Kirjoitan politiikan pelastusohjelmaa viikottain. Tervetuloa mukaan, toukokuussa kokoan kirjoitusten ja keskustelujen pohjalta EU-vaalien tavoitteeni.
Ilmasto lämpenee, puoli Eurooppaa on pakkasilla ilman lämmitystä ja lapsillamme on oikeus kysyä, millainen maailma heille jää hoidettavaksi. Pitäisikö verottaa, rajoittaa vai kannustaa? Kenen tulee määrätä tahti, kenen valvoa? Riittävätkö EU:n päätökset (esim. 20-20-20) hillitsemään ilmastonmuutosta?
30 Comments on "Ilmasto ja ympäristö"
Alberto
10.2.200920-20-20 on hyvä alku. Aikaskaala toisin on aika lyhyt, vain 10 vuotta, verrattuna ilmastonmuutoksen aikaskaalaan , 50-100 vuotta.
Nyt kun poliittinen päätös on tehty jää jäljelle vain toteutus...
Iso kysymys on että mistä otetaan rahat ilmastonmuutoksen torjuntaan?
Tässä linkki Sternin raporttiin (Brittihallituksen tilaama selvitys ilmastonmuutoksen taloudellisista vaikutuksista):
http://fi.wikipedia.org/wiki/Sternin_raportti
ja tiivistelmä Ympäristöministeriön sivulta
http://www.environment.fi/download.asp?contentid=76954&lan=fi
ja raportin (taloudellisen perustan) kritiikki
http://www.environment.fi/download.asp?contentid=76955&lan=fi
Pilvi Torsti
12.2.2009Kiitos Aape linkeistä. Marraskuun EU-huippukokouksen jälkeen olen itse pohtinut myös sekä rahoitusta että toteutusta. Yksi EU:n ongelmista esim. Esko Antolan mukaan (Sosiaalinen Eurooppa -seminaari 31.1.) se, huppukokousten julkilausumat eivät ole kansalaisten mielestä konkretisoituneet. Esimerkkinä vaikkapa "maailman kilpailukykyisin talousalue". Mutta ehkä läpimurto on kuitenkin tehty ja alamme itse kukin tiedostaa, että muutosta kaivataan. Ja se tekee konkreettisen toiminnan ja siihen vaadittavat vaikeatkin päätökset rahoitukseen ja verotukseen liittyen mahdollisiksi.
Jason
13.2.2009Pilvi, kysyt alkaako Yhdysvallat tehdä oikeasti ilmastopolitiikkaa?
Jos tarkoitat osallistumista maailmanlaajuiseen sopimusjarjestelmään tai suuria tekoja liittovaltiosta, ei Sinun kannata pidätä henkeä. Tilanne on suotsuisampi kuin edellisen presidentin hallinnon aikana, mutta USA:ssa ilmastomuutoksen kieltäjät muodostavat suuren vähemmistön, joka voisi hyvin estää sellaisen sopimuksen läpimenon kongressissa. Meillä on täällä raamattuvyhökkeellä hirveästi ihmisiä, jotka uskovat maailman lopun olevan käsillä ja harmillista olisi jos Herran antamia luonnonrikkauksia ei käytetä loppuun ennen Toista tulemista.
Mutta jos tarkoitat tekoja USA:n rajojen sisällä, innovatiivista ilmasto- ja ympäristöpolitiikkaa tehdään ja on tehty vuosikymmeniä paikallisesti.
Vietin suuren osan lapsuudesta vietin Oregonissa, missä 70-luvun alusta lähtien on ollut Suomea paljon kattavampi panttipullo ja –tölkkilaki. Opiskelin Kaliforniassa, missä 70-luvusta lähtien lienevät olleet maailman tiukimmat päästörajoitukset. Suoritin jatko-opinnot Connecticutissa, missä kierrättävän kaman heittäminen kaatopaikalle voi aiheuttaa rikesakon.
Obaman tähänastinen suurin teko ilmastolle oli kumota Bushin aikainen asetus, jonka mukaan osavaltiot eivät saaneet enää tehdä liittovaltion ympäristöviraston tiukempia ilmasto-säädöksiä. Tämä on ilmastolle tärkeä, sillä Kalfornia aina ajaa liittovaltiota tiukempaa ilmastopolitiikkaa. Kun Kalifornia asettaa tiukempia autojen päästörajoituksia, autoteollisuuden on tuotettava Kalifornian rajoitksiin sopivia autoja koko maahan, muuten on liian kallista.
EU:n kannattaa lobbata edelleen Washington DC ympäristöasioissa, mutta on mentävä myös paikallisemmille tasoille. Se lienee kova haaste EU:lle ja eurooppalaisille, sillä usein uskotaan kaiken viisauden ja toiminnan mahdollisuuksien olevan Brysselissä ja jäsenmaiden keskushallinnoissa. Monesta paikasta USA:ssa EU löytäsi liittolaisia.
Hyvä vastaveto Toisen tulemisen odottajille on weppisivu http://whatwouldjesusdrive.org/ Tämän järjestön mukaan joudun kadotukseen, sillä omistan maasturin.
Milka
22.3.2009’Ilmastonmuutos’ ja ’globalisaatio’ ovat itsessaan aika uusia sanoja, mutta niiden liepeiltä on syntynyt paljon muutakin uuskieltä (newspeak-mielessä). Yksi erityisesti Suomessa suosittu uusi sana on ’hiilivuoto’. Sillä yritetään kuvata ilmiötä, jossa poikkikansallisesti toimivat teollisuusyritykset suuntaavat energiaintensiivistä ja CO2-päästöistä tuotantoaan maihin/alueille, joissa CO2-päästöjen tekeminen on syystä tai toisesta taloudellisesti edullisempaa.
’Hiilivuoto’ siis osoittaa, miten ilmastonmuutostakin käsitellään itse asiassa globalisaation kontekstissa. (”Meidän täytyy pitää huolta siitä, että päästörajoituksemme eivät muodostu sellaisiksi, että terästeollisuus tai metsäteollisuus siirtäisi investointinsa Suomesta sellaisiin maihin, joissa erilaisten päästörajoitusten rasitteet ovat pienempiä.”) Ei ole epäselvää, kumpi tässä ajattelussa on tärkeämpi: Suomen houkuttelevuus investointikohteena (=”kilpailukyky”) vai ilmakehässä olevien ihmisen toiminnasta peräisin olevien hiiliyhdisteiden määrän kehitys.
Lopputulos on se, että kaikki kansalliset hallitukset (myös EU:n sisällä) tappelevat hiki hatussa siitä, että oman maan teollisuus pääsisi vähimmällä. Globalisaatio kansallisena haasteena on ilmiselvästi tärkeämpi asia kuin ilmastonmuutos ihmiskunnan suurimpana uhkana.
Miten Pilvi voisi vaikuttaa niin, että ihmisten uhat olisivat kansallisia etuja tärkeämpiä? Pitäisikö EU:n sisäinen valtioiden välinen päästökauppa muuttaa esim. globaaliksi ihmisten väliseksi päästökaupaksi? Kullakin ihmiskunnan jäsenellä olisi tietty (jatkuvasti rajusti vähenevä) vuosittainen päästöoikeusmäärä ja rikkaan Pohjoisen ihmiset joutuisivat ostamaan lisää oikeuksia köyhän Etelän ihmisiltä.
Pilvi Torsti
23.3.2009Nähdäkseni Milka tämä "kansallinen etu" on kysymys, joka liittyy muihinkin asioihin kuin ilmastonmuutokseen; siis kansallinen etu versus ihmisiä koskevat uhat ja mahdollisuudet. Esimerkiksi taloustaantumassa hyvinkin keskeinen kysymys. Kukaan ei viime kädessä ja pitkällä tähtäimellä hyödy "kansalliseen etuun" nojaavasta talouspolitiikasta, koska olemme globalisaation myötä riippuvaisia toisistamme. Mutta miten tehdä tästä riippuvuudesta positiivinen poliittinen viesti, kun ihmiset ovat huolissaan työpaikoistaan ja välittömästä selviytymisestään? Ideoita?
Matias Möttölä
23.3.2009Milka, luin epähuomiossa että olisit kirjoittanut "rikkaan Pohjoisen ihmiset joutuisivat ostamaan lisää ALUEITA köyhän Etelän ihmisiltä" eikä lisää "oikeuksia".
Ehkä tuo 'imperialistinen' lapsus saattaa kuvata tulevaisuuden todellisuutta - tai jo nykyistä?
Milka
23.3.2009Matias, oikeuksien ostamista Pohjoinen-Etelä-akselilla voisi nykyisessä todellisuudessa kuvata kärjistäen myös näin: Ostan jonkun lapseni kaverille synttärilahjaksi lelun läheisestä marketista. Ostanko samalla maapallon toisella puolella olevalta lelun tekijältä pois hänen sosiaaliset oikeutensa (kuten oikeus parantaa työehtoja joukkotoiminnalla, jopa työtaistelulla)? Jos ostan, lelun tekijän saama vastike on hänelle negatiivinen!
Heikki Valkama
24.3.2009Tuo alueiden ostohan on jo ihan totta. Esimerkiksi Kiina ja Korea ovat molemmat ostaneet laajoja viljelysmaita Afrikasta - ajatuksena turvata oman maan ruokahuolto. (Mutta tämä sivupolkuna.)
Heikki Valkama
24.3.2009Tämäkin menee vain pikalisäykseksi, mutta ainoita kunnolla vaikuttavia ympäristönsuojelun - oli kyse sitten ilmastopolitiikasta tai muusta - keinoja ovat sääntely ja verotus. Kannustaminen ja valistus eivät riitä. (Taas pikakommentti, pitää palata töiden pariin.)
Aleksi Neuvonen
25.3.2009Olin eilen työpajassa, jossa mietittiin uusia sähkönsäästöön suunnattuja sähköpopimuksia. Kaikissa työryhmissä nousi esiin, että säästöstä puhuminen on melko turhaa niin kauan kuin sähkö on niin halpaa, useimmat eivät edes huomaa siitä maksavansa. Niinpä moneen kertaan nousi esiin, että kotitalouksien sähköverosta pitäisi tehdä progressiivinen, ainakin jonkun rajan jälkeen.
Onko tämä sellainen asia, jota voisi ajaa Euroopan parlamentissa? Se olisi selkeä kuluttajiin vaikuttava ohjauskeino, joka mobilisoidi miljoonia ihmisiä edistämään omaa energiansäästöään ja mahdollisesti hajautettua energiantuotantoa. Hyvä ensiaskel, jonka jälkeen päästötalkoissa voitaisiin vaikka porrastaa ruoan alv päästöjen mukaan.
Pilvi Torsti
26.3.2009Aleksi, käsittääkseni EU:n sisällä ollaan luomassa eurooppalaisia sähkömarkkinoita. Koska esim. Saksassa sähkö huomattavasti kalliimpaa kuin Suomessa, yhteiset sähkömarkkinat johtavat/johtaisivat huomattavaan hinnannousuun meillä. Progressio kuulostaa nopeasti ajateltuna toimivalta idealta myös. Yleisesti ottaen hyvin erilaisista kulmista asiaa tarkastelevat ihmiset ovat kysyessäni olleet yhtä mieltä siitä, että 1) sähkönhintaa voisi Suomessa nostaa tuntuvasti 2) energian säästöpuolella voi tarjolla olla jopa pikavoittoja, koska olemme tottuneet niin halpaan energiaan, ettei säästämistä ole juuri mietitty. Tämä koskee sekä teollisuutta että kotitalouksia.
Yleisesti ottaen uskon aika vahvasti valtioiden ja EU:n tapaisten toimijoiden vahvaan ohjaukseen näissä energiakysymyksissä. Tarvitaan pakkoja ja käskyjä. Käsittelen vihertaloutta tarkemmin täällä ensi viikolla.
Aleksi Neuvonen
27.3.2009Nopea kommentti tuohon pakkoihin ja käskyihin: asennekyselyjen mukaan ihmisten valmius niihin on yllättävänkin korkea, kun puhe on ympäristöasiaoista. Silti poliitikkojen rohkeus toteuttaa pakkoja ja määräyksiä on yllättävän heikko. Kirjoitimme Roopen kanssa uudessa kirjassamme poliitikkojen ja monien muidenkin suomalaisten "sisäisestä liberalistista", jonka mielestä pakkoihin rakentuvassa ohjauksessa on aina totalitarismin siemen kylvettynä.
Ehdotan, että nostat pakot ja käskyt rohkeasti esiin kampanjassasi. Niille on kannatusta. Lisäksi talousteorioista (esim. Porter) löytyy perusteita sille, että ympäristösääntely tuottaa uusia innovaatioita ja liiketoimintaa.
Pilvi Torsti
28.3.2009Aleksi, kiitos rohkaisusta. Samansuuntaista oli palaute, kun puhuin aiheesta tällä viikolla Järvenpäässä. Ja muuallakin Pekka Himanen totesi taannoisessa presidenttifoorumissa, kuinka aikamme kysymykset tulevat tarvitsemaan vahvoja ja rohkeita poliitikkoja, jotka uskaltavat tehdä ratkaisuja, joita ei kenties siinä hetkessä juhlita (esim. radikaali sähkönhinnan nosto), mutta jotka perustuvat pitkälle katsovaan nääkemykseen siitä, mikä on oikein ja välttämätöntä. Kirjanne on viikonloppulukemistoksi printattuna!
Pipa Heinonen
28.3.2009Jatkaisin keskustelua pakoista ja käskyistä.
Ei liene mikään uutinen, että usein uudet toimintamalliehdotukset teilataan, koska niitä pidetään hankalina toteuttaa käytännössä. Tai muuten vain epämääräisinä, esimerkiksi totalitaristisina, kuten Aleksi kirjoittaa.
Helsingin Sanomissa oli noin viikko sitten (22.3.2009) lyhyt artikkeli lentomatkailun ilmastovaikutusten hyvittämisestä. Saksalaisen Atmosfair-järjestön laskurin mukaan Suomesta Thaimaahan suuntautuvasta edestakaisesta lentomatkasta aiheutuvien päästöjen kompensointi maksaa yhdeltä hengeltä 91 euroa. Tämän jälkeen artikkelissa kerrottiin, kuinka kyselyn mukaan vain joka kymmenes suomalainen on valmis hyvittämään päästöjään.
Kysymys nyt kuuluukin, olisivatko suomalaiset valmiita maksamaan tämän päästöjen kompensoinnista aiheutuvan lisämaksun, jos heidän olisi pakko? Vai jäisikö loma Phuketissa todella viettämättä? Oma veikkaukseni on, että aika harvan loma jäisi lomailematta. Ja että samaa logiikkaa voisi rohkeasti soveltaa muihinkin hiili-intensiivisiin luksustuotteisiin ja -palveluihin.
Olkoonkin, että lentomatkailusta aiheutuvien päästöjen kompensointi tuoksahtaa viherpesulta, olisi se täysmääräisesti hyödynnettynä välineenä kelpo lisä ilmastonmuutoksen torjuntatalkoisiin. Ainakin näin alkuun. Ehtona tietenkin on, että järjestelmä on luotettava ja kohtelee kaikkia tasaveroisesti. Kuluttajat haluavat olla varmoja, että raha menee sinne minne sen kuuluukin mennä, ettei naapuri viereisellä penkillä matkusta pummilla ja niin edelleen. Mutta ei se oikeasti niin vaikeaa ole.
Olen siis Aleksin kanssa samaa mieltä siitä, että ympäristöongelmia hallitaksemme päättäjiemme olisi vähitellen uskallettava tehdä pakkoja ja käskyjä sisältäviä valintoja, mieluiten rohkeita sellaisia.
Aleksi Neuvonen
29.3.2009Olen Pipan kanssa pitkälti samaa mieltä kompensoinnista: se ei poista ongelmaa eikä ole vaihtoehto lentämisen vähentämiselle mutta on ihan potentiaalinen tapa kanavoida rahoitusta esimerkiksi ilmastomyönteisen teknologiansiirron nopeuttamiseksi. Varsinkin, kun teknologian siirtoa toteutetaan muuten ongelmaan nähden vaatimattomilla taloudellisilla panoksilla. Nykymittakaavassa 100 miljoonaakin on iso summa, vaikkei se esim. suomalaisiin tieinfrahankkeisiin saatikka kuntien sosiaalibudjetteihin nähden ole kovin merkittävä summa.
Pipa Heinonen
30.3.2009Juuri näin! Kokonaishaasteeseen nähden vaatimattomilta tuntuvien summien voimaa ei saisi aliarvioida. Kuitenkin aika usein monien verraten helppojenkin uudistusten toteuttamisesta esitetään todellisuutta vääristäviä tulkintoja. Annetaan ymmärtää, että ilmastonmuutos valtavana ja monimutkaisena ilmiönä on yhtä kuin että sen hillintä tavasta riippumatta on hankalaa. Tämä ilmastonmuutoksen hillinnän tarkoitushakuinen mystifiointi on omiaan siirtämään akuutteja päätöksiä tulevaisuuteen.
Tähän laajempaan yhteyteen viittasin edellä olevalla esimerkillä lentämisen ilmastovaikutusten hyvittämisestä. Meillä on paitsi liuta hyviä ideoita valmiina, myös maksukykyä. Toistan itseäni, ei se oikeasti niin vaikeaa ole.
Johanna Haapala
1.4.2009Pilvi,
haluaisin kysyä sinulta, kuinka Euroopan parlamentin asioista voitaisiin tiedottaa paremmin? Mielestäni parlamentissa päätetään ihmisten jokapäiväisen hyvinvoinnin kannalta todella tärkeistä asioista. Suomessa media vaan ei tunnu olevan kiinnostunut, aivan sama mitä asialistalla on. Kaikista Soinin rakastamista perättömistä EU-ankoista kyllä kirjoitetaan.
Asuin mieheni työkomennuksen vuoksi Brysselissä. En ollut kiinnostunut paikallisesta politiikasta, joten seurasin EU-politiikkaa, lähinnä Euroopan parlamentin toimintaa. Parlamentin toiminnan seuraaminen oli mielenkiintoista, koska siellä eri poliittisten ryhmien väliset erot tulivat todella hyvin esille. Lisäksi tajusin, kuinka tyhmä olin ollut äänestäessäni kokoomusta ja heidän pätevänä markkinoimaansa ympäristöosaajaa. Parlamentin oikeistoryhmän haluttomuus esimerkiksi juuri ilmastonmuutoksen hillitsemiseksi oli käsittämätöntä. Tässä kokoomuksen oikeistoryhmässä oltiin esimerkiksi sitä mieltä, että yksityiset jetsetit voi jättää lentoliikenteen päästökaupan ulkopuolelle ja että isoihin urheiluautoihin ei tarvitse soveltaa yhtä tiukkoja päästörajoja kuin tavallisiin autoihin. Tällainen ”ökyilyn” suosiminen on yksikertaisesti pöyristyttävää. Ja vastaavia esimerkkejä on pitkä liuta. Enkä ymmärrä, miksi näistä politiikan kiinnostavaksi tekevistä näkemyksistä ei meillä Suomessa juurikaan uutisoida. Miksi kokoomusmeppien tekemisistä Euroopassa ei kerrota ihmisille? Eivätkö toimittajat jaksa seurata asioita vai haluaako joku tarkoituksella pitää nämä asiat salassa? Kyllä niistä olisi helppo kirjoittaa, jos tällainen kotiäitikin pysyy perillä. Pilvi, pyytäisinkin, että ottaisit tämän asian esille politiikan pelastusohjelmassasi.
Pilvi Torsti
3.4.2009Johanna, arvokas kommenttisi tukee sitä, mitä olen esittänyt parissa Politiikan Pelastustilaisuudessa: moni suomalainen kokoomuksen äänestäjä ei tiedä EU:n konservatiiviryhmän politiikasta. Eikä siinä kovin paljon auta, vaikka meidän mepit olisi kuinka liberaaleja ryhmänsä sisällä. Esimerkkinä vaikkapa konservatiiviryhmän valinta Naisten oikeuksien komitean johtoon: slovakialainen Anna Zaborka, joka käsittääkseni vastustaa aborttia jopa raiskaustapauksissa! ELi kiitos kun jaoit kokemuksesi, se on arvokas yhden ihmisen "todistus".
Yleisesti ottaen tiedotus ei ole tietenkään vain toimittajien harteilla, vaan myös meppien ja olen paljon miettinyt, mitä itse tekisin. Uskon, että vaaditaan ennen kaikkea HALU ja PÄÄTÖS pyrkiä kertomaan EU-politiikasta Suomessa ja se, että mieltää oman työnsä vahvasti myös Suomessa tapahtuvaksi. Eli minä uskon, että toimittajat ovat sinänsä kiinnostuneita, mutta tarvitsevat myös ikäänkuin "asianosaisten" apua.
Arto J. Virtanen
7.4.2009http://www.economist.com/daily/chartgallery/displaystory.cfm?story_id=13432051
http://www.economist.com/finance/displaystory.cfm?story_id=13404568
Toisesta linkistä löytyy taulukko viherelvytyksestä ja toinen varoittaa, ettei viherelvytyksellä hävitetä enemmän työpaikkoja, kuin luodaan.
Tämä on nyt se keskustelunaihe, johon pitää satsata. Talouden ollessa syvässä kriisissä on mahdollista voimakkailla investoinneilla ohjata talouden rakennemuutosta. Viherinvestoinneissakin pitää tietysti olla järki mukana ja hyvät perusteet, mutta suunta on kohti kestävää taloutta, myös ympäristön kannalta ajatellen.
Aiheesta käytävä kansainvälinen keskustelu on jälleen yksi surullinen esimerkki siitä, kuinka huonot valmiudet/osaaminen nykyhallituksella on osallistua aktiivisesti kansainväliseen tulevaisuuspohdintaan.
Muissa maissa elvytyspakettien viherpitoisuuksia lasketaan, meillä ei. Muualla mietitään kuumeisesti niitä uusia kasvualoja, joihin tulevaisuuden työpaikkoja voidaan synnyttää, meillä juurikaan ei. Muualla investoinnit tähtäävät tulevaisuuteen ja lyhyen tähtäimen lisäksi pitkän aikavälin tavoitteiden saavuttamiseen eli esimerkiksi koulutuksen ja osaamisen vahvistamiseen, meillä pysyviin veronkevennyksiin..
Ympäristöteknologiassa ja -osaamisessa, tulevaisuuden energiassa ja muissa niihin linkittyvissä teemoissa on samalla sekä Suomen tulevaisuuden menestyseväät että työkaluja globaaleihin ongelmiin. Hyödyt ovat yhtäläiset, tavoitteet yhteiset.
Heikki Valkama
14.4.2009Aleksille ja Pipalle kiitos erinomaisista kommenteista.
“Sisäinen liberalisti” on se, jonka mukaan turvavyötä ei voi panna pakolliseksi eikä tupakointia ravintoloiden sisätiloissa rajoittaa - olivatko nämäkin nyt sitten niin vaikeita päätöksiä. Kaikki rajoittaminen ei tosiaan ole pahasta.
Ja rajoittamisesta vielä siltä Saimaalle. Sirkka-Liisa Anttilan Norpansuojelukommentit ovat mahtava esimerkki vaikeiden päätösten välttämisestä (ehkä oman äänestäjäkunnan suututtamista) tai silkasta typeryydestä. Anttila uskoo tai esittää uskovansa, että vapaaehtoinen suojelu on parasta suojelua eli kaikki menee hyvin, kun ei puututa....
Ps. Suosittelen tutustumista Mokan ja Neuvosen pamflettiin.
Arto J. Virtanen
23.4.2009Näin Briteissä:
ippr urges a greener and fairer budget
21 April 2009
The Institute of Public Policy Research (ippr) is calling for a progressive budget tomorrow that is both environmentally sustainable and fair.
Ahead of tomorrow budget, ippr has suggested a series of measures that place the burden of tax on the wealthiest people in society and the introduction of a carbon tax. The independent think tank says the package would benefit all but the wealthiest of individuals and families and would enable the government to meet its commitment to halve child poverty by 2010.
The package has been devised using ippr’s new model which calculates the effects of changes within the UK tax and benefits system. ippr says that although the introduction of a carbon tax in isolation would be regressive, with the impact being most keenly felt by poorer households, the overall package would over compensate low-income households.
Key elements of ippr’s ‘green and Red taxes’ package include:
• A new carbon tax on domestic fuels and electricity, levied at £25 per tonne of carbon dioxide
• An increase of £1,000 in the personal allowance
• Increases to Jobseekers Allowance, Child Benefit and Child Tax Credits
• A new 50 per cent income tax rate for those earning more than £250,000 a year
• Removing the ceiling on National Insurance
contributions for high earners
Lisa Harker, ippr Co-Director, said:
“We need to make Britain fairer and greener, and the tax system should play its part. The very wealthy have done far better than the rest of us in recent years, and the growth of the financial bubble was both socially and environmentally unsustainable.
“At present the poorest pay a larger proportion of their incomes in tax than the richest, and this needs to change. At the same time, we have no consistent carbon tax to encourage us to reduce energy use in our homes.
“In this 2009 Budget the Government has a chance to take bold decisions, and move us decisively towards a fairer and greener economy. Our modelling shows that we can have a fairer tax rate for the rich and use the tax system to reduce carbon emissions, without penalising low and middle income households.”
ippr calculates that the package would raise £1.2 billion in additional revenue and start to switch the tax burden from income to carbon. ippr suggest that the extra money could be spent on an expanded energy efficiency programme targeted at low-income households, including the expansion of fuel poverty programmes and more effective regulation to require private landlords to improve energy efficiency in their properties.
ippr say the measures would raise the incomes of poorer households by an average of between £7 and £11 a week and the wealthiest two per cent of households would see their weekly incomes fall by between £62 and £309 a week on average. The package would also enable the government to meet its commitment to halve child poverty by 2010. ippr has calculated that by increasing Jobseekers Allowance, Child Benefit and Child Tax Credit, government could lift a further 600,000 children out of poverty by 2010.
Notes to editors:
1. The final report on ippr’s Red and Green Taxes project will be published this summer.
2. ippr’s ‘Green and Red taxes’ model is based on data from national income and expenditure surveys. It uses spending data from the Expenditure and Food Survey and income data from the Family Resources Survey. Both are large scale, government datasets containing detailed data about patterns of income and expenditure in a range of different household types across the UK.
3. The model can be used to examine the aggregate cost and distributional impacts of a range of different kinds of tax and benefit measures, including income tax rates and allowances, tax credits, means-tested and universal benefits, and expenditure taxes.
Ippr’s Co-Directors, Senior Economist and Environment expert will be available for interview and budget reaction tomorrow.
For further information or to bid for an interview please contact:
Catherine Bithell, Director of Communications on 020 7470 6106 / 07815 536 824 / c.bithell@ippr.org
Kelly O’Sullivan, Media Officer on k.osullivan@ippr.org / 020 7470 6125 / 07753 719 289
Ilkka Ruoppila
26.4.2009Pilvi, minua hmetyttää, kun et ole ottanut esiille tässä osiossa Itämeren pelastamista ja EU:n Itämeri ulottuvuuden päätösten takkuamista. Itämeri vaikuttaa melkein kaikkien suomalaisten elämään. Itämeren rantavaltioista kaikki muut kuin Venäjä ovat EU:n jäseniä. EU voisi siten tehdä paljon Itämeren hyväksi eikä vain Välimeren. Nyt kun Ruotsi tulee puheenjohtajamaaksi 1.7 eli heti vaalien jälkeen, täytyy uusien parlamentaarikkojen valvoa, minkälaista Itämeri linjaa valittavan komission jäsenet edustavat.
Toivottavaa on myös saada hyviä Itämeren puolustajia myös Parlamentin budjettivaliokuntaan.
Minusta Itämeri olisi vaaliohjelmassasi hyvin tärkeä ja keskeinen ympäristöteemä ilmaston ohella , koska Itämeri koskettaa väkeä niin Suomenlahden kuin Pohjanlahden rannikoilla ja Ahvenanmaallakin! Leväpuurot ovat kaikkien ranta-asukkaiden ja laivamatkustajien nähtävissä ja haistettavissa.
Pilvi Torsti
28.4.2009Ilkka, kirjoituksesi on oiva esimerkki siitä, miten näen tämän kampanjan ja politiikan laajemminkin: yhteistyönä ja tapana koota ihmisiä ja ajatuksia. Kiitos siis Itämeren nostamisesta mukaan. Puhuin aiheesta pitkään myös Jaakko Larjomaan kanssa viikonloppuna, hänellä heikko käsitys siitä, miten Suomessa noudatetaan EU-tason sopimuksia, jotka liittyvät Itämereen. Siihen minun täytyy perehtyä lisää, en siis osaa kommentoida. Tietenkin Itämeri on tärkeä EU-teema hyvässä ja huomiosi Ruotsin puheenjohtajuudesta tärkeä.
Tuomas Takalo
29.4.2009Keskustelussa on tullut esiin hienoja nakokohtia talouskasvusta ja ymparistonsuojelusta. Periaatteessahan naiden valilla ei ole ristiriitaa, koska jokainen innovaatio, joka vahentaa esim. energian ja materiaalien tarvetta lisaa talouskasvua. Kuitenkin kaytannossa talouskasvusta syntyy ymparistoongelmia, koska markkinataloudessa tuotteiden ja palvelujen hinnat eivat sisalla informaatiota niiden ymparistorasituksesta. Asia olisi mahdollista korjata esimerkiksi ymparistoverotuksen keinon, jos poliittista tahtoa loytyisi. Poliittisen tahdon puutetta selittanee kaksi asiaa
1) Ymparistoverojen pitaisi olla niin suuria, etta ne aidosti vaikuttavat yksityisten ihmisten ja yritysten kaytaytymiseen. Esimerkiksi energian hinnan pitaisi nousta niin paljon, etta ihmiset aidosti vahentaisivat autoilua, lentamista, kakkosasuntojen rakentamista jne. Keskustelussa on esitetty, etta aanestajat olisivat valmiit nielemaan taman. En ole varma, mutta eipa tata kukaan politiikko ole rohjennut kokeillakaan. Keskustelussa mainittu pienien maksujen politiiikka on poliittisesti mahdollinen, mutta se on budjettipolitiikkaa, ei ymparistopolitiikkaa.
2) Poliittisen tahdon puute ei ole ainostaan kokoomuksen ongelma. Esimerkiksi ymparistoverothan ovat regressiiviset ja vaikuttavat enemman vahemman tienaaviin. Siksi radikaalien ymparistoverojen implementointi lienee poliittisesti mahdollista vain, jos se toteutetaan osana laajempaa veroreformia, jossa tulonjakokysymykset hoidetaan muulla tavoin. Tassakin on se ongelma, etta jos ymparistoverot ovat niin suuret, etta niilla aidosti hoidetaan ymparistopolitiikkaa eika budjettipolitiikkaa, niin niista ei sitten kerry varoja, jotka voitaisiin kayttaa muissa kohteissa.
Taloustietelijat suosivat ymparistoveroja ja paastolupakauppaa (ei sellaista EU-tyyppista, jossa lupia jaetaan ilmaiseksi, vaan sellaista, etta niista maksetaan aidosti) kaskyjen ja kieltojen sijaan, koska halutaan vaikuttaa hintoihin. Hinnat ovat paitsi tehokas tapa vahentaa ymparistoa saastuttavien tuotteiden ja palvelujen kayttoa, niin myos luovat kannustimen kehitella uusia ymparistoasaastavia teknologioita.
Pilvi Torsti
30.4.2009Ilkalle ja muille vielä Itämerestä. Sain tukiryhmän kauttaa aivan loistavaa Itämeritietoa, kun vastasi Centrum Balticumin kyselyyn. Vastaukseni ovat osana Itämeri foorumissa julkaistavia kyselyn tuloksi. Ks. http://www.centrumbalticum.org/esittely/projektit/itameri-foorumi/itameri-foorumi_2009
Pilvi Torsti
30.4.2009Taloustietelijä Tuomakselle kommentti, että eikö verotus ole pakkokeino, koska se perustuu ihmisten kuluttavalintoihin ja yksilöllisiin päätöksiin.
Milka
3.5.2009Pilville ja muille: Verotus on tosiaan pakkokeino, koska verosta laistamisen seurauksena on vastassa koko (pakko)valtio poliisin ja tuomioistuimen voimin. Siis kyllä, verotus on pakkovaltaa - viime kädessä verotus perustuu legitiimiin oikeuteen ottaa ihminen kiinni ja laittaa hänet vankilaan.
Sähkön, lämmön ja liikennepolttoaineen "yli"verottamisessa ympäristösyistä on kyse niin kutsutusta haittaverosta. Puhutaan siis tuotteen hinnan nostamisesta pakolla markkinahintaa korkemmaksi. Tällöin on poliittisesti katsottu, että kyseisen tuotteen käyttäminen on käyttäjälle suhteessa liian edullista verrattuna ympäristölle aiheutettuihin haittoihin. Suomessa käytössä on käytännössä bensan haittavero. Jokainen hintoja seuraava tankkaaja silti tietää, ettei bensan haittavero ole ratkaiseva tekijä siinä, kulkeako omalla autolla vai muin keinoin. Nykyinen verotus ei ole taloudellinen syy myöskään vähentää sähkön käyttöä tai vähentää huoneitten lämmitystä.
Vero tarkoittaa rahan siirtoa rahansaajilta ja rahan käyttäjiltä (lue: palkansaajlta ja kuluttajilta) julkiselle vallalle eli Suomessa kunnille tai valtiolle. Haittaverojen osuus yleisessä verokertymässä on kuitenkin tällä hetkellä mitätön. Haittaverojen tavoite onkin ensijaisesti muuttaa ihmisten ostopäätöksiä ja se on kieltämättä tehokas ja nopea tapa vähentää energian kuluttamista. Verotuksella olisi kohtuullisen vaivatonta nostaa sähkön hinta satakertaiseksi ja esimerkiksi bensalitran hinta sataan euroon. Energia on markkinatuote, joten kysyntä (käyttö) supistuisi dramaattisesti tällaisen hinnannousun seurauksena.
Energiatuotteiden "yli"verotuksen vastustajat vetoavat yleensä - täydestä syystä - siihen, miten energian kuluttamisen verottaminen kohtelee epäoikeudenmukaisesti eri tuloluokkien ihmisiä. Ihmisten kohdalla on kyse siitä, miten kerätyt rahat käytetään. Kerättyjä "haittarahoja" tulisi jakaa takaisin siten, että pienituloisten lämpö- ja sähkölaskusta suuri osa maksettaisiin yhteisistä varoista.
Hämäläinen jari
11.5.2009Sähköstä kyselisin seuraavaa,mtämieltä ihmiset ovat markkinoilla olevasta vihreestäsähköstä(tuulivoimasta).tosiasdiassa tuulivoimalaa ostajat eivät tosiasiassa saa tuulisähköä sen takia että tuulisäkötuottaa ainoastaan noin parilletuhannelle perheelle toiset saavat normaalisähköä joten he maksavat turhaa kallista sähköä.toinen asia koskee yösähköä,onko monellakaan tietoa sähkön tuotannosta,olen monelle politollekki ilmoittanut tästä hölmöläisten touhusta,moniko on tietoinen miten päivän kulutuksen ja yökulutuksen ero on.eli paljonko sähkön päiväntuotannon/kulutuksen ero on yö sähkön kulutukseen.Eli paljonko pävä kulutus laskee klo 20.00 mennessä(noin 60%) Paljonko sähkön tuotatoa pystytään laskemaan (15-25%) minne se loppu sähkö laitetaan?. Tämä sähkömäärä joka vastaa tampereen ja jyväskylän huippu sähkön kulutusta.Se painetaan mereen yöllä? olen itse ollut mittaamassa maavuotoa viidenkilometrin päässä mantereella maavuotoa,eli paljonko sähköä tulee maankautta silloin kun sähköä ajetaan mereen kysymys kuuluukin kun vihreet ovat niin luonon ystäviä että missä he tämän asian tiimoilta ovat selvittämässä miyen paljon meren eliöt sekä maassa olevat eliöt kärsivät tästä sähkösokista jonka he saavat joka yö? miksi yö sähköä ei hyödynnetä,antamalla yöllä niin halvalla että ihmiset käyttäisisivät sitä enemmän.eikä niin kuin nykyään yö ja päiväsähkön hinnanero on aivan mitätön(sääli alennus) Tehkää jotakin.Ter.Jari
Jussi Kivipuro
26.5.2009Hei Pilvi,
Alla tutkimustuloksia ja omia ajatuksiani uusista ratkaisuista ilmastonmuutoksen torjuntaan ICT-teknologioiden avulla.
ICT ja ilmastonmuutos
Vaikka ilmastonmuutos on ollut pinnalla jo pitkään suuri osa kansainvälisistä tietoteknologian yrityksistä näkee ilmastonmuutoksen edelleenkin yritykselleen enemmänkin uhkana kuin mahdollisuutena. Samalla myös ilmastonmuutokseen liittyvät sopeutumistoimet nähdään lisäkustannuksina. Kansainvälisen teknologiatutkimusyrityksen Forresterin raportin mukaan ICT-ratkaisut voivat vähentää jopa 15% maailman kasvihuonekaasupäästöistä. Näillä päästöillä on hinta. Tämä siis edustaa mittavaa businessmahdollisuutta.
Osa ICT-yrityksistä onkin havahtunut huomaamaan olevansa ainutlaatuisessa asemassa ilmastonmuutoksen torjunnassa. He pystyvät tarjoamaan yksityisille ja yrityksille päästöjä vähentäviä ratkaisuja kolmella alueella: energiatehokkuutta parantamalla, tarjoamalla kokonaan uusia sekä mahdollistamaan uudet arvot ja toimintamallit viestintäteknologian avulla.
Kansainvälinen teknologiatutkimusyritys Gartner ja WWF tutkivat joukon suurimpia ICT-yrityksiä ja heidän kykynsä löytää ja kehittää ilmastoystävällisiä tuotteita ja ratkaisuja. Useat yritykset olivat alkaneet markkinoimaan yksittäisiä tuotteita käyttäen myös ympäristöväittämiä. Kuitenkin vain muutama yritys oli rakentanut koko yrityksen tuotteet huomioivan valikoiman, jossa tuotteiden ympäristövaikutus oli analysoitu niiden koko elinkaarelle. Parhaimmillaan tämä portfolio oli myös linkitetty heidän myyntistrategiaansa.
Greenpeacen ja European Renewable Energy Councilin globaalin tutkimusten mukaan lähes puolet kasvihuonekaasupäästöistä voidaan leikata energiatehokkuutta parantamalla ja käyttäen olemassa olevia teknologioita. Kysymyksessä on siis lähinnä investoinnit teknologoihin ja ratkaisuihin, jotka säästävät lämmitys-, valaistus- tai polttoainekustannuksia tai laitteiden ja tilojen käyttökustannuksia. Tämän ohella merkittävä tekijä on investoinnit ympäristöystävälliseen energiantuotantoon.
Mitä sitten ovat konkreettisesti kasvihuonekaasupäästöjä vähentävät viestintäteknologian ratkaisut? Mahdollisuuksia on erityisesti seuraavilla alueilla: logistiikan optimointi, muutos omistuksesta jakamiseen, turhan lämmityksen ja jäähdytyksen eliminointi ja tilannetietoisten palveluiden tarjoaminen.
Logistiikan optimointi
Yksin Yhdysvalloissa kuljetusteollisuus matkustaa vuodessa lähes 700 miljardia kilometriä. Rekat matkaavat 225 miljardia kilometriä polttaen 67 miljardia litraa polttoainetta. Samaan aikaan rekkateollisuuden kate on 4,8%. Mikäli näiden kaikkien viikoittaiset reitit olisi suunniteltu uudenaikaisilla reittisuunnitteluohjelmistoilla ja mikäli kaikilla kuljettajilla olisi autoissaan oikeaan paikkaan opastavat navigaattorit polttoainesäästöjen lisäksi myös teollisuusalan katteet voisivat nousta. Maailmassa on noin 10 miljoonaa konttia. Monet niistä matkaavat tarpeettomien mutkien kautta ja vielä useammat palaavat tyhjinä takaisin. Osa katoaa matkalla. Jokaisessa kontissa voisi olla paikannin, jonka avulla niiden matkojen suunnittelu helpottuisi. Älykkäiden ohjelmistojen käyttöönotto ja integroiminen kansainvälisiin logistiikkaportaaleihin tarjoaisi valtavia kustannussäästöjä. Economist uutisoi laivayritysten saavuttaneen merkittäviä säästöjä yksinkertaisesti matkanopeutta pienentämällä. Vaikka tämä edellytti lisälaivojen käytön, saavutettiin silti merkittäviä polttoainesäästöjä.
Myös kaupunkisuunnittelu on logistiikan ytimessä. Megamarketteja rakentamalla on tavarantoimituksen viimeinen 10 kilometriä siirretty myyjiltä ostajille, jolloin muutaman kymmenen rekan sijasta toimitukset hoitavat tuhannet yksityisautot. Mikäli ihmisillä olisi mahdollisuus saada tuotteensa kävelymatkan etäisyydeltä, päästöjen määrä laskisi merkittävästi.
Liikematkustaminen on kasvanut räjähdysmäisesti. Monille se on statussymboli, mutta monesta matkasta oltaisiin valmiita luopumaan. Erityisesti yritysten talousosastot vähentäisivät mielellään matkakuluja. Etäläsnäolo on jo nyt kustannustehokas ja käytännöllinen ratkaisu. Kysymyksessä on businessmiehen skype. Etäläsnäolohuoneessa (kutsuttakoon sitä vaikka etähuoneeksi) pöydän vastapuolella istuvat näkyvät oikean kokoisina ja keskustelu onnistuu hyvin ja viiveittä. Parhaat tuotteet mahdollistavat jopa näennäisen katsekontaktin. Isommat yritykset ovat rakentaneet jo etähuoneita toimistoihinsa. Useissa kaupungeissa ympäri maailmaa on myös vuokrattavia etähuoneita. Globalisaation ympäristöongelmia voidaan siis ainakin rajoittaa.
Omistamisesta jakamiseen
Meistä monista on mukavaa omistaa asioita. Jakamiseen sen sijaan liittyy usein myös vaivaa. Käyttövuoroista, ehdoista ja huolloista pitää sopia. Tavaroiden rikkoutuessa joutuu pahimmillaan tukkanuottasille kaverin tai tuttavansa kanssa. Entäpä jos tämä kaikki olisi toisin? Mitä jos sinulla olisi auto, jota et omista, mutta se olisi saatavilla aina kun tarvitset. Se odottaisi alle 7 minuutin kävelymatkan päässä kotoasi. Se olisi pieni, kun tarvitset kauppakassia ja se olisi pakettiauto, kun olisit ostamassa uusia huonekaluja. Sen kokonaiskäyttö vuodessa maksaisi vähemmän kuin oman auton ja joku muu huolehtisi sen huoltamisesta ja jopa tankkaamisesta. Auton varaaminen onnistuisi netistä tai kännykällä hetkeksi tai kuukausiksi milloin vain. Suomalaiset ovat osanneet jakaa saunavuoronsa, miksei siis autojakin.
Turhan lämmityksen ja jäähdytyksen eliminointi
Sähkön tuotanto, lämmitys ja jäähdytys tuottavat neljänneksen maailman KHK-päästöistä. Monissa maissa lämmityksen ongelmia ovat huono eristys, väärät lämmitysmuodot ja tavat sekä ”tyhmät” termostaatit. Jos jokainen huone tietäisi milloin sen tulee olla viileä tai lämmin ja muina aikoina se voisi minimoida energiankäyttönsä, säästäisimme valtavasti rahaa ja hukkaenergiaa. Mobiilianturiteknologia yhdistettynä älykkääseen kotiohjelmistoon tarjoaisi ratkaisun niin yksittäisiin omakotitaloihin, kerrostaloihin kuin myös asumisalueille. Jos koti tai toimisto tietäisi milloin siellä oleskellaan ja milloin voi säästää, saavutettaisiin merkittäviä säästöjä.
Tilannetietoiset palvelut
Mitä jos sinulla olisi aina ”helinä-keiju” olallasi? En tarkoita sitä, jonka saa vaimennettua mielialalääkkeillä. Sinulla olisi aina jäljellä kolme toivomusta. Sanoessasi toivomuksen ääneen, se toteutuisi pienellä vaivalla. Siinä tilannetietoinen palvelu pähkinänkuoressa. Kun olet matkalla töistä kotiin ja mietit onko jääkaappi tyhjä, voit tarkistaa sen kännykästäsi. Se myös muistaa lempiruokasi ja kertoo mistä kaupasta löydät haluamasi tuotteet. Helinä tietää mennäkkö parhaiten bussilla, pyörällä vai autolla eikä ehdottele turhia. Luonnollisesti voit myös valita, että ruoka tulee aina kahdesti viikossa kotiin.
Kun digitaalinen henkilökohtainen assistenttisi löytää sinulle aina vaivattomasti nopean liikenneyhteyden hyödyntäen julkista liikennettä ja taksia, säästyy päästöjä ja syntyy säästöjä. Pian myös julkinen liikenneverkko alkaa kasvaa ja kehittyä.
Näitä ideoita arvioitaessa kannattaa huomioida, että tulevaisuudessa kasvihuonepäästöllä on aina hinta. 10% polttoainesäästön rahallinen arvo voi nousta nopeastikin tulevaisuudessa. Hiilitehokkaat yritykset tulevat olemaan tulevaisuuden voittajia.
Toinen pohtimisen arvoinen asia on, että mikäli emme tee ympäristöystävällisiä tekoja todella pian, ympäristö ei tule olemaan ystävällinen meille. Silloin kaikkia harmittaa.
ICT tarjoaa merkittäviä mahdollisuuksia elämänlaadun kohentamiseen, ilmastopäästöjen vähentämiseen ja kustannussäästöihin. Ratkaisujen tunnistaminen edellyttää poikkitieteellisen osaamisen yhdistämistä businessinnovaatioihin. Mikäli ratkaisuihin pyrkivät yritysmaailma, julkinen sektori ja kansalaisjärjestöt yhdessä ovat ratkaisut sekä kuluttajaystävällisiä, kestäviä että kannattavia.
Pilvi Torsti
27.5.2009Kiitos kaikille taas erinomaisista kirjoituksista, jotka olen lukenut ja joita tulen hyödyntämään. Palaan niihin kun kenttätyövaihe hellittää.