuin neuvottelutulos. Toisaalla vaakakupissa oli velkaantumispelko.
  • Monia hienoja asioita ja kokonaisuuksia tuli osaksi strategiaa: vahvat kirjaukset nuorten yhteiskuntatakuun toimeenpanosta, mahdollisuudesta perustaa työnantajat ja elinkeinoelämä mukaan tuoma duuniryhmä takuun toteutuksen tueksi sekä ensi askeleitaan ottavat tulevaisuustiski ja respa – hienoja palvelumalleja nuorille molemmat; terveyserojen kaventamistavoitteet ja tutkimuksen aiempaa vahvempi hyödyntäminen mittarina tavoitteen toteutumiseen; kansainvälinen Helsinki –otsikon alle koottiin toimenpidekokonaisuus, jolla pyritään vastaamaan tosissaan nopeasti muuttuvan kaupungin ulkomaalaistaustaisen väestön tuomiin muutoksiin, mahdollisuuksiin ja ongelmiin; ilmasto- ja energiapolitiikassa kunnianhimoinen ilmastotavoite yhdistyi tärkeään kirjaukseen ernegiansäästötavoitteiden laatimiseksi kaupungille; asumisen puolella vahvat linjaukset sen puolesta, että koko kaupunkia kehitetään ja kaupungin omaa asuntotuotantotoimistoa vahvistetaan; omasta päivätyöstä tuttu työelämän ja työhyvintoinnin kehittämishanke määrittyi tuottavuustavoitteiden osaksi.
  • Sympaattisin, Helsingin myönteistä vähemmistöhenkeä heijastava kirjaus tehtiin ruotsin kielikylpy-, kielisuihku- ja saamen kielipesätoiminnan puolesta.

TIEDOTE 18.3.2013: Helsingin kaupunginhallitusryhmät sopuun valtuustokauden 2013 – 2016 strategiasta

Helsingin kaupunginhallitusryhmät neuvottelivat viikonloppuna Helsingin strategiaohjelmasta vuosille 2013 – 2016. Tiivistahtiset neuvottelut etenivät ennätyksellisen nopeasti hyvässä hengessä ja niiden lopputuloksena kaikki kaupunginhallitusryhmät sitoutuivat strategiaan kirjattuihin tavoitteisiin ja toimenpiteisiin.

Vastuullista talouden pitoa – paranevaa tuottavuutta
Valtuustostrategian keskeisenä tavoitteena on kaupungin vastuullinen taloudenpito ja velkaantumiskehityksen taittaminen sekä palvelutoiminnan asiakaslähtöisyyden toteuttaminen ja toimintojen tehostaminen. Strategiakauden vuotuiseksi investointien tasoksi 435 miljoonaa euroa vuosittain, samalla otetaan käyttöön vuosittainen 10-vuotinen investointiraami osana raamiohjausta. Käyttötalouteen emokaupungin nettomenoille asetetaan talousarvioraami, jossa toimintamenojen reaalikasvu ei voi ylittää asukasmäärän korjattuna joka vuosi 1 % vuotuisella tuottavuuden parantamistavoitteella. Reaalimenojen kasvu ja väestönkasvu on taloudellisen suunnittelun perusta.
Palveluseteli päätettiin vakinaistaa yhdeksi palvelujen järjestämismuodoksi. Käytön laajentamisesta päätetään lauta- ja johtokunnissa. Lisäksi toteutetaan käytäntöjä, jotka edistävät palvelutuotannon kustannusten vertailua kaupungin yksiköiden välillä ja suhteessa muihin palvelutuottajiin.
Kaikki hallintokunnat velvoitetaan laatimaan tilankäyttöohjelmat ja tehostamissuunnitelmat, joissa otetaan huomioon teknologian muutokset sekä palvelujen ja työn uudet muodot. Tavoite on, että kaupungin omassa käytössä olevien kokonaistoimitilojen kokonaispinta-alan määrä ei kasva strategiakaudella.
Työelämän ja työhyvinvoinnin kehittämishankkeella pyritään vähentämään sairaspoissaoloja ja lisäämään tuottavuutta.

Asuntokaavojen tavoitetta nostetaan
Vuotuista asuinkaavoituksen tavoitetta nostetaan 5500 asuntoon (500 000kem). Tontinluovutuksessa pyritään kovan rahan asuntotuotannon osalta markkinaehtoisuuteen ja kaupungin tulonmuodostuksen maksimointiin.

Nuorten asiat vahvasti esillä
Nuorten koulutus- ja yhteiskuntatakuu toteutetaan ja kaupunki sitoutuu strategiakaudella parantamaan monia nuorten palveluita. Tulevaisuustiskin ja Respa-palvelun avulla varmistetaan, että nuorten kohdalla yhden luukun periaate toteutuu. Harkitaan duuni-ryhmän perustamista yhteiskuntatakuun työllisyystavoitteiden tueksi, jotta työnantajien ja elinkeinoelämän edustajat saadaan mukaan. Toisen asteen ammatillisia koulutuspaikkoja lisätään.

Helsinki kiristää koko kaupungin ilmastotavoitetta
Ryhmät päättivät kunnianhimoisista ympäristötavoitteista nostamalla tavoitteeksi, että koko Helsingin hiilidioksidipäästöjä vähennetään 30 % vuoteen 2020 mennessä vuoden 1990 tasosta. Samalla linjattiin, että energiantuotannossa uusiutuvien energialähteiden osuuden tulee olla noin 20 % vuoteen 2020 mennessä.

Eriarvoistumiskehitys pysäytetään
Tärkeäksi strategian läpikantavaksi tavoitteeksi asetettiin eriarvoistumisen ehkäisy ja positiiviseen diskriminaatioon tähtäävät toimenpiteet sekä terveyserojen kaventaminen. Kaupungin palveluverkon kehittämisessä ja palvelujen määrässä otetaan huomioon eriarvoistumisen torjuminen. Päätettiin luoda poikkihallinnollinen, Kansainvälinen Helsinki – kokonaisuus, jolla lisätään maahanmuuttajien osallisuutta ja työllisyyttä sekä pienennetään maahanmuuttajien työttömyyttä ja maahanmuuttajannuorten syrjäytymistä Tavoitteena ovat maahanmuuttajien ja kantaväestön yhdenvertainen asema ja yhdenvertaiset oikeudet ja velvollisuudet. Oppilashuollon resursseja kohdennetaan positiivisen diskriminaation periaatteen mukaisesti lukioihin sekä niille ammatillisen koulutuksen aloille, joilla läpäisyaste on heikoin.

Johtamisjärjestelmä uudistetaan 2017 mennessä
Kaupungin johtamisjärjestelmä uudistetaan. Uudistuksen tavoitteena on kunnallisvaalituloksen heijastuminen kaupungin johtoon, demokraattisen päätöksenteon ja sen vaikuttavuuden parantaminen ja kaupunginvaltuuston ja -hallituksen roolin vahvistaminen kaupungin johtamisessa. Uudistusta valmistelemaan nimetään kaupunginhallituksen jaosto, jossa edustettuina ovat kaikki kaupunginhallitusryhmät. Jaosto tekee esitykset johtamisjärjestelmän uudistamisesta niin, että ne voivat astua voimaan vuoden 2017 alussa.

Ryhmien hyväksymä strategiaohjelma 2013 – 2016 liitteenä. (saa pyydettäessä)

Lisätietoja
Lasse Männistö, Kokoomus, puh. 0440 160 382
Emma Kari, Vihreät, puh. 044 300 6801
Osku Pajamäki, SDP, puh. 050 555 5245
Sirpa Puhakka, Vasemmistoliitto, puh. 045 7731 3000
Harri Lindell, Perussuomalaiset, puh. 0207 920 362
Marcus Rantala, RKP, puh. 050 354 7159
Terhi Peltokorpi, Keskusta, puh. 040 5574 671