Helsingin yliopisto juhlii tänään 375 vuotta. Kirjoitin oheiseen tiedotteeseen juuri tällä hetkellä itselleni olennaisimmin näkökulman: Korkeakoulut rakentuvat niissä toimivien ihmisten ajattelusta. Nyt on aika antaa tutkijoille, opettajille ja opiskelijoille työrauha ja mahdollisuus voida hallintomylläysten jälkeen keskittyä perustehtävään eli uusiin oivalluksiin ja ajattelun voimaan.

Helsingin Sanomien pääkirjoitus muistuttaa tänään myös korkeakoulujen merkityksestä Suomen hyvinvoinnille: ”Suomen tulevassa menestyksessä ei ole kovin monta muuta pohjaa rakentaa kuin hyvä ja kansainvälisesti kilpailukykyinen osaaminen. Siksi korkeakoulujen ja laajemmin koko koulutus-, tutkimus- ja innovaatiojärjestelmän pitäisi olla keskeinen osa tulevia poliittisia linjauksia.”

26.3.2015

Julkaisuvapaa heti

Pilvi Torsti: korkeakouluille työrauha ratkoa viheliäisiä ongelmia

Suomalaisella korkeakoulukenttällä on viime vuosina uudistettu rakenteita. On toteutettu yliopistouudistus, ammattikorkeauudistus toimilupineen sekä opiskelijasuman purkua. Suomessa totutut toimintatavat ja rakenteet kaipaavat yhä muutosta, mutta samalla korkeakoulujen tulisi antaa keksittyä myös sisältöihin. Helsingin yliopiston juhliessa tänään 375 vuotta pitäisi palauttaa mieliin yliopistojen perustehtävät.

”Nyt on syytä antaa työrauha yliopistoille keskittyä perustehtävään eli opetukseen ja tutkimukseen ja niiden kehittämiseen”, sanoo valtiotieteen tohtori ja poliittisen historian dosentti Pilvi Torsti. Hän on perhevapaalla OKM:n valtiosihteerin tehtävästä.

Monet maailman megahaasteet ja ns viheliäiset ongelmat (wicked probelms) sekä Suomen kohtalonkysymykset voidaan ratkaista vain korkeakouluista ja tutkimuksesta kumpuavilla ratkaisuilla. Samalla oppiaine-yksikköjen tulee olla riittävän suuria ja oikein resursoituja, jotta ne voivat tuottaa laadukasta tutkimusta ja tarjota motivoivat puitteet tutkimustyölle.

”Meidän pitää nostaa perustutkimus kunniaan. Juuri uteliaisuudesta ja harhailusta syntyy pohja soveltavalle tutkimukselle. Nyt tarvitaan ratkaisuhakuisia avauksia ja niitä syntyy kun rauha keskittyä tutkimukseen varmistetaan. Tämän on oltava johtava periaate kaikissa rahoitusratkaisuissa”, linjaa Pilvi Torsti

Torstin mukaan kymmenen tai kahdenkymmenen vuoden aikaperspektiivi edellyttää pitkäjänteisyyttä ja halua ja mahdollisuutta ennakoida asioita. Sellaiseen ei ole kuitenkaan mahdollisuutta tutkijalla, joka joutuu juoksemaan jokaisen rahoituspätkän perässä.

”Pitkän aikavälin ajattelun puute voi koitua Suomelle kohtalokkaaksi”, Pilvi Torsti varoittaa.

***

Katso myös videoni siitä, mitä koulutuksen saralla tulisi saada aikaan.

Share:
Reading time: 1 min

Finlandiatalon sali oli liki viimeistä paikkaa myöten täynnä. Tunnelmassa oli myönteistä sähköä ja pöhinää. Tv-kameroita ei paikalla ollut eikä ainakaan Yle TV1 ollut noteerannut tilaisuutta pääuutislähetyksessä.

Syytä olisi ollut.

Vetonaula voi yllättää. Suomen Akatemia julkisti maanantaina Tieteen tila 2012 –raportin.

Tieteen tilaa arvioidaan kolmen vuoden välein ja sen pohjalta korkeakoulutusta kehitetään ja muokataa. Kyseessä on koko korkeakoulujärjestelmäämme sekä rakenteellisesti että sisällöllisesti arvioiva huolella tehty kokonaisuus, jossa on lukuisia kehittämisehdotuksia. Soisi, että valtamedia huomaisi tämäntasoiset avaukset.

Share:
Reading time: 1 min

Viimeinen viikko on ollut vaikea ja omituinen, mikä on heijastunut blogin hiljaisuutena. Henkilökohtaisen elämän menetykset edelsivät Japanin maanjäristys- ja tsunamikatastrofia. Luonnonmullistus on johtanut vakavaan ydinonnettomuuteen. Maailmaa kuvaava ajatus ”mitään ei tapahdu, mitään ei tapahdu, mitään ei tapahdu, kaikki tapahtuu” osuu oikeaan. Libyan sisällissota mahtuu juuri ja juuri uutisiin.

Päällimmäisiä ajatuksia ja johtopäätöksiä tällä hetkellä lienevät ihmisten voimattomuus luonnonvoimien edessä. Yhteiskuntamme ovat haavoittuvaisia ja luonnonilmiöt ankaria. Tuhkapilvestä on alle vuosi. Samoin kyberhyökkäyksestä Iranin uraanirikastamoon.

Energiakysymyksien osalta Antti Blåfield kirjoitti viisaita aamun Helsingin Sanomissa. Toivon, että kaikki, mitä nyt näemme ja koemme johtaa siihen, että tapahtuu läpimurto ja kaiken energiapolitiikan lähtökohdaksi nousee energiatehokkuuden radikaali lisääminen, energiansäästö ja uusiutuvien energiamuotojen massiivinen kehittäminen. Näiden tavoitteiden täytyy leikata läpi poliittisten ryhmien ja nousta poliittisten lehmänkauppojen yläpuolelle ja kansankuntien ykkössatsauksiksi. Kyse on ilmastonmuutoksesta ja kyse on ihmisten turvallisuudesta. Ydinvoiman ongelmien ohella on hyvä muistaa, miten ongelmallista hiilenpoltto on sekä ilmastonmuutoksen että ilmansaasteiden vuoksi. Hiilenpoltosta aiheutuvat saasteet ovat pahimmillaan tappavia.

*****

Ennen Japanin uutisia ja muita viime päivien tapahtumia lupasin palata Pilvi-teltalla vierailleiden istuvien Sd-kansanedustajien ja vaikuttajien näkemyksiin tulevien vuosien tavoitteista.

Share:
Reading time: 2 min
Page 1 of 41234