Finlandiatalon sali oli liki viimeistä paikkaa myöten täynnä. Tunnelmassa oli myönteistä sähköä ja pöhinää. Tv-kameroita ei paikalla ollut eikä ainakaan Yle TV1 ollut noteerannut tilaisuutta pääuutislähetyksessä.
Syytä olisi ollut.
Vetonaula voi yllättää. Suomen Akatemia julkisti maanantaina Tieteen tila 2012 –raportin.
Tieteen tilaa arvioidaan kolmen vuoden välein ja sen pohjalta korkeakoulutusta kehitetään ja muokataa. Kyseessä on koko korkeakoulujärjestelmäämme sekä rakenteellisesti että sisällöllisesti arvioiva huolella tehty kokonaisuus, jossa on lukuisia kehittämisehdotuksia. Soisi, että valtamedia huomaisi tämäntasoiset avaukset.
Nyt julkaistussa arviossa oli mukana satoja tutkijoita eri aloilta ja sen tulokset antavat kestävän pohjan korkeakoulupolitiikan linjauksille tulevina vuosina. Kymmenestä kehittämisehdotuksesta huomasin innostuvani erityisesti neljästä:
1) Suomalaisen tieteen kilpailukyvyn turvaamisessa avainkysymys on opiskelijoiden ja tutkijoiden rekrytointi. Erityisesti pitäisi kiinnittää huomiota post doc –tutkijoihin ja alkuvaiheen professoreihin.
2) Perustutkimus on ratkaisevassa asemassa, jos tieteeltä halutaan myös jatkossa uusia avauksia ja riskitutkimusta. Raportissa korostetaan perustutkimuksen merkitystä ”sellaistenkin ihmis- ja yhteiskunnan suurten haasteiden ratkaisemisessa, jotka eivät ole vielä näköpiirissämme.”
3) Julkisin varoin kerätyn tiedon mahdollisimman vapaata käyttöä on edistettävä. Tässä on tehty viimeisen vuoden aikana paljon, kun esimerkiksi maanmittauslaitoksen kartta-aineistoa tuli kaikkien saataville. Hienoa, että Akatemia ottaa tähän suuntaan kantaa. Meillä on tässä maassa valtavasti dataa ja olisi tärkeää saada tutkimus hyödyntämään nykyistä paremmin olemassa olevaa tietoa.
4) Tieteellisen tutkimustiedon hyödyntämistä poliittisen päätöksenteon ja julkisen hallinnon tukena on lisättävä. Raportissa todetaan ”Tutkijankoulutuksessa on kiinnitettävä entistä enemmän huomiota siihen, että tutkijat osaavat viestiä tuottamastaan tutkimuksesta kansantajuisesti ja heillä on kyky tuoda esiin tutkimuksensa relevanssi päätöksenteossa.”
***
Mielenkiintoisin esitys oli Arto Mustjoen puheenvuoro kokonaisuudesta ”ihmiskunnan ja yhteiskunnan suuret haasteet”. Sekin on mukana raportissa, joka löytyy täältä.
Jotenkin Finlandiatalolla tuli tunne, että yliopistoporukka on pääsemässä yli yliopistouudistuksen lamasta ja pohtii taas tulevaa muutenkin kuin rakenteiden kautta hahmotellen Mustjoen tapaan “suuria haasteita”. Hyvä niin. Tv-kamerat paikalle!
7 Comments on "Tieteen tila – mutta missä olivat televisiokamerat"
Juhani Kahelin
9.10.2012Enpä saanut tilaisuudesta nauttia , yhtenä syynä se että Akatemian tiedottaminen tämänkaltaisista tapahtumista on sisäsiittoista, hyväksyttyjen ja tunnustettujen tiedepiirien sisällä pyörivää. Entä jos juuri tämä sisäsiittoisuus onkin syy tieteen tason tai sisällön nuivettumiseen. Eduskunnan Tutkas-seurassa keskusteltiin pari viikkoa sitten yliopistojen johtamisesta. Yleisöstä pari henkilöä (tiedeväkeä) moitti Suomen yliopisto- ja tiedepolitiikkaa siitä että se keskittyy vain ns. rakenteellisiin kysymyksiin. Niiden sijasta pitäisi pohtia tieteen ja yliopistokäsitteen uutta sisältöä: avoin yliopisto kumoaa sulkeutuneen ja hitaan tutkimusten arviointimenettelyn, MIT:n kurssit ovat verkossa, radikaali innovaatio jne jne.
HS:n uutisoinnissa Finlandia-talon tapahtumasta särähti heti silmään OKM:n Lehikoisen keksimä syy suomalaistieteen tason heikkoudelle: yliopistouudistus tehtiin - toisin kuin Tanskassa - 20 vuotta liian myöhään. Tuo on juuri sitä elitististä ja yhteiskunnallisesti rajautuvaa, joihinkin etupiireihin sulkeutuvaa ajattelua, kaappaushenkisyyttä. Tätäkö on yliopistojen yhteiskunnallinen vaikuttavuus?
Lehikoisen ynnä muiden näkemyksiin en usko vähääkään. Luottamukseni Suomen sisäsiittoista tiedemaailmaa kohtaan on lähellä nollaa.
Risto Isaksson
9.10.2012Jep.
Taisivat saada puoli yhdeksän uutiset täyteen ilman tätäkin tarinaa. Katsotaanpa: Satakunnan tulvat, Lavrovin ärinät, kuntauudistuksen takkuaminan, Raision ja Sanoman irtisanomiset, kotitalouksien säästöinnottomus/ -kyvyttämyys, äänestysikärajan alentamishaikailut, per looks, Suomenlahden kaasuputket, EVM-kriisirahsto, CD-levy 30 vuotta. Noista olivat uutiskoktailin sekoittaneet, johon katsoivat tärkeimpien päivän uutisten mahtuvatn ja jonka katoivat riittävästi erilaisia katsojia kiinnostavan. Tieteelle ei nyt ollut tilaa. Vaikka olisi luullut. Tuskinpa pahuuttaan tai ilkeyttään tai tarkoitushakuisesti jättivät pois. Sattumalta ehkä. Eli vahingossa. Ehkä ensi kerralla sitten paremmalla onella. Sitä ennen ehtivät tieteen tekijät satsata kohdan neljä sitattien sisällä olevaan. Ja vielä entisestään parantaa tilaisuuden markkinointia.
Risto
Ulla Neuvonen
10.10.2012Arto Mustajoki (ei Mustjoki) näyttää olevan edelleen iskussa. Hyvä niin, hänessä on aina ollut sekä näkijää että tekijää.
Pilvi Torsti
10.10.2012Ulla, kyllä oli, Mustajoki on myös kirjoittanut raporttiin.
Pilvi Torsti
10.10.2012Risto, tiedotuksen ammattilaisena tiedät, mikä merkitys on sillä, miten asioita julkisuuteen pusketaan. Ilmiselvää, ettei oltu puskettu riittävästi. Se on tullut selvästi, että journalistit eivät juuri ehdi skannata, mitä maailmalla meneillään, mikä antaa lobbaukselle paljon tilaa.
Pilvi Torsti
10.10.2012Juhani, olen kyllä viime vuosina ollut yhä useammin yo-tilaisuuksissa puhumassa niin, että on myös lähetetty verkkoon avoimeen jakeluun. Siitä(kään) ei hkä tiedoteta tarpeeksi. Oma lukunsa uudentyyppisestä tieteen tuomisesta laajemmalle yleisölle ovat voxit, ks. www.helsinki.fi/vox.
Risto Isaksson
12.10.2012Eilen oli tiedeuutinen YLEn pääuutisissa:
http://yle.fi/uutiset/ovela_hirvas_saa_haaremin/6330884
Eli seksi myy. Tieteessäkin. Siitäpä mallia.
Tämä on kirjoitettu vain osittain kieli poskessa... Kieli vain toisessa poskessa?