Politiikkajuhlat Piritassa!

Kirjoittanut | Julkaistu: 22.3.2017

Pilvin vaalistartti 21.3.2017

Minun politiikkani

En pelkää ketään.

Rakastan maailman ihmisiä,
haluan kaikille hyvää

-se on minun politiikkani

Että me rakastaisimme toinen toistamme
Ei väitellen vaan keskustellen sovussa.

Menisimme ikään kuin mustikkaan yhdessä.
Lämmittäisimme saunan.

Istuisimme laiturilla huohottamassa.

Olisimme ihmisiksi.

-Pentti Saarikoski-

ps. Puhuttiin myös kansainvälisestä Helsingistä (Pilvi Torsti), radikaalista yleiskaavasta (Osku Pajamäki), rohkeudesta ja itsetunnosta (Timo Harakka). Ulpu Iivari toi Rakel Hiltusen terveiset ja toiveen valtavasta äänimäärästä. Läsnäolleiden oivaltavia kysymyksiä ja kommentteja viemään ehdokasta eteenpäin. Muutama naurunremahdus. Duo Ilari Torsti & Samuli Simojoki sai osan kyyneliin. Liki kolmevuotiaiksi varttuneet vaalivauvat vm 2014 Aatos, Voitto ja Armas edelleen mukana. Kiitos ihmiset hienosta illasta!

Kuntavaalit 2017: Kansainvälinen Helsinki

Kirjoittanut | Julkaistu: 22.3.2017

Näitä asioita edistän: Laadukas varhaiskasvatus kaikille | Ilmaisliput koululuokille julkiseen liikenteeseen | Osatyökykyisten ja nuorten työllistyminen | Liikunta- ja kulttuuritiloja kotien lähelle | Toiset huomioiva liikennekulttuuri 

*****

Suurin oivallukseni helsinkiläisenä päättäjänä toimiessani on ollut se, että Helsinki todella on maailmanluokan kaupunki. Olemme kansainvälinen suurkaupunki kaikilla muilla mittareilla paitsi asukasluvulla mitaten. Ja sekin kasvaa kohisten, sillä Helsinki on Euroopan nopeimmin kasvavia kaupunkeja.

Koska olemme maailmanluokan kaupunki, voimme vaikuttaa asioihin, omiimme ja muiden. Päätämme vuosittain yli neljän miljardin budjetista, jolla kansainvälinen Helsinki ratkoo isoja kysymyksiä energiaratkaisuista asumiseen, koulutuksesta terveydenhuoltoon, ilmastokysymyksistä kulttuurihankkeisiin.

Helsingin työikäinen väestö kasvaa ennen kaikkea maahanmuuton voimalla. Laaja töitä tekevä joukko on paras tae sille, että kaupunki kykenee huolehtimaan meistä kaikista avun tarpeen hetkellä, nyt ja tulevaisuudessa.

Kansainvälisessä Helsingissä soi maailmanluokan katumusiikki ja vallitsee avoimuuden ja uteliaisuuden henki. Sellaiseen kaupunkiin syntyy jatkuvasti uusia syitä turistien pysähtyä, yritysten rakentaa tulevaisuuttaan ja kaupunkilaisten elää elämäänsä.

Olen ehdolla jatkamaan työtä omaleimaisen Helsingin ja helsinkiläisten hyväksi. Anna ääni kaupungille, kansainväliselle Helsingille.

Helsingissä maaliskuussa 2017

Pilvi Torsti


Tue ja seuraa Pilviä:

Pilvi Torstin tukitili: FI64 5317 1720 0552 48
facebook.com/pilvitorsti
@pilvitorsti

Liity postilistalle lähettämällä viesti suominen.esa@gmail.com tai pilvi@pilvitorsti.fi


Kaikki tapahtumat kalenterissa. Vaalistartti Piritassa 21.3.2017, mukana Osku Pajamäki ja Timo Harakka. Vaalikirja-keskustelu pe 31.3.2017 klo 18.30 Kirjasto 10, Pilvin kanssa keskustelemassa Maria Ohisalo ja Veronika Honkasalo. Keskustelun vetää toimittaja Unto Hämäläinen.

Kuntavaaleista uhkaa paikallislehti Helsingin Sanomien johdolla tulla Helsingissä absurdi demokratian irvikuva.

Vaaleissa valitaan 85 valtuutettua. Nykyisessä valtuustossa edustettuna on yhdeksän puoluetta: Skp, vasemmistoliitto, Sdp, vihreät, keskusta, kristillisdemokraatit, perussuomalaiset, kokoomus ja rkp. Todennäköistä lienee, että 85 valtuutettua valitaan tuosta joukosta.

Jos mediaa seuraa niin saattaa kuitenkin luulla, että meillä on käynnissä vaali kahden henkilön välillä. Media on rakentamassa Helsinkiin kaksipuoluemallia.

Keskustelut kaupunkilaisten kanssa osoittavat, että ihmiset ovat nyt ihan hukassa. ”Pitääkö äänestää x, jos ei halua, että y valitaan?” he kysyvät. ”Asioiden vuoksi haluaisin kyllä äänestää z”.

Tämän kaksintaistelu-uutisoinnin, jossa median suosikista ei ole epäselvyyttä, seuraaminen olisi hupaisaa, jos kyse ei olisi demokratiasta.

**

Kokoomus ja sdp vasemmistoliiton tuella ajavat keskenään erilaista talouspolitiikkaa. Helsingissä sen merkitys on suuri, koska Helsinki on vauras kasvava kaupunki, jossa leikkauspolitiikalle ei ole juuri perusteita – paitsi ideologisia.

Vihreistä löytyy monenlaista talouspoliittista ajattelua, mutta kokoomus on vihreiden tuella vienyt läpi omaa linjaansa viimeiset kahdeksan vuotta, kun vihreät on ollut Helsingin toiseksi suurin puolue.

Siksi vaihtoehdosta puhuminen kahden pormestariehdokkaan välillä on lähinnä irvokasta. Talouspolitiikassa vihreät ei ole kokoomusjohtoisen Helsingin vaihtoehto. Budjettineuvotteluissa vihreistä ei ole ollut punavihreän enemmistön johtajiksi. Vihreitä kiinnostaa enemmän pyörätiet kuin vanhustenhoito.

**

HS:n uutinen tänään oli otsikoitu ”Helsingissä kannattaa äänestää muitakin kuin kokoomusta ja vihreitä”. Ja jutussa mainittiin nimeltä – ketkäs muut kuin Anni Sinnemäki (vihr) ja Jan Vapaavuori (kok). Haastateltavana mm. Otso Kivekäs (vihr).

Jos HS pyrkii oikomaan rakentamaansa asetelmaa, olisi kenties ollut perusteltua uutisoida vaihtoehdoista kuten SDP:n ehdokkaista, jotka näkyvästi kampanjoivat Minna Canthin tasa-arvopäivänä kaupungilla mm. Tarja Halosen ja Antti Rinteen vetäminä. Tai jatkaa Li Anderssonin (vas) eilen avaamaa keskustelua.

Miten Vihreät ovat onnistuneet tekemään HS:stä oman äänenkannattajansa?

Ensimmäistä kertaa neljän valtuustovuoden aikana pyrin käymään läpi kaikkki valtuuston edustajat kaikista ryhmistä. Poikkipoliittisesta yhteistyöstä syntyi arvokas julkilausuma. Yhtä lukuunottamatta vastaus oli asiallinen myös tapauksissa, jotka eivät lähteneet mukaan.

TIEDOTE

61 helsinkiläisen kaupunginvaltuutetun julkilausuma 1.3.2017:

Turvapaikanhakijoiden perus- ja ihmisoikeudet turvattava

20170301_200949

Meillä allekirjoittaneilla helsinkiläisillä päättäjillä on kasvava huoli Suomen kiristyvästä maahanmuuttopolitiikasta, joka ei enää noudata humanitäärisia arvoja. Kiristyneen politiikan puitteissa toteuttavat käytännöt ja menettelytavat ovat toistuvasti osoittautuneet ongelmallisiksi. Tämän todentavat lukuisat tuomioistuimien päätökset, joissa todetaan Migrin (maahanmuuttovirasto) päätöksiä tehdyn väärin perustein.

Meidän allekirjoittaneiden helsinkiläisten päättäjien mielestä turvapaikanhakijoiden perus- ja ihmisoikeuksia on noudatettava ja heille on turvattava lainmukaiset oikeusturvakeinot turvapaikanhakuprosessissa.

Toisin kuin monet muut kunnat, Helsinki on ottanut monta askelta oikeaan suuntaan taatessaan toimeentulon perustuslain mukaisesti ja laissa edellytettyä laajemmat terveydenhuoltopalvelut myös turvapaikanhakijoille. Me allekirjoittaneet haluamme Helsingin jatkavan turvapaikanhakijoiden ihmisoikeuksia kunnioittavaa kohtelua ja kaikille kuuluvan kaupungin kehittämistä. Se on viime kädessä jokaisen helsinkiläisen etu.

Eurooppalaisilla kaupungeilla näyttää olevan suoranainen kilpailu siitä, miten vaikuttaa ulospäin mahdollisimman torjuvalta. Me haluamme, että Helsinki ei liity tähän joukkoon vaan jatkaa askeliaan kohti humaania, inhimillistä, ihmisoikeuksia kunnioittavaa monikulttuurisesta tulevaisuuden kaupunkia, kuten maailman metropoleista mm. Amsterdam, Sydney ja Toronto ovat tehneet.

Helsingissä kaupunginvaltuuston kokouksen yhteydessä 1.3.2017

Olen ollut Sdp:n jäsen yhdeksän vuotta. Merkittävän osan tuosta ajasta olen saanut toimia vetovastuussa joko osaston puheenjohtajana tai Sdp Helsingin puheenjohtajana. Viimeiset neljä vuotta olen vetänyt pääkaupungissa Sdp:n kaupunginhallitusryhmää. Edellisellä hallituskaudella sain tehdä töitä Sdp:n hallitusryhmälle.

Tulevana viikonloppuna olen neljättä kertaa puoluekokousedustaja.

Olen arvioinut keskeisiä kysymyksiä liittyen puheenjohtajavalinta tätä yhdeksän vuoden taustaa vasten. Ajattelen, että pj-valinta ja viikonlopun puoluekokous on Sdp:n kannanotto siihen, millä eväillä se tässä tuskaisen vaikeassa maailman hetkessä lähtee 2020-luvun Suomea ja maailmaa rakentamaan.

Puheenjohtaja ja linja

Puolueen linjat muodostetaan osana demokraattista työtä. Tulevana viikonloppuna monet Sdp:n linjaukset muokataan laajojen aloitteiden pohjalta.

Puheenjohtajan rooli on sekä tuntea puolueen linja että jatkuvasi sitä edistää ja muokata. Uskon, että tässä monimutkaisessa ja vaativassa ajassa ison puolueen puheenjohtajalla on syytä olla kirkas kuva isoista ajan trendeistä. Sitä vasten hän pystyy käsittelemään erilaisia kysymyksiä, jotka päivittäin kumpuavat yhtä lailla ihmisten arjesta kuin valtakunnan linjaustarpeista.

En kaipaa puheenjohtajaa, joka on kanssani kaikesta samoilla linjoilla. Kaipaan puheenjohtajan, jonka kannanmuodostukseen voin luottaa. Erityisesti kaipaan puheenjohtajaa, jolle voi tehdä esityksiä asioista, joissa puolueella on oltava kanta ja näkemystä ja tiedon siitä, että asia etenee eikä hautaudu jonnekin.

Puheenjohtaja ja vaalit

Edistykselliset kannat eivät riitä. Politiikassa olennaista on voittaa vaaleja ja päästä sitä kautta viemään kantoja eteenpäin.

Olemme menossa kohti todellista vaalisumaa, kolmivuotiskautta, jonka aikana käydään viidet vaalit. Vaalituloksissa ratkaisevaksi ovat jo pitkään nousseet liikkuvat äänestäjät. Liikkuvien äänestäjien mobilisoinnissa puheenjohtajan rooli on ratkaiseva. Vaalitulos liikkuu viimeisinä viikkoina merkittävästi puheenjohtajan ja kampanjan onnistumisen tai epäonnistumisen myötä.

Kuntavaaleissa kahden kuukauden päästä iso merkitys on sillä, että puolueen johtohahmo puhuttelee laajasti ja on riittävän karismaattinen voittaakseen vaalit, kun vieressä keskustelevat Orpo, Sipilä, Soini, Niinistö, Andersson, Henriksson ja Essayh.

Sisäinen puheenjohtajakiertue on ollut hyvää lämmittelyä, monipuoluetentit ovat tietenkin huomattavasti vaativampia ja tiukempia.

Puheenjohtaja ja media

Media on tuntunut itselle hankalalta osalta poliittista vaikuttamista. Sosiaalisen median myötä mediakeskustelu ja –huomio on jatkuvaa. Median rooli ja merkitys ei ole mielipidekysymys, vaan ajan ilmiö.

Median huomio on puolueen johdossa. Puheenjohtaja on puolueen kasvot ja imago halusi hän sitä itse tai ei. Niinpä puoluejohtajan kyky ymmärtää mediaa ja toimia median kanssa on ratkaiseva. Kyse ei ole vain esiintymistaidoista, vaan mediakokonaisuuden ja viestinnän hahmottamisesta osana omaa perustyötä.

Puoluejohtajalta tämä aika edellyttää nopeutta ja aitoutta niin twitter-viesteissä kuin live-keskusteluissa. On osattava pelkistää, ilmaista monimutkaisen maailman ilmiöt kiinnostavasti ja omaperäisesti ilman, että linjakkuus kärsii.

Puheenjohtaja ja rohkeus

Viimeisen kolmen vuoden aikana on moneen otteeseen kysytty rohkeutta, kun Suomessa ja maailmalla on nähty monien kielteisten äänenpainojen nousu. Näinä viikkoina ollaan uusien ääri-ilmiöiden äärellä.

Myös monet kotimaiset teemat tulevaisuuden terveyskeskuksista lasten asemaan päivähoidossa ovat huutaneet Sdp:n oikea-aikaisia linjauksia. Puolueen sisällä on ollut tarjolla kahden vuoden oppositiojakson luoma mahdollisuus rakentaa 2020-luvun Sdp:tä.

Olin pettynyt, kun eduskuntatyössä kunnostautunut Antti Lindtman ei lähtenyt tavoittelemaan puheenjohtajuutta. Oli olemassa riski, että Sdp:llä ei olisi rohkeutta nostaa kissaa pöydälle ja kysyä, missä nyt mennään. Onko puoluejohdolla virtaa, intoa ja perusteita jatkaa kohti 2020-lukua? Onko kolmen vuoden mandaatti käytetty siihen, mitä kolme vuotta sitten luvattiin ja mitä ajettiin?

Arvostan sitä rohkeutta, jolla joukko intomielisiä aktiivijäseniä etsi ehdokasta haastajaksi. Moni tuosta joukosta oli tukenut istuvaa puheenjohtajaa kolme vuotta sitten. Itselleni juuri tämän havaitseminen oli huutomerkki: jos aiemmat läheiset tukijat etsivät vaihtoehtoa, se on vakava signaali.

Arvostan Timo Harakan rohkeutta. Hän oli ainoa, jolla lopulta oli valmius lähteä tosissaan haastamaan istuva puheenjohtaja hyvissä ajoin ennen puoluekokousta. Jonkun on aina oltava ensimmäinen. Vain sillä tavalla asiat etenevät ja maailma muuttuu.

Johtopäätökset

Sdp voi tulevina vuosina nousta 2020-luvun kestävän Suomen rakentajaksi ja globaaliksi toimijaksi. Tehtävä edellyttää vahvaa tulevaisuusjohtajaa, joka innostaa ihmisiä myös Sdp:n ulkopuolella. Emme voi tyytyä valitsemaan johtajaa, jonka ajattelemme olemaan paras oman sisäisen kerhonvetäjä. Kyse on suuremmasta.

Kolmesta ehdokkaasta Tytti Tuppurainen ja Timo Harakka ovat kampanjan aikana tentti toisensa jälkeen osoittaneet kykyä esittää puolueen linja ja kannat kiinnostavalla tavalla ja selkeästi. Molempien linjoista löydän omia ajatuksiani ja myös asioita, joista olen eri mieltä. Molemmille globaali toimintakenttä on luontainen ja itsestään selvä.

Timo Harakan tyyli on toisinaan hyvin vaativa ja terävä. Uskon, että sellaista tyylilajia politiikkaan juuri nyt tarvitaan, kykyä tarpeen vaatiessa myös hieman kärjistää ja haastaa rohkeasti. Olennaista on, että taktiikka, ilmaisutapa tai –tyyli ei mene asian edelle vaan päinvastoin.

Timo Harakan vahvuudeksi lasken vuosi sitten kirjoitetun Liike2020-kirjasen, jossa hän jäsensi oman ajattelunsa selkeästi ja määritteli esimerkiksi markkinataloutta ja supercell-sosialismia kiinnostavasti.

Lisäksi Timo Harakka on saanut taakseen omasta ja itseäni nuoremmasta polvesta merkittävän joukon toimijoita, jotka ovat olleet aktiiveja puolueen ohjelmatyössä niin kuluneella kaudella kuin aiempina aikoina.

Tässä puheenjohtajavaalissa uskon Timo Harakan olen paras vaihtoehto viemään Sdp:tä innostavasti ja rohkeasti ensin kuntavaaleihin ja sitten kohti 2020-luvun maailman haasteita, jotka eivät tule olemaan vähäisiä.

Politiikan hiekkalaatikon ulkopuolelta tulleena Timolla on myös edellytykset herättää kiinnostusta yhteisiin asioihin myös niiden piirissä, joita puolueet eivät tällä hetkellä tahdo tavoittaa.

Kiitos kaikille kolmelle ehdokkaalle valmiudesta laittaa itsensä likoon avoimen yhteiskunnan ja demokratian hyväksi. Harva kansalainen ymmärtää, miten valtavaan urakkaan yksi teistä on ryhtymässä.

 

 

 

 

 

 

 

 

 

Uusi opetussuunnitelma korostaa ja mahdollistaa yhä laajempaa oppimista luokkahuoneen ulkopuolella. Helsingissä koululaisten liikkumista ympäri kaupunkia rajoittaa matkalippujen hinta.

Viemme tänään eteenpäin Helsingin vanhemmat Helvaryn kaupunginvaltuustolle tekemän aloitteen, jossa esitetään maksuttomia lippuja koululaisryhmille koulupäivän aikana. Aloite on arvokas. Se edistää alueiden yhdenvertaisuutta ja mahdollistaa toteutuessaan opettajille aivan uudenlaisen suunnittelun.

Alla koko aloitteen teksti. Toivomme, että käsittely tehdään mahdollisimman nopeassa tahdissa, jotta maksuttomuus tulee voimaan jo kevätlukukauden aikana.

**

Aloiteteksti

Esitämme, että Helsingin kaupunki toteuttaa Helsingin vanhempainyhdistyksen ehdotuksen maksuttomasta joukkoliikenteestä koululaisryhmille Suomi 100-juhlavuoden kunniaksi. Aloite vahvistaa samalla uuden opetussuunnitelman toteuttamisedellytyksiä. Pienehköllä panostuksella Helsingin kaupungilla on mahdollisuus tehdä suuria tekoja oppimisen ja kansalaiseksi kasvamisen mahdollisuuksien yhdenvertaistamiseksi. Esitämme, että aloitteen valmistelun pohjana käytetään alla olevaa Helsingin vanhempainyhdistyksen aloitetta.

Helsingin vanhemmat HELVARY ry:n aloite kaupunginvaltuustolle: Maksuttoman koululaisliikenteen kokeilu Suomi100 -juhlavuoden kunniaksi

Helsingin vanhemmat HELVARY esittää, että Helsingin kaupunki lähtee toteuttamaan ennakkoluulottomalla ja rohkealla tavalla perusopetuksen uutta opetussuunnitelmaa ja sallii Suomi 100 -juhlavuoden kunniaksi opettajan johdolla matkustaville koululaisryhmille joukkoliikenteen maksuttoman käytön kello 10 ja kello 15 välillä.

HELVARY on saanut paljon yhteydenottoja koulujen heikkenevään taloudelliseen tilanteeseen liittyen. Varat retkiin koulupäivän aikana ovat vähentyneet olennaisesti: tilanne on voimakkaassa ristiriidassa perusopetuksen uuden opetussuunnitelman kanssa, jonka hengen mukaisesti koko kaupungin tulisi palvella aktiivisena oppimisympäristönä.

Helsinkiläisiä vanhempia edustavan HELVARYn näkemyksen mukaan jokaisella koululaisella tulisi olla mahdollisuus nauttia Helsingin merkittävistä ilmaisista kulttuurikohteista osana perusopetusta. Tällä hetkellä retkien tekeminen vaatii koulun ulkopuolista rahoitusta — lähinnä vanhempien keräämiä varoja.

Arvio aloitteen kustannusvaikutuksista

Joukkoliikenteen kustannukset eivät kokeilun seurauksena nousisi, mutta oppimisen mahdollisuudet ja alueellinen yhdenvertaisuus lisääntyisivät selvästi. Verovaroin kustannettu joukkoliikenne ei ole arkisin ruuhka-aikojen ulkopuolella kovin tehokkaassa käytössä, joten juhlavuoden kokeilu ei myöskään ruuhkauta julkista liikennettä. Tämä olisi myös keino nostaa linjojen käyttöastetta.

Arvio aloitteen lapsivaikutuksista

Tutkimustiedon mukaan vain omalla asuinalueella myös vapaa-ajalla pysyttelevien lasten ja nuorten suhteellinen osuus kasvaa koko ajan, joten peruskoulu on tärkeässä roolissa tasaamassa helsinkiläisten lasten ja nuorten mahdollisuuksien tasa-arvoa.

Koulujen lähiympäristössä ja jokaisessa kaupunginosassa on toki kiinnostavaa ja opetussuunnitelman näkökulmasta tärkeää nähtävää ja tehtävää, mutta myös erilaiset pop up -henkiset tapahtumat (koululaisille päiväaikaan tarjottavat näyttelyt, tempaukset, työpajat) sijaitsevat useimmiten keskustassa. Niillä kouluilla, jotka voivat tehdä retket jalan, on merkittävästi parempi mahdollisuus toteuttaa uuden opetussuunnitelman henkeä kuin kouluilla, joiden on kustannettava erikseen oppilaiden liikkuminen julkisella liikenteellä tai tilausajoin. Tilanne Helsingin sisällä on erittäin epätasa-arvoinen oppimisen mahdollisuuksien osalta ja edesauttaa entisestään oppilaiden välisen eriarvoisuuden kasvua.

Helsingin kaupungilla on nyt mahdollisuus tehdä avarakatseinen, hyvinvointieroja purkava ja lapsimyönteinen kokeilu. Toivomme kaupungin tarttuvan tähän mahdollisuuteen ja tekevän päätöksen, jolla on vain positiivisia lapsivaikutuksia.

HELVARY keskustelee mielellään aloitteestaan ja kehittää sitä eteenpäin.

LÄHTEET: Bernelius, Venla (2013). Eriytyvät kaupunkikoulut. Helsingin peruskoulujen oppilaspohjan erot, perheiden kouluvalinnat ja oppimistuloksiin liittyvät aluevaikutukset osana kaupungin eriytymiskehitystä. Helsingin kaupungin tietokeskuksen tutkimuksia 2013:1. HLJ 2015.

Liikkumistottumukset Helsingin seudulla 2012. https://www.hsl.fi/…/liikkumistottumukset_helsingin_seudull…

Merimaa, Maija (2015): Kaverit keskiössä. Raportti nuorten havainnointi- ja haastatteluhankkeesta (NuHa). http://www.hel.fi/…/liitteet/nk/150330_NuHa_raportti_nettiv…

Vilkama, Katja & Lönnqvist, Henrik & Väliniemi-Laurson, Jenni & Tuominen Martti (2014). Erilaistuva pääkaupunkiseutu. Sosioekonomiset erot alueittain 2002–2012. Helsingin kaupungin tietokeskuksen tutkimuksia 2014:1.

Kuvan lähde: Liikkumistottumukset Helsingin seudulla, HSL Helsingin seudun liikenne, Edita Prima Oy, 2013 Viitattu 13.12.2016: https://www.hsl.fi/…/liikkumistottumukset_helsingin_seudull…

Pätevin Helsingin johtoon!

Kirjoittanut | Julkaistu: 28.9.2016

Puheenvuoroni valtuustossa tänään:

”Yhdellä kansliapäällikköhakijoista on laaja kokemus juuri sellaisesta tehtävästä, mihin nyt ensi kertaa haemme Helsingissä tekijää. Hän on toiminut julkishallinnollisen laajan organisaation eli sisäministeriön kansliapäällikkönä aisaparinaan vaihtuva ministeri – siis aivan niin kuin malli täällä Helsingissä tulee olemaan ensi kesäkuusta alkaen olemaan, kun meillä kansliapäällikkö ja pormestari.

Valtiollahan nimenomaan kansliapäällikkö johtaa ministeriötä ja vastaa jatkuvuudesta ja organisaation toimivuudesta, kun hallitukset ja ministerit vaihtuvat.

Työskentelin valtion palveluksessa, kun Ritva Viljanen oli sisäministeriön kansliapäällikkö.

Perehdyin siinä yhteydessä Viljasen ansioihin. Ne olivat poikkeukselliset. Hänellä on ollut ilmiselvä kyky viedä johtamaansa organisaatiota eteenpäin henkilöstön voimavarat tunnistaen, ihmisiä kuunnellen ja samalla voimakkaasti kehityskohtiin tarttuen.

Luvut puhuvat puolestaan kokemuksen laajuudesta: lähes 15 vuoden ajan Ritva Viljasella on koko ajan ollut noin 10 000 alaista ja miljardiluokan budjettivastuu. Lisäksi hän on toiminut esittelijänä sekä valtakunnan hallitukselle että Helsingin kaupunginhallitukselle.

Kuvaavaa on, että Viljanen on ainoa hakija, jonka puolesta tämän hakuprosessin aikana entiset alaiset ovat olleet yhteydessä. Ritva Viljanen on ammattilaisten äänin valittu kolmesti vuoden hallinnon kehittäjäksi ja vaikuttajaksi.

Hyvät valtuutetut, hakuilmoituksessa edellytimme ”Kokemusta johtamistehtävistä laaja-alaisessa toimintaympäristössä, vankkaa julkistalouden ja –hallinnon tuntemusta, näyttöä vahvaa strategista ajattelua edellyttävistä tehtävistä sekä muutoksen aikaansaamisesta, hyviä vuorovaikutus- ja neuvottelutaitoja ja kykyä tehdä yhteistyötä kaupungin sisäisten ja ulkoisten sidosryhmien kanssa.”

Ritva Viljanen on näillä kriteereillä pätevin hakija kaikkien aiempien näyttöjensä ja työkokemuksensa valossa.

Kävin läpi myös personnel-arviot – jos niitä ylipäänsä käyttää arvion tukena niin myös ne vahvistavat Viljasen esimiesvalmiudet ja motivaation.

Hyvät valtuutetut, oikeustaju on ollut koetuksella tämän prosessin aikana. Valitsemme Suomen suurimman työnantajan ja Suomen suurimman kaupungin ykkösvirkamiestä seitsemäksi vuodeksi johtamaan kymmenien tuhansien ihmisten organisaatiota. Ensi töikseen valittavan henkilön tehtävänä on johtaa vuosisadan organisaatiouudistusta.

Mitä tapahtuu? Käydään monivaiheinen hakuprosessi ja lopuksi esittelijä tekee esityksen ja vetoaa epämääräiseen ”sopivuuteen”. Nähty prosessi on outo viesti aikana, joka painottaa avoimuutta ja läpinäkyvyyttä. Olen siitä pahoillani kaikkien hakijoiden puolesta. Onneksi jokainen valtuutettu voi tehdä oman harkintansa ja cv-vertailun, jota esittelijä ei tehnyt. Cv-vertailun voi lukea Helsingin sanomista tai vastaesityksestä. Ritva Viljasen personnel-arvio on hänen omalla luvallaan täällä salissa.

Edellytän, että esittelijä vastaa Osku Pajamäen täällä esittämiin kysymyksiin.

Edellytän, että pätevin ja ansioitunein valitaan. Vain siten oikeus voi toteutua. Vain siten emme sorru syrjintään. Se on Helsingin etu ja kaikkien hakijoiden oikeus.”

Pätevin vai poliittinen virkanimitys?

Kirjoittanut | Julkaistu: 15.9.2016

Valitsemme lähiviikkoina Helsingin ykkösvirkamiehen seitsemäksi vuodeksi. Luvassa on vaativa ja moniulotteinen tehtävä. Ensimmäisenä odottaa 40 000 työntekijän organisaatiouudistuksen läpivienti. Sen jälkeen alkaa uuden organisaation toiminnan varmistaminen, jotta myöhemmin valittava pormestaristo saa aloittaa työnsä niin, että käytössä on mahdollisimman motivoitunut henkilöstö ja saumattomasti toimivan koneisto ja sillä vahva kippari.

Valintakriteerit ovat selvät: pätevin hakija valitaan ja tehtävää ei ole ennakkoon läänitetty millekään poliittiselle viiteryhmälle. Sanomatta selvää, että haetaan kokenutta johtajaa.

Kun hakijat elokuussa olivat selvillä esimerkiksi Helsingin sanomat kirjoitti, että hakijoista ehkä varteenotettavin nimi on nykyinen apulaiskaupunginjohtaja Ritva Viljanen. Toisena vahvana hakijana mainittiin rahoitusjohtaja Tuula Saxholm, joka toimii tällä hetkellä kansliapäällikön sijaisena.

Viljanen onkin hakijoista kokenein paperien ja kokemuksen perusteella. Hän on toiminut esimiestehtävässä isossa organisaatiossa toistakymmentä vuotta Helsingin kaupungin johdossa, sisäministeriön kansliapäällikkönä ja väestörekisterikeskuksen ylijohtajana. Hänen työuralleen kuuluu myös useita isoja organisaatiouudistuksia, joita hän on vienyt läpi ilmeisesti onnistuneesti.

Saxholmin kokemus Helsingin kaupungin sisällä on puolestaan laaja-alaista ja kattaa monien virastojen toimintaa. Itseäni nykyisen rahoitusjohtajan monipuolisuus itse asiassa yllätti.

Kaupunginjohtaja Jussi Pajunen ei kuitenkaan esittänyt Viljasta tai Saxholmia tehtävään, vaan nosti ”yllätysnimen” (HS), kaupungin lakimies Sami Sarvilinnan omaksi ehdokkaakseen. Tunnen Sarvilinnan viikottaisena laillisuuden valvojana kokouksistamme. Helsingin juridinen osaaminen on selkeästi huipputasoa.

Kolmesta mainitusta Saxholm ja Sarvilinna eivät tiettävästi ole minkään puolueen jäseniä. Viljanen on Sdp:n jäsen. Mutta poliitikko hän ei ole: Viljanen ei ole ollut ehdolla yksissäkään vaaleissa koskaan.

Jussi Pajunen on perustellut kansliapäällikköesitystään kokonaisarviolla. Kaupunginhallitus ottaa esitykseen kantaa maanantaina. Lopullisen päätöksen tekee kaupunginvaltuusto.

Olen nyt itse käynyt läpi mainittujen naisten ja virkaan esitetyn miehen toimittamat cv:t. Lisäksi haastattelimme saman kolmikon eilen kysymällä kaikilta samat kuusi kysymystä. Huomenna olen pyytänyt mahdollisuutta tutustua viranhakuprosessin aikana tehtyihin henkilöarvioihin.

Tulen esittämään omaan kokonaisarvioon (cv, haastattelut ja tehdyt persoonallisuustestit) perustuvan kantani kaupunginhallituksessa maanantaina.

Tässä vaiheessa haluan ottaa kantaa kysymykseen siitä, ollaanko valitsemassa pätevintä henkilöä vai tekemässä poliittista virkanimitystä. Asia on harvinaisen selvä: nimitys on poliittinen, jos julkisella puoluekannalla tai sillä, että sellaista ei ole, on merkitystä. Pätevin puolestaan tulee valituksi, jos nimityksen ratkaisevat työkokemus ja muut ansiot sekä niiden välillä tehtävä vertailu.

14141824_976534992468511_885467274042782107_nPuhe kaupunginvaltuustossa 31.8.2016 Kruunusilloista:

Katsoin äänestyskarttaa. On hienoa olla osa kaupunkien kyllä-liikettä. Sellainen päätös tästä siltakokonaisuudesta raideliikenteineen on. Tässä sanotaan kyllä tiivistyvälle kaupungille. Tässä sanotaan kyllä laajentuvalle pääsylle Helsingin upeille rannoille. Tässä sanotaan kyllä kymmenille tuhansille kodeille. Tässä sanotaan kyllä tulevaisuuden kaupungille, joka perustuu joukkoliikenteeseen, kävelyyn ja pyöräilyyn.

Täällä on käyty läpi hankkeen monet käytännölliset asiat, liikenteelliset kysymykset, ja myös sen eittämätön kalleus.

Pari näkökohtaa hieman toisesta kulmasta:

1)   Ensinnä tässä ei ole kyse vain siltakokonaisuudesta. Tämä on osa laajempaa kaupungin akselin kääntymistä itään ja merelle. Tähän akselin kääntymiseen kuuluu kaupunkikulttuuri Teurastamolla ja Suvilahdessa, Kalasatama, Myllypuron uusi kampus – vain muutamia mainitakseni. Tämä siltaratkaisu konkretisoi ja symboloi tätä Helsingin akselin kääntymistä itään ja merelle.

2)   Toiseksi silta on valtavan symbolinen kaupunkikuvan osa. Sillat yhdistävät ihmisiä, jopa kulttuureja. Sodissa siltoja hajotetaan. Näyttävä, kaupunkikuvaa muuttava siltakokonaisuus ja joukkoliikenneratkaisu on ihon alle tuleva päätös aikana, jolloin on akuutin tärkeää pitää kaupunki kasassa, luoda uusia siltoja kaupunkilaisten välille, vahvistaa liikettä kaupungin eri alueiden väleillä, liki pakottaa meitä helsinkiläisiä huomaamaan elämänpiiriemme erilaisuudet.

Kiitos Helsingin päättäjille kaupunkien kyllä-liikkeestä.

Ja kyllä yhdyn Lasse Männistön, Osku Pajamäen ja monen muun toiveisiin hankkeen viemisestä läpi toisella otteella ja vastuullisuudella kuin surkea Länsimetro-esimerkki ja sitä varten perustettu yhtiö. Uskon, että tämän kyllä-päätöksen tekijät kokevat vastuuta myös vastuullisemman hankemallin rakentamista.

Vaalikirja julki!

Kirjoittanut | Julkaistu: 27.6.2016

Viime viikolla keskustelimme YLEn Jukka Nivan ja Sors Säätiön toiminnanjohtaja Mikko Majanderin kanssa Vaalikirjan teemoista Piritassa. Viiden vuoden takaisesta ”heitosta” kirjoittaa vaalikirja vaalien jälkeen tuli totta! Kiitos kaikki julkkariin osallistuneet ja lukuiloa!

Kirja saatavissa kirjakaupoissa ja säätiön verkkokaupassa. Alla tiedote.

13512217_10154151942990549_2022606860295732690_n 13450833_10154151942960549_2211686504445954317_n13450831_10154151942945549_7955872707278945766_n