(kolumni Demokraatti 4.2.2013)

Arvostan Sd-liikettä kansainvälisenä ja kansallisesti koko valtakunnassa toimivana puolueena. Pyrimme sovittamaan yhteen globaaleja ja lokaaleja näkökulmia sekä erilaisista elämänpiireistä kumpuavia tavoitteita.

Joskus alueellisen tasapainon etsiminen voi myös estää huomaamasta lähellä olevia kysymyksiä.

Helsingissä kokoontui toissa viikolla epätavallinen maakunnan karvalakkilähetystö, joka pyrki ministeri Gustafssonin pakeille. Karvalakkilähetystön edustajat tulivat Helsingistä, Espoosta ja Vantaalta.

Helsingin apulaiskaupunginjohtaja Ritva Viljasen johdolla tullut porukka halusi kertoa ministerille, miksi ministerin koulutuspaikkoja koskevat esitykset pitää toteuttaa. Muualta Suomesta on siirrettävä koulutuspaikkoja pääkaupunkiseudulle.

Karvalakkilähetystö oli tehnyt kotiläksynsä ja –laskunsa. Johtopäätös on, että pääkaupunkiseudun nuoret ovat räikeän eriarvoisessa asemassa suhteessa muun Suomen nuoriin.

Taustalla on pitkään jatkunut epäsuhta ammatillisen koulutuksen paikoissa. Vuonna 2010 pääkaupunkiseudulla vain 26,7 prosenttia nuoria oli ammatillisessa koulutuksessa, kun koko maan keskiarvo oli 45,1 prosenttia.

Kyse ei ole ammatillisen koulutuksen suosiosta, vaan siitä, että paikkoja ei ole tarpeeksi. Sen seurauksena Helsingissä noin 15 prosenttia ysiluokkalaisista, vuosittain lähes 1000 nuorta, on jo pitkään jäänyt vaille koulutuspaikkaa.

Seuraukset näkyvät. Tällä hetkellä 20-29-vuotiaista helsinkiläisistä nuorista yli viidennes on pelkän peruskoulun varassa. Tästä joukosta 40 prosenttia on maahanmuuttajanuoria.

Siksi karvalakkilähetystö päätti marssia ministerin luokse. Alueellisen tasa-arvon nimissä on huudettava Helsingin puolesta.

Helsinkiläisten tavoite on selvä: 15-16-vuotiaat kuuluvat kouluun! Samalla suhtaudutaan kriittisesti jatkuvasti lisääntyneisiin välimuotoratkaisuihin. 15 prosenttia ikäluokasta ei kuulu kymppiluokille, työpajoihin tai muihin väliaikaisratkaisuihin. Valtaosa kuuluu suorittamaan tutkintoa, joko koulun penkille tai oppisopimukseen.

Karvalakkilähetystö on merkittävä viesti: on asioita, joissa pääkaupunkiseudun on rohjettava pitää meteliä. On ilmiöitä, jotka tapahtuvat lähinnä Helsingissä ja jotka siksi on pääkaupungissa myös ratkaistava.

Helsingin kaupunginvaltuusto kokoontui viime viikon lopuksi linjaamaan kaupungin strategiaa tuleville neljälle vuodelle. Strategia hyväksytään valtuustossa huhtikuussa.

Helsingin Sd-ryhmässä nostimme nuorten yhteiskuntatakuun tavoitteellisen toteutuksen kolmen strategian kärkitavoitteen joukkoon. Esitimme kirjattavaksi tavoitteeksi 500 ammatillisen koulutuksen lisäpaikkaa sekä ”Duuniryhmän” perustamisen nuorisoverkoston yhteyteen varmistamaan työnantajien ja yrittäjien mukanaolo, kun nuorille pyritään löytämään ensimmäisiä työpaikkoja.

Kaikkia kärkitavoitteitamme yhdisti selkeä lähtökohta, jonka ryhmänvetäjä Osku Pajamäki puki sanoiksi: ”Meillä on hieno ja kiinnostava pääkaupunki ja olemme viime vuosina onnistuneet monissa asioissa. Se, mikä on mennyt täysin pieleen, on terveys- ja hyvinvointierojen kaventaminen. Siksi tavoite tuleville vuosille on selvä.”

Koska koulutus ennustaa kaikkein voimakkaimmin terveyseroja, helsinkiläisen karvalakkilähetystön hätähuuto osuu maaliin. Nuorten yhdenvertaisuuden nimissä ja segregaatiokehityksen pysäyttämiseksi valtakunnallista koulupaikkajakoa on muutettava.