Tänään Helsingin kaupunginvaltuusto kävi lähetekeskustelun vuoden 2014 talousarviosta. Valtuutetut siis kertoivat näkemyksiään ryydittämään valmistelua, jota virkamiehet nyt jatkavat. Kaikkien poliittisten ryhmien vetäjät esittelivät ryhmien kantoja ja sen jälkeen yksittäiset valtuutetut saivat kertoa näkemyksiään.

Alla otteita omasta lähetekeskustelupuheenvuorostani sekä ryhmänvetäjämme Osku Pajamäen puheenvuorosta. Koko keskustelun voi katsoa Helsinki-kanavalta http://www.helsinkikanava.fi/fi.

*****

Pilvi Torsti:

Hyvät valtuutetut,

”Tulevien neljän vuoden kaupungin strategia ja talousarvio 2014 ovat osa sitä valmistelua, josta alkaa tämän uuden valtuuston taloustarina. Tuntuu itsestään selvältä, että tarinan lähtökohtana täytyy olla se, mitä kaupunginjohtaja Pajunen meille on todennut: viimeisen neljän vuoden aikana onnistuttiin monissa asioissa, mutta epäonnistuttiin täysin yhdessä eli kaupungin eriytymiskehityksen suunnankäännöksessä. Onnistumisiin täytyy laskea myös se taloudenpito: huomioiden maailmantalouden, Euroopan ja Suomen taloustilanteen dramaattisen muutoksen, on onniteltava Helsingin päättäjiä ja johtajistoa siitä, että taloudelliset lähtökohtamme nyt ovat niinkin hyvät.”

”Tämä on lähetekeskustelu, jossa voi antaa evästyksiä jatkovalmisteluun. Omat terveiseni liittyvät työllisyyteen ja sitä myöten tuottavuuden kasvattamiseen. Erityishuomiota pitää kiinnittää kolmeen ryhmään: nuoriin, pitkäaikaistyöttömiin ja maahanmuuttajiin:

1) Nuorten työllisyys heikkenee juuri nyt epävarman suhdanteen vuoksi. Siksi nuorisotakuun kunnianhimoinen toteuttamisen korostuu. Saattaisi olla rohkea oman lupauksen aika: Helsingin oma nuorten työllisyystakuu, johon satsataan kaupungin taholta nyt ja otetaan mukaan tähän työhön työnantajien edustajat. Satsauksia voidaan vähentää, kun suhdannetilanne paranee.

2) Pitkäaikaistyöttömien osalta voimme vastata esimerkiksi Lasse Männistön peräänkuuluttamaan toiveeseen uusista ideoita ja toimintatavoista ja Sirpa Puhakan toiveeseen siitä, että myös Helsinki hyödyntäisi Lapin malliin valtion hankkeita. Helsingille on juuri luvattu lähes kaksi miljoonaa vuodessa osana pitkäaikaistyöttömyyden kuntakokeilua 2012-2014. Kokeilussa voidaan nimenomaan miettiä uusia tapoja, malleja ja avauksia. Kun joka 10 helsinkiläinen saa toimeentulotukea, tällä pitkäaikaistyöttömyyshankkeella on paljon voitettavaa inhimillisesti ja taloudellisesti. Ilkka Taipaleen esittämän toiveen mukaan myös kaupunki voisi toimia esimerkkinä työllistäjänä.

3) Maahanmuuttajien työllistämisajattelussa Helsinki on ollut edelläkävijä. Kannustan jatkamaan sillä linjalla, koska maahanmuuttajataustainen väestö on paitsi tulevaisuuden suuri voimavara, myös nopeimmin kasvava väestöryhmämme. Viimesyksyinen tutkimus osoitti, että venäläisellä nimellä joutui lähettämän kaksi kertaa enemmän hakemuksia saadakseen töitä kuin suomalaisella nimellä, jos muut ansiot olivat samat. Nyt Helsinki on ottanut tästä kopin: parhaillaan on meneillään maamm ilmeisesti ensimmäinen nimetön työnhaku. Hankkeesta täällä.”

”Hyvinvointivaltion ja hyvinvoivan Helsingin perustana on korkea työllisyysaste. Siksi esitän, että talousarvion valmistelussa on keskeisenä elementtinä mukana vahva työpoliittinen ote ja erityisiä panostuksia nuoriin, pitkäaikaistyöttömiin ja maahanmuuttajiin.”

”Täällä on onneksi kuultu monta puheenvuoroa siitä, kuinka tärkeää on yhdistää sosiaalisesti, taloudellisesti ja ekologisesti kestävä politiikka sellaiseksi talouspolitiikaksi, joka korostaa sukupolvien välistä oikeudenmukaisuutta ja kestävästi kasvavaa Helsinkiä. Tästä lähtee tämän valtuuston vastuullinen taloustarina.”

*****

Osku Pajamäki/Sdp:n ryhmäpuheenvuoro:

”Arvoisa puheenjohtaja, hyvät valtuutetut,

Talousarvion lähetekeskustelu yhdistyy nyt voimakkaasti valtuustostrategiaan. Strategia asettaa talousarviolle lähtökohdat ja reunaehdot. Toimintaympäristömme on osin arvaamattomassa muutoksen tilassa. Strategialuonnos korostaa siksi perustellusti demokratiatyön merkitystä sekä globalisaation tuomia uusia haasteita ja mahdollisuuksia. Tähän pyrimme myös talouspolitiikalla.”

”Taloudenpidossaan kaupunki on onnistunut varsin hyvin, edellisen strategian keskeisessä tavoitteessa, eriytymiskehityksen pysäyttämisessä huonosti. Terveys- ja hyvinvointierot ovat kasvaneet, kun piti käydä päinvastoin. Ja tälle kaiken läpileikkaavalle tavoitteelle, eriytymiskehityksen pysäyttämiselle, talousarviokeskustelun ja taloussuunnittelun ylipäätään tulee olla alisteinen. Tähän meidän politiikkamme ja talouspolitiikkamme tulee keskittymään ja sille etsimme tukea.”

”Kokonaisuudessaan tasa-arvoisesti kehittyvä kaupunki on myös kilpailukykyinen. Ja tämä hyvinvointiin keskittyvä taloustarina on ainoa tarina, joka on myös aidosti ekologisesti kestävä.”

”Kaupungin ongelmien ratkaisu on pitkälti omissa käsissämme. Kuinka saada aikaiseksi oikeudenmukainen ja tehokas tapa vastata ikärakenteen vinoumiin, voimakkaaseen muuttovoittoon ja kuinka toteuttaa nuorisotakuu.”

”Yleiskuva kaupungin taloudessa on positiivinen. Viimeisen tilinpäätöksemme mukaan teimme voittoa 134 miljoonaa, joka on 96 miljoonaa budjetoitua enemmän. Taseasemamme on muutoinkin vahvempi, verotulot, oman toiminnan tuotot ja myyntitulot kasvoivat. Muutaman vuoden synkistä talousnäkymistä huolimatta turhaan pelotteluun ei ole syytä. Kaupunki on parasta A-luokkaa, ja kaupunki saa markkinoiden halvinta rahaa, sitä tarvitessaan.”

”Lisäksi kaupunki kasvaa voimakkaasti. Viime vuonna kaupungin väestönkasvu oli arviolta noin 8600 asukasta, ja tällä vauhdilla neljässä vuodessa, tällä valtuustokaudella uusia asukkaita tulee yli 30.000. Tämän tosiseikan kaupunginjohtaja jättää esityksessään ikään kuin huomiotta. Sen mukaan väestönkasvusta huolimatta oman henkilöstön määrä rajataan vuoden 2012 tasolle. Ei siis yhtään uutta työntekijää päiväkoteihin, kouluihin vanhusten palveluihin, eikä muuten yhtään uutta toimitilaakaan, sillä myös toimitilojen kokonaispinta-ala sidotaan nykyiselle tasolle. Ei siis yhtään uutta koulua, ei yhtään uutta opettajaa, vaikka valtuustokaudella tulee 30.000 uutta asukasta.”

”On kaksi vaihtoehtoa. Ajattelussa on karkea virhe tai sitten on niin, että valmistelu katsoo, että on syytä aloittaa rajut ulkoistamis- ja yksityistämistoimet sekä vuokrata tiloja kansainvälisiltä kiinteistösijoittajilta. Sillä näin nopeaa tuottavuuden kehittämistä ei historia tunne. En usko, että tälle löytyy enemmistöä valtuustossa sen enempää kuin kokoomuksen ehdottamalle 22 terveysaseman lopettamisellekaan. Me olemme juuri yhdistäneet sosiaali- ja terveystoimet ja siellä on annettava työrauha palveluketjujen saattamiseksi sellaisiksi, että resursseja saadaan irrotettua terveyserojen kaventamiseen.”

”Vastuullista on rajata toimintamenojen kasvu asukasta kohden ja siinäkin on jo kova tuottavuustavoite, sillä väestö kasvaa juuri lapsissa, nuorissa sekä ikääntyneissä.”

”Uusi väestö tarvitsee myös uusia asuinalueita teitä ja palveluista. Silti kaupunginjohtaja esittää, että investoinnit rajataan vuositasolla 100 miljoonaa euroa edellisiä vuosia pienemmiksi? 400 miljoonaan? Tämä on ihan järjetöntä, sillä kasvuinvestointeihin on aivan järkevää satsata ja – tämän sanon varovasti – kasvuinvestointeihin voidaan myös ottaa velkaa. Rahan hinta on alhainen, investoinnit ovat tuottavia, ja näin uudet asukkaat voivat myös osallistua oman infransa kustannuksiin.”

”Kolme vastuullista asiaa investoinneista:

– korjausrakentamisesta emme voi tinkiä. Se on työllistävää. Se on sosiaalisesti ja ylisukupolvisesti oikeudenmukaista ja ekologisesti kestävää. Korjausinvestoinnit yksin ovat 160-180 miljoonan luokkaa.

– syömävelkaa ei oteta, mutta kasvuinvestointeihin voidaan harkiten ottaa.

– investointien pitkän aikavälin vastuulliseen suunnitteluun panostetaan. ja myös investointien painottamiseen ekologisesti ja esim. huomioiden pienyritykset.”

”Poliittisissa puheissa kuulee usein puhuttavan, että kaupungin velka/asukas on kasvanut. Näin on, mutta kolikolla on myös kääntöpuolensa. Myös varallisuus/asukas on kasvanut, ja suhteessa enemmän kuin velka.”

”Kertaan vielä, että tavoitteemme on eriytymiskehityksen pysäyttäminen ja tässä keskeisinä ovat:

Nuorten yhteiskuntatakuun toteuttaminen, tarvitaan lisää aloituspaikkoja ammatilliseen koulutukseen ja vahvaa työllisyyspolitiikka.

Köyhyyden ja kaikenlaisen syrjäytyneisyyden ehkäisy, terveyserojen kaventaminen ja hyvinvoinnin edistäminen yhdenvertaisesti, siksi moniongelmaisten riskiryhmien kartoittaminen ja tunnistaminen ja avuntuottaminen monipuolisesti ja poikkihallinnollisesti. Varhainen puuttuminen ja ennaltaehkäisy (apua ajoissa), riskiryhmien kohdennetut terveystarkastukset, kuntoutus, seuranta ja neuvonta.

Maahanmuuttajien kotoutuminen, joka neljäs koululainen tulee 15 vuodessa olemaan maahanmuuttajataustainen, noin 15 vuodessa maahanmuuttajien määrä Helsingissä kaksinkertaistuu eli väestöstä 21 % tulee olemaan maahanmuuttajataustaisia, tarvitaan kotoutumisen tukea: kielikoulutusta, äitien kotouttamista, maahanmuuttajajärjestötukea.

Kouluja on perusparannettava, homekouluista päästävä eroon, Helsingissä noin 10 %:ssa kouluissa homeongelmia, ts 30 koulua sisäilmaongelmissa.

Ja lopuksi keskustakirjasto ja muut kulttuuripalvelut toteuttavat arjen yhdenvertaisuutta, tarjoavat kaikille kaupunkilaiselle järkevää tekemistä ja sivistyksen tiloja vastapainona kauppakeskuksille.”

”Kaupungin tasapainoiseen kehittämiseen ja näihin keskeisiin tavoitteisiin sosialidemokraattinen valtuustoryhmä etsii tukea talousarvio- ja strategianeuvotteluissa.”