Ennakkoäänestyspäivän aamu alkoi Kampissa. Mieleen jääneet lausahdukset: “Äänestän maolaisia”, “Mulla on jo sun esite, äänestän sua tänään”, “En ikinä äänestä demareita paitsi sua voisin”, “Saanko viedä esitteitä myös työpaikalleni?”. Kampissa kaverinani professori Raimo Väyrynen, joka videolla kertoo, kuinka edellinen kerta oli noin 35 vuotta sitten Tampellassa.
Näinä viikkoina demokratia siis tulee kaduille. Minusta saisi tulla useammin. Pilvi-teltta on ajateltu myös kansanedustaja Torstin työvälineeksi. Politiikka kuuluu kaikille ja politiikka pitää viedä sinne, missä ihmiset ovat, kuten tänään aamulla lukuisille asemille ja iltapäivällä Hullujen päivien vilinään Manskun kulmille. “Demokratian päivittäminen 2010-luvulle” kuuluu vaalitavoitteisiini, joista lisää täällä.
1 Comment on "Demokratia kaduille: Raimo Väyrynen 35 vuoden jälkeen jakamassa vaaliesitteitä"
Raimo
30.4.2011Korkeintaan 6 kk Suomessa työskentelevät ulkomaalaiset eivät maksa Suomen tuloveroa penniäkään! Siksi Suomessa on kymmeniä tuhansia ylimääräisiä työttömiä, koska heidän työnsä vie verottomasti työskentelevä vierastyöläinen, erityisesti rakennusalalla.
Euro valuuttana saattaa romahtaa lähivuosina Kreikan, Portugalin ja Italian ylivelkaantumisen vuoksi. Jo syksyllä 2010 on pakko tehdä jotain (esim. erottaa eurosta ongelmamaat) Espanjan joutuessa vuorostaan sijoittajien pörssikeinottelun uhriksi. Velkakriisi on vasta alkamassa, ei loppumassa. Suomi on jo nyt sijoittanut miljardeja euroja velkaantuneiden ulkomaiden tukemiseen. Hyvinvointivaltio lopulta romahtaa.
Kaksikielisyys maksaa Suomelle 1-4 miljardia euroa vuodessa.
Ruotsalaismielisyyteensä kaatuivat presidentit Relander ja Svinhufvud. - Veikko Heiskanen, kansanedustaja (ml), professori
lyyxem.freehostia.com/1930.htm
Vähävaraisten torpparien ja muonamiehien ponnistuksilla syntyi Luukkaan eli Luukin kansakoulu vuonna 1906. Jouluna 1907 C.G. Avellan teetti koulurakennuksen ympärille piikkilanka-aidan sekä karkotti kevätlukukauden alussa kouluun pyrkivät lapset pois.
http://suomenmaa.bravehost.com/
Lokakuun lopussa 1915 lähti suomalainen lähetystö Tukholmaan: senaattori Otto Stenroth, Samuli Sario, A. H. Saastamoinen ja Axel Lille. Aaro Pakaslahti kertoo tästä teoksessaan Suomen politiikka maailmansodassa. Ruotsin valtakunnanmarsalkka kreivi Douglas vaati Suomelta Pohjois-Suomea (Kemijoki rajaksi) ja tarjosi korvaukseksi "niin suuren osan Venäjän Karjalaa kuin se haluaisi".
Suomalaisten lähetystö ei kuitenkaan halunnut luovuttaa Pohjois-Suomea, mitä Ruotsi yritti anastaa vielä 1918.
lyyxem.freehostia.com/teljo.htm