Kolumni julkaistu Uutispäivä Demarissa 10.11.2012
Talouden ja politiikan kriisien yhteen kietoutuminen on johtanut Euroopan eroviikkoihin, kun peräti kaksi pääministeriä on menettänyt omien ja muiden luottamuksen.
Yllätyksenä poliittista kriisiä ei voi pitää, sillä maailmanhistoria on täynnä esimerkkejä siitä, kuinka talouden kriisiä seuraa politiikan kriisi. 1930-luvun lama johti Euroopassa ja Amerikassa aivan erilaisiin poliittisiin seurauksiin. Euroopassa lamaa seurasi kansallissosialismin nousu ja kammottava sota. Yhdysvalloissa lama taittui myönteiseksi mahdollisuudeksi, jonka tunnemme nimellä New Deal. Presidentti Rooseveltin johdolla valtaan nousi uudistuspolitiikka, joka pyrki velkaantumisen uhalla elvyttämään taloutta ja parantamaan kansalaisten asemaa esimerkiksi sosiaaliturvaa ja eläkejärjestelmää kehittämällä.
Toistaiseksi Euroopan poliittinen johto ei ole rakentanut itselleen sankarin tarinaa päättäväisenä eurokriisin ratkojana. Politiikkojen päätöksentekokyvyttömyyttä voi pitää yhtenä syynä siihen, että eurokriisi on jatkuvasti syventynyt eikä luottamuksen ilmapiiriä olla viime vuosina pystytty luomaan.
Eurokriisi tuli päättäjien syliin pyytämättä ja yllättäen pitkään jatkuneitten hyvien aikojen jälkeen. Kreikan läpimädän Lue lisää
Yhdyssanana se taas...
Itsensä työllistäminen on hallituksen listalla
(HS Mielipide 13.12.2011)
Anu Suoranta ja Päivi Niemi-Laine aloittivat keskustelun itsensä työllistäjien ongelmallisesta asemasta suhteessa nykyiseen lainsäädäntöön (HS Mielipide 9. 12.). Kirjoituksen saamissa vastauksissa kirjoittajia on kritisoitu pakkoyrittäjyydellä pelottelusta ja väärän kuvan antamisesta.
Työ- ja elinkeinoministeriössä itsensä työllistäjät on tunnistettu työmarkkinoiden kasvavaksi trendiksi. Syyskuussa alkoi työvoiman käyttötapoja ja työn tekemisen muotojen muutostrendejä selvittävä hanke, jossa itsensä työllistämistä käsitellään erillisenä teemana määräaikaisuuden, vuokratyön ja osaaikaisuuden rinnalla.
Tällä viikolla ilmestynyt Tilastokeskuksen työvoimatutkimukseen perustuva Hanna Sutelan ja Anna Pärnäsen selvitys vahvistaa tunnistetun trendin. Selvitys arvioi maassa olleen viime vuonna 143 000 sellaista yrittäjää, joiden katsotaan toimivan palkkatyön ja yrittäjyyden välimaastossa. Yksinyrittäjien määrä on kasvanut kymmenessä vuodessa noin 20 prosenttia. Trendiä korostaa se, että muuten yrittäjyys on maassamme vähentynyt.
Maamme sosiaaliturva ja työelämään liittyvät käytännöt perustuvat tyypillisesti joko yrittäjyyteen tai työsuhteessa tehtyyn palkkatyöhön. Sutelan ja Pärnäsen luvut perustelevat, miksi nyt on syytä kiinnittää erityistä huomiota joukkoon, jonka asemassa on piirteitä molemmista.
Osana hanketta pyritään muodostamaan kuva itsensä työllistämisen määrästä ja piirteistä sekä tekemään lainsäädäntöä ja työelämän käytäntöjä koskevia esityksiä. Tavoitteena on lainsäädäntö, joka tunnistaa työelämän ja työn teettämisen ja tekemisen tapojen muutokset ja niiden vaikutukset sekä työntekijöille että työnantajille.
Nähdäkseni maalikuussa valmistuvan työryhmätyön pitäisi vastata asiasta kirjoittaneiden huoliin. Työ- ja elinkeinoministeriössä on meneillään myös työmarkkinoiden toimivuuteen ja yrittäjien palveluihin liittyviä hankkeita, joilta on lupa odottaa esityksiä ja tuloksia ensi vuoden aikana.
Pilvi Torsti, työministerin erityisavustaja (sd), Helsinki