Nykyisin monet koululuokat eivät pysty hyödyntämään museoita, puistoja ja monia Helsingin hienoja paikkoja, koska liput pitää hankkia erikseen. Toisaalta uusi opetussuunnitelma painottaa ilmiöpohjaisuutta ja lähiympäristöjen hyödyntämistä opetuksessa ja joukkoliikenteessä on keskipäivällä väljää.

Kiitos Helsingin vanhempainyhdistykselle aloitteesta, jonka yhdessä muokkasimme valtuustoaloitteeksi. Tavoitteena on, että koululuokat voivat liikkua maksutta 10-15, kenties jo yhdeksästä alkaen. Uskon, että tämä voi toteutua jo ensi syksynä ja koululaiset liikkuvat vapaasti idästä, lännestä ja pohjoisesta keskustaan ja keskustasta lähiöihin.

Oma haaveeni olisi, että koulujen välinen yhteistyö voisi samalla vahvistua tämän matka-aloitteen myötä. Helsingin koulut ovat keskenään hyvin erilaisia alueista riippuen. Esimerkiksi äidinkielenään muuta kuin suomea tai ruotsia puhuvien osuudet vaihtelevat suuresti. Siksi aikanaan naapurimaiden välillä harjoitetun ystävyyskoulutoimintamallin voisi herätellä henkiin Helsingin sisällä omien koulujemme kesken.

Helsinki on Suomen mittakaavassa merkittävä työllistäjä ja hankkija. Työllisyys on ratkaisevan tärkeä kaupungin terveen talouden ja ihmisten hyvinvoinnin kannalta.

Olen tämän valtuustokauden aikana tehnyt kaksi edennyttä työllisyysaloitetta. Esitin, että otamme käyttöön Hollannissa kokeilun mallin, jossa kaupungin hankinnoissa huomioidaan vaikeasti työllistyvät ryhmät aina kuin mahdollista. Käytännössä esimerkiksi ruokapalveluiden kilpailutuksen yhtenä kriteerinä voi olla esimerkiksi vammaisen, osatyökykyisen tai maahanmuuttajan työllistäminen. 

Teimme myös aloitteen työllisyysohjelmasta Helsingille, johon kokosimme paljon isoja ja pieniä tapoja katkaista pitkittyvä työttömyys ja luoda esimerkiksi nuorille työmahdollisuuksia. Aloite etenee.

Hienoja asioita, jotka näinä vuosina ovat toteutuneet Helsingissä ja vaativat edelleen vahvistusta ovat nuorten kesätyösetelit ja nuorisotakuun toteutuminen Helsingin 9-luokkalaisille. Jatkokoulutuspaikkoja on vihdoin saatu tarpeeksi helsinkiläisille nuorille. Päätökset asiassa tehtiin, kun työskentelin itsekin valtiosihteerinä OKM:ssä.

Kaikki kantavat huolta ikäihmisten hoivasta – tuesta kotiin ja paikoista kodin ulkopuolella, kun kotona ei enää pärjää.

Niin ikäihmisten kunnon ja ennaltaehkäisevän hoidon kuin meidän kaikkien arjen toimivuudenkin kannalta Helsingin vahvuus ovat kotien lähellä olevat kulttuuririennot ja liikuntapaikat. Jos tekemään pääsee vaivatta, sinne tulee lähdettyä. 

Kaupungin pitää jatkaa eri puolille kaupunkia rakentuvien liikuntapaikkojen ja kulttuuritilojen kehittämistä. Omia suosikkejani ovat Liikuntamylly Myllypurossa, Stoa Itiksessä, Annantalo ja meidän lähellä Kisahalli ja Töölön uudistunut kirjasto. Ja toki kaikkialle kaupunkiin levittäytyvät futiskentät, joita teemme lisää useita vuosittain.

Olen ajanut Helsinginssä ympärivuoden pyörällä yli 20 vuotta. Liikun myös julkisilla, kävellen ja autolla, kaikilla viikoittain.

Hiljattainen harmillinen muutos liittyy liikennekulttuuriin. Etenkin pyöräteillä kohtaa aiempaa enemmän yhtäältä piittaamattomia pyöräilijöitä, joiden nopeudet keskusta-alueella pelottavat kävelijöitä ja toisaalta autoilijoita, jotka tahallisesti tekevät pyöräilystä vaikeaa ja jopa vaarallista.

Minun unelma-Helsinkini rakentaa pyörätiet niin, että sinne sopivat joukkoon niin pyörätuolit kuin rollaattorit. Näin varaudumme myös tulevien vuosikymmenien nopeasti kasvavaan vanhuusväestöön. Pyöräteiden nopeusrajoituksella on syytä erottaa toisistaan pikavauhti-alueet ja kantakaupunkialue.

On aika ottaa tosissaan ajatus, jossa kävelijä on kuningas ja pienten lasten kanssa kulkeminen on leppoisaa.

Olen työkseni varhaiskasvatuksen kanssa ja sen ammattilaisten kanssa tekemisissä. Meillä on valtava näyttö siitä, kuinka  merkittäviä vuodet ennen kouluikää ovat. Niihin kannattaa satsata. Se on lasten etu, se on perheiden etu ja se on yhteiskunnan etu. 

Siksi olen ylpeä, että Helsinki jatkaa kaikkien subjektiivista päivähoitoa, vaikka maan hallitus sitä rajoitti. Näin kaupunginhallituksessa päätimme. Varhaiskasvatus on lapsen oikeus eikä sitä voi rajata vanhemman työtilanteen vuoksi.

Seuraavaksi meidän pitää tehdä siitä maksutonta ja samalla varmistaa jatkuva kehitys tutkimustietoon perustuen. Varhaiskasvatus kuuluu osaksi Suomen huippuosaamista. Olisi sulaa hulluutta jättää tämä kruununjalokivemme vajaakäyttöön.

Pienimmät lapset ansaitsevat parhaat opettajat ja hoitajat. Ja opettajat ja hoitajat ansaitsevat ympäristön ja edellytyksen, jossa he voivat toteuttaa työtään parhaalla mahdollisella tavalla.

Peruskoulu oli aikansa radikaali uudistus, nyt on aika ajaa varhaiskasvatus osaksi kaikkien lasten elämää.

Kysymyksen esitti upea kirjailija ja dokumenttiohjaaja Elina Hirvonen Facebookissa ehdokaskavereilleen. Kysymys on Helsingille keskeinen. Tässä muutama ajatus aiheesta:

  • Kysymys on laaja ja keinoja tarvitaan monilla tasoilla. Keinojen syntymistä ohjaa tavoitteet, jotka asetamme vaalien jälkeen kaupungin kehitykselle. Hirveän olennaista on, että lasten ja nuorten eriarvoistumisen vähentämiseen liittyville tavoitteille ja keinoille on enemmistö valtuustossa jatkossa ja että niitä viedään kaupungin valmistelussa eteenpäin. Uskon, että kaikki ehdokkaat, joille Elina Hirvonen kysymyksensä osoitti kannattavat samantapaisia asioita varhaiskasvatuksessa, koulupolitiikassa ja nuorten asioissa.
  • Raha ei ratkaise kaikkea, mutta vaikuttaa moneen. Helsingissä on säästetty viimeisen kahden vuoden ajan tarpeettoman paljon ja se on näkynyt negatiivisesti esimerkiksi koulujen arjessa. 2016 kaupunki teki lähes puoli miljardia voittoa samalla kun peruskoulut kipuilivat vanhojen kirjojen ja riittämättömien jakotuntien kanssa. Siksi minusta näiden vaalien suurin kysymys lasten ja nuortenkin kannalta on se, millaisen talouspoliittisen vaihtoehdon kaupunkilaiset Helsinkiin valitsevat. Olen kirjoittanut asiasta täällä.
  • Virkamiesten valmistelun rooli on supertärkeä, koska valtuutettu tekee ratkaisuja siltä pohjalta, mitä tohditaan ja päätetään valmistella ja ehdottaa. Siksi on ihan valtavan hieno juttu, että saimme valittua lasten ja nuorten liki kaikista asioista vastaaviksi johtajiksi Helsinkiin Tommi Laition ja Liisa Pohjolaisen. Molemmat tajuavat Helsnngin jakautumisen ja erityisesti nuorten todellisuuksien erityisemisen dynamiikan syvällisesti. Molemmat ovat myös olleet ajamassa ja toteuttamassa monia uusia avauksia niin ammatillisessa koulutuksessa, maahanmuuttaja-asioissa kuin rankan syrjäytymisen kysymyksissä ja osoittaneet kykyä viedä asioita maaliin.
  • Olemme myös Helsingissä nähneet, että politiikan ratkaisut vaikuttavat: edellisessä valtakunnan hallituksessa saimme ajettua lisää ammatillisen koulutuksen aloituspaikkoja Helsinkiin. Nyt osin sen ansiosta liki kaikki ysiluokkalaiset saavat Helsingissä jatkopaikan, kun vielä muutama vuosi sitten 10% ikäluokasta jäi vaille jatkokoulutuspaikkaa.
  • Yksittäinen asia, josta olen tämän kevään osalta ylpeä, on Helsingin vanhempainyhdistyksen (Helvary) aloite, jossa ajettiin maksutonta koululaislippua päiväsaikaan julkiseen liikenteeseen. Olimme aiemmin saaneet läpi Helsingin kantana samansuuntaisen idean, mutta vasta Helvaryn aloitteen avulla näyttää syntyvän kunnon päätös. Ja tämä taas avaa paljon uusia näköaloja kouluille eri puolilla kaupunkia. Oma lempiajatukseni olisi ystävyyskoulutoiminta kaupungin sisällä koulujen välille, koska todellisuudet niin erilaisia.
  • Oma erityiskorostukseni on tutkimuksen ja tiedon hyödyntäminen, kun toimenpiteitä kehitetään ja valitaan. Tietoa on Helsingissä erityisen paljon kiitos meidän ainutlaatuisen tietokeskuksen. Strategiaan saatiin myös neljä vuotta sitten kirjattua hyvinvointi- ja terveyserojen kaventaminen, mutta sitä ei ole mitattu samaan tapana kuin taloutta, Nyt mittareita on koko kehitetty. Erityisen hienona tietovarantona mainittakoon Tommi Laition johdolla toteutettu Nuorten hyvinvointikertomus.
  • Lasten ja nuorten maailmojen eriytyminen liittyy laajaan ja monisyiseen eriarvoistumiskehitykseen, johon puree kaikkein merkittävimmin asuntopolitiikka. Sen vaikutukset nähdään vasta pitkällä aikavälillä. Siksi se, että suunta on koko ajan oikea eli pidämme kiinni sekoittuneista asuinalueista ja kunnianhimoisista asuntotavoitteista.

 

Politiikkajuhlat Piritassa!

Kirjoittanut | Julkaistu: 22.3.2017

Pilvin vaalistartti 21.3.2017

Minun politiikkani

En pelkää ketään.

Rakastan maailman ihmisiä,
haluan kaikille hyvää

-se on minun politiikkani

Että me rakastaisimme toinen toistamme
Ei väitellen vaan keskustellen sovussa.

Menisimme ikään kuin mustikkaan yhdessä.
Lämmittäisimme saunan.

Istuisimme laiturilla huohottamassa.

Olisimme ihmisiksi.

-Pentti Saarikoski-

ps. Puhuttiin myös kansainvälisestä Helsingistä (Pilvi Torsti), radikaalista yleiskaavasta (Osku Pajamäki), rohkeudesta ja itsetunnosta (Timo Harakka). Ulpu Iivari toi Rakel Hiltusen terveiset ja toiveen valtavasta äänimäärästä. Läsnäolleiden oivaltavia kysymyksiä ja kommentteja viemään ehdokasta eteenpäin. Muutama naurunremahdus. Duo Ilari Torsti & Samuli Simojoki sai osan kyyneliin. Liki kolmevuotiaiksi varttuneet vaalivauvat vm 2014 Aatos, Voitto ja Armas edelleen mukana. Kiitos ihmiset hienosta illasta!

Kuntavaalit 2017: Kansainvälinen Helsinki

Kirjoittanut | Julkaistu: 22.3.2017

Näitä asioita edistän: Laadukas varhaiskasvatus kaikille | Ilmaisliput koululuokille julkiseen liikenteeseen | Osatyökykyisten ja nuorten työllistyminen | Liikunta- ja kulttuuritiloja kotien lähelle | Toiset huomioiva liikennekulttuuri 

*****

Suurin oivallukseni helsinkiläisenä päättäjänä toimiessani on ollut se, että Helsinki todella on maailmanluokan kaupunki. Olemme kansainvälinen suurkaupunki kaikilla muilla mittareilla paitsi asukasluvulla mitaten. Ja sekin kasvaa kohisten, sillä Helsinki on Euroopan nopeimmin kasvavia kaupunkeja.

Koska olemme maailmanluokan kaupunki, voimme vaikuttaa asioihin, omiimme ja muiden. Päätämme vuosittain yli neljän miljardin budjetista, jolla kansainvälinen Helsinki ratkoo isoja kysymyksiä energiaratkaisuista asumiseen, koulutuksesta terveydenhuoltoon, ilmastokysymyksistä kulttuurihankkeisiin.

Helsingin työikäinen väestö kasvaa ennen kaikkea maahanmuuton voimalla. Laaja töitä tekevä joukko on paras tae sille, että kaupunki kykenee huolehtimaan meistä kaikista avun tarpeen hetkellä, nyt ja tulevaisuudessa.

Kansainvälisessä Helsingissä soi maailmanluokan katumusiikki ja vallitsee avoimuuden ja uteliaisuuden henki. Sellaiseen kaupunkiin syntyy jatkuvasti uusia syitä turistien pysähtyä, yritysten rakentaa tulevaisuuttaan ja kaupunkilaisten elää elämäänsä.

Olen ehdolla jatkamaan työtä omaleimaisen Helsingin ja helsinkiläisten hyväksi. Anna ääni kaupungille, kansainväliselle Helsingille.

Helsingissä maaliskuussa 2017

Pilvi Torsti


Tue ja seuraa Pilviä:

Pilvi Torstin tukitili: FI64 5317 1720 0552 48
facebook.com/pilvitorsti
@pilvitorsti

Liity postilistalle lähettämällä viesti suominen.esa@gmail.com tai pilvi@pilvitorsti.fi


Kaikki tapahtumat kalenterissa. Vaalistartti Piritassa 21.3.2017, mukana Osku Pajamäki ja Timo Harakka. Vaalikirja-keskustelu pe 31.3.2017 klo 18.30 Kirjasto 10, Pilvin kanssa keskustelemassa Maria Ohisalo ja Veronika Honkasalo. Keskustelun vetää toimittaja Unto Hämäläinen.

Kuntavaaleista uhkaa paikallislehti Helsingin Sanomien johdolla tulla Helsingissä absurdi demokratian irvikuva.

Vaaleissa valitaan 85 valtuutettua. Nykyisessä valtuustossa edustettuna on yhdeksän puoluetta: Skp, vasemmistoliitto, Sdp, vihreät, keskusta, kristillisdemokraatit, perussuomalaiset, kokoomus ja rkp. Todennäköistä lienee, että 85 valtuutettua valitaan tuosta joukosta.

Jos mediaa seuraa niin saattaa kuitenkin luulla, että meillä on käynnissä vaali kahden henkilön välillä. Media on rakentamassa Helsinkiin kaksipuoluemallia.

Keskustelut kaupunkilaisten kanssa osoittavat, että ihmiset ovat nyt ihan hukassa. ”Pitääkö äänestää x, jos ei halua, että y valitaan?” he kysyvät. ”Asioiden vuoksi haluaisin kyllä äänestää z”.

Tämän kaksintaistelu-uutisoinnin, jossa median suosikista ei ole epäselvyyttä, seuraaminen olisi hupaisaa, jos kyse ei olisi demokratiasta.

**

Kokoomus ja sdp vasemmistoliiton tuella ajavat keskenään erilaista talouspolitiikkaa. Helsingissä sen merkitys on suuri, koska Helsinki on vauras kasvava kaupunki, jossa leikkauspolitiikalle ei ole juuri perusteita – paitsi ideologisia.

Vihreistä löytyy monenlaista talouspoliittista ajattelua, mutta kokoomus on vihreiden tuella vienyt läpi omaa linjaansa viimeiset kahdeksan vuotta, kun vihreät on ollut Helsingin toiseksi suurin puolue.

Siksi vaihtoehdosta puhuminen kahden pormestariehdokkaan välillä on lähinnä irvokasta. Talouspolitiikassa vihreät ei ole kokoomusjohtoisen Helsingin vaihtoehto. Budjettineuvotteluissa vihreistä ei ole ollut punavihreän enemmistön johtajiksi. Vihreitä kiinnostaa enemmän pyörätiet kuin vanhustenhoito.

**

HS:n uutinen tänään oli otsikoitu ”Helsingissä kannattaa äänestää muitakin kuin kokoomusta ja vihreitä”. Ja jutussa mainittiin nimeltä – ketkäs muut kuin Anni Sinnemäki (vihr) ja Jan Vapaavuori (kok). Haastateltavana mm. Otso Kivekäs (vihr).

Jos HS pyrkii oikomaan rakentamaansa asetelmaa, olisi kenties ollut perusteltua uutisoida vaihtoehdoista kuten SDP:n ehdokkaista, jotka näkyvästi kampanjoivat Minna Canthin tasa-arvopäivänä kaupungilla mm. Tarja Halosen ja Antti Rinteen vetäminä. Tai jatkaa Li Anderssonin (vas) eilen avaamaa keskustelua.

Miten Vihreät ovat onnistuneet tekemään HS:stä oman äänenkannattajansa?

Ensimmäistä kertaa neljän valtuustovuoden aikana pyrin käymään läpi kaikkki valtuuston edustajat kaikista ryhmistä. Poikkipoliittisesta yhteistyöstä syntyi arvokas julkilausuma. Yhtä lukuunottamatta vastaus oli asiallinen myös tapauksissa, jotka eivät lähteneet mukaan.

TIEDOTE

61 helsinkiläisen kaupunginvaltuutetun julkilausuma 1.3.2017:

Turvapaikanhakijoiden perus- ja ihmisoikeudet turvattava

20170301_200949

Meillä allekirjoittaneilla helsinkiläisillä päättäjillä on kasvava huoli Suomen kiristyvästä maahanmuuttopolitiikasta, joka ei enää noudata humanitäärisia arvoja. Kiristyneen politiikan puitteissa toteuttavat käytännöt ja menettelytavat ovat toistuvasti osoittautuneet ongelmallisiksi. Tämän todentavat lukuisat tuomioistuimien päätökset, joissa todetaan Migrin (maahanmuuttovirasto) päätöksiä tehdyn väärin perustein.

Meidän allekirjoittaneiden helsinkiläisten päättäjien mielestä turvapaikanhakijoiden perus- ja ihmisoikeuksia on noudatettava ja heille on turvattava lainmukaiset oikeusturvakeinot turvapaikanhakuprosessissa.

Toisin kuin monet muut kunnat, Helsinki on ottanut monta askelta oikeaan suuntaan taatessaan toimeentulon perustuslain mukaisesti ja laissa edellytettyä laajemmat terveydenhuoltopalvelut myös turvapaikanhakijoille. Me allekirjoittaneet haluamme Helsingin jatkavan turvapaikanhakijoiden ihmisoikeuksia kunnioittavaa kohtelua ja kaikille kuuluvan kaupungin kehittämistä. Se on viime kädessä jokaisen helsinkiläisen etu.

Eurooppalaisilla kaupungeilla näyttää olevan suoranainen kilpailu siitä, miten vaikuttaa ulospäin mahdollisimman torjuvalta. Me haluamme, että Helsinki ei liity tähän joukkoon vaan jatkaa askeliaan kohti humaania, inhimillistä, ihmisoikeuksia kunnioittavaa monikulttuurisesta tulevaisuuden kaupunkia, kuten maailman metropoleista mm. Amsterdam, Sydney ja Toronto ovat tehneet.

Helsingissä kaupunginvaltuuston kokouksen yhteydessä 1.3.2017