”Minusta progressiivinen verotus on todella epäoikeudenmukainen. Kannattaako teistä joku sitä?” Näin kysyi lukiolainen itsevarmuutta uhkuen paneelissa taannoin. Me kaikki puolueiden edustajat kannatimme. Nuori mies oli ihmeissään.

Kysymyksen ytimessä on pohjoismaisen hyvinvointivaltion idea, jonka mukaan veroja maksetaan maksukyvyn mukaan. Malli on vuosikymmenien ajan ollut menestyksekäs, puhutaan sitten kilpailukyvystä tai kansalaisten hyvinvoinnista. Siksi Suomessa on vallinnut vakaa kannatus tälle mallille.

Yhteiseen kassaan kerättävät verot koostuvat välittömistä ja välillisistä veroista. Välittömät maksetaan suoraan tuloista, mutta välilliset osana kulutusta arvonlisäveroina tai esimerkiksi energiaveroina. Välilliset verot ovat yleensä tasaveroja: maksamme tuloistamme riippumatta saman veron leivän tai auton hinnasta.

Trendinä Suomessa ja maailmalla on ollut välillisten verojen nostaminen. Suomessa tässä on tullut kipuraja vastaan, kun lukee tilastoja tai kuuntelee ihmisten palautetta vaaliteltoilla: pienituloisilla eläkeläisillä tai työssäkäyvillä yksinhuoltajilla rahat eivät tahdo riittää elämiseen. Siksi on helppo puolustaa Sdp:n esittämää verolinjaa, jossa arvonlisäveroa ei koroteta. Se on merkittävä ero muihin puolueisiin näissä vaaleissa.

****

”Miksi maksamme veroja?” Niin kuuluu yhteiskuntaopin kokeiden klassikko. Kysymys on hyvä. Se kun muistuttaa, että menojen lisäksi veroista on ”tuloja”. Veroja maksetaan, jotta voidaan rahoittaa yhteisiä asioita: teitä, katuvaloja, sairaanhoitoa, koulutusta, oikeusvaltion toimintaa.

Tulevina vuosina Suomessa on tarpeen käydä kunnon julkinen keskustelu: mitä haluamme rakentaa ja rahoittaa yhdessä. Tässä keskustelussa ei tule unohtaa sitä, että monet asiat hoidetaan edullisemmin, tehokkaammin ja reilummin yhdessä. Esimerkkejä riittää teiden kunnossapidosta terveydenhoitoon.

Poliitikkoja haukutaan usein liian suurista ideaaleista. Heiltä tivataan, miten he konkreettisesti pystyvät edistämään vaikkapa ”oikeudenmukaista yhteiskuntaa”. Hyvin usein näihin kysymyksiin on yksi ja sama vastaus: verotuksen avulla. Verotus on politiikan keskeinen keino ja väline. Juuri verotuksella me voimme ohjata yhteiskuntaa niin, että pienillä eläkkeillä ja palkkatuloilla tulee toimeen. Tällä hetkellä ei ainakaan Helsingissä tahdo tulla, sillä nopeimmin ovat lisääntyneet yksinasuvien eläkeläisten ja yksinhuoltajien toimeentulotukihakemukset.

Eilen julkaistu Kalevi Sorsa säätiön Verot maksukyvyn mukaan -selvitys: Sdp: veromalli kaventaisi tuloeroja, kokoomuksen esitys ankarin pienituloisille luettavissa täällä.

*****

Käytin tänään aamupäivän euroalueen asioihin perehtymiseen. Nopeaa ratkaisua maanosamme kriisiin ei ole. Tulevina päivinä olen mukana kahdessa aihepiiriä sivuavassa keskustelussa: lauantaina klo 16 Paino-baarissa Mitro Revon, Thomas Wallgrenin ja Matti Niemen kanssa ja maanantaina poliittisen historian klubilla Juttutuvassa klo 18. Tervetuloa mukaan.