”Noista pitäisi kertoa enemmän”; totesi lapsen kaverin isä futiskentän laidalla viime viikolla. Hän viittasi kaupunginhallituksen päätöksiin. Isä korosti, kuinka tärkeää on, että kaupunkilaisille konkretisoituu, mitä kaikkea yhteinen kaupunkimme tekee ja meille kaupunkilaisille järjestää. Samalla tulee esiin se, millaisesta asiakirjosta yksittäinen luottamushenkilö päättää.

Futiskentän laidalla puheena oli mikäs muu kuin tekonurmi. Keskusta-alueen ja eteläisen Helsingin kenttätilanne on ollut futisinnostuksen valtaamien pikkupoika- ja tyttölaumojen kokoon nähden viime vuosina kovin rajallinen. Kaiken kukkuraksi Jätkäsaaren tekonurmea suojannut kuplahalli lensi Tapaninpäivän myrskytuuliin vuosi sitten. Myös itse kenttä jää piakkoin rakennustyömaan jalkoihin.

Mitä kaupunginhallitus sitten päätti?

Kolmen urheiluseuran yhteishakemuksesta tehtiin 15 vuoden vuokrasopimus Väinämöisen kentän puolikkaasta. Lisäksi kaupunginhallituksen päätöksellä taattiin seurojen muodostamalle yhtiölle 15 vuoden laina (148 000 euroa) tekonurmikentän kustannuksiin. Hanke on osa 2011 hyväksyttyä toimintaperiaatetta, jonka puitteissa kaupunki pyrkii toteuttamaan futisseurojen kanssa yhteistyössä kaksi kenttää vuodessa. Ideana on, että kentät ovat seurojen ja kaupungin (esimerkiksi koulut) yhteiskäytössä.

Käytännössä kaupunginhallituksen tekemä päätös siis tarkoittaa, että kesäkuussa Väiskin kentällä pelataan tekonurmikentällä avajaisturnaus!

Toisenlainen esimerkki kaupunginhallituksen päätöskirjosta tulee tältä viikolta. Meidän piti hyväksyä Helsingin kaupungin lausunto sosiaali- ja terveysministeriössä valmisteltavasta väliaikaisesta laista, joka linjaa pakkohoitoon määräämisestä. Ministeriön esityksessä lähetteen voisi kirjoittaa laillistettu lääkäri eikä vaadittaisi virkalääkäriasemaa. Käytännössä halutaan mahdollistaa keikkalääkärien kirjoittamat lähetteet. Edelleen päätöksen hoitoon ottamisesta ja hoidon jatkamisesta tekisi virkavastuulla toimiva lääkäri.

Helsingin lausuntoluonnoksessa, johon kaupunginhallitus otti kantaa, esitettiin, että lähetteen voisi kirjoittaa myös lääkäripäivystystä hoitava opiskelija (käytännössä opintojensa loppuvaiheessa oleva).  Perusteena ennen muuta se, että opiskelijat hoitavat päivystyksiä Helsingissä säännöllisesti.

Ja tähän siis piti maallikko-luottamushenkilön ottaa kantaa. Kyseessä ovat perusoikeudet. Puhutaan vapaudenriistosta ja ihmisen itsemääräämisoikeuteen puuttumisesta. Samalla kyse on avunsaamisesta tilanteessa, jossa henkilö voi olla vaaraksi itselleen ja ympäristölleen. Kyse on myös lääkärien saatavuudesta ja päivystäjien riittävyydestä. Kaikki suuria ja keskenään kovin yhteismitattomia asioita.

Onneksi lähipiirissä sattuu olemaan kokenut psykiatri, joka pystyi avaamaan ammattikunnan ajattelua ja erilaisia näkökantoja. Onneksi valtuustoryhmässämme on Pentti Arajärvi, mielenterveysseuran puheenjohtaja, joka pystyi avaamaan periaatteellisia näkökulmia. Heitä kuunneltuani ja luettuani asian taustoja sain muodostettua oman kannan: pitäisin perusteltuna ajattelua, jossa edes pakkohoitolähetettä ei kirjoitettaisi kuin virkavastuulla. Kyse on niin vakavasta perusoikeusasiasta.

Lopulta linjasimme: äänin 8-7 kaupunginhallitus palautti tehdyn esityksen virkamiesten uudelleen valmisteltavaksi. Emme halua edelleenkään, että opiskelijat voisivat kirjoittaa lähetteen pakkohoitoon, mutta voimme tukea lakiesitystä, joka väliaikaisesti sallii lähetteen kirjoittamisen myös muille kuin virassa toimiville lääkäreille, koska muuten päivystyksen järjestäminen olisi nykytilanteessa monin paikoin lähes mahdotonta. Jatkossakin esimerkiksi avunpyynnön poliisille voi kuitenkin tehdä vain virkalääkäri.

Tältä pohjalta kaupunginhallitus saanee ensi maanantain kokoukseen päätettäväksi uuden lausuntoluonnoksen. Millainen siitä tulee, sitä voi seurata täällä kuten jatkossakin kaikkia kaupunginhallituksen esityslistoja ja päätöstiedotteita – tekonurmi ja pakkohoitolähete olivat esimerkkejä kymmenistä yhteisen kaupunkimme hallituksen viime viikkojen päätöksistä.

*****

TAUSTAA: Joka toinen viikko kokoontuva kaupunginvaltuusto nimeää kaupunginhallituksen kahdeksi vuodeksi, oma kauteni alkoi tämän vuoden alussa. 15-jäseninen hallitus kokoontuu joka maanantai. Sen lisäksi erillinen 7-jäseninen konsernijaosto kokoontuu 1-2 viikon välein.  Lisäksi hallitus pitää 1-2 iltakoulua kuukausittain perehtyäkseen tarkemmin yksittäisiin aiheisiin. Muutamia tunnuslukuja kuvaamaan, millaisen kaupungin asioista päätämme:

Kaupungin vuosibudjetti noin 4,5 miljardia (valtio talousarvio 2013 54 miljardia)

Kaupungin työntekijät noin 39 000 (Suomen suurin työnantaja)

Kaupunkikonsernin omistukset noin 80 tytäryhtiötä ja säätiötä