“Koulutuksen, tutkimuksen ja tieteen kunnianpalautus, Osaamispolku2030 kohti sivistysradikaalia Suomea ja yhteiskunnan kauneimman lupauksen tekeminen uudelleen todeksi niin, että koulutuksen tasa-arvo oikeasti toteutuu.”

Näin tiivistin Sdp:n päätavoitteet koulutuspolitiikassa tuleville vuosille OAJ:n järjestämässä vaalitilaisuudessa Bio Rexissa. Puheenjohtaja Olli Luukkainen korosti omassa puheenvuorossaan, kuinka tärkeää on nyt pitää koulutus- ja sivistyskysymykset agendalla, jotta 2015 vuoden tilanne ei toistuisi. Silloinhan keskusta, kokoomus ja perussuomalaiset kirjasivat hallitusohjelmaan valtavat koulutussäästöt, vaikka koulutuslupaus oli ollut esillä. Helsingin yliopiston syntymäpäiväviikolla voidaan muistaa Helsingin yliopistoon kohdistunut erillisleikkaus yliopiston apteekin tulojen leikkaamisen kautta.

Onkin arvokasta, että esimerkiksi Helsingin Sanomat on julkaissut viime päivinä useita artikkeleita opetuksesta ja koulutuksesta (mm. Pääkirjoitus 27.3.). Erityisen huolestuttavia ovat yksittäisten opettajien kirjoituksen nimimerkkien tapaa. He kertovat, että eivät pysty huolehtimaan heikoimmista oppilaistaan. Ratkaisuna he esittävät esimerkiksi pienempiä oppilasmääriä, erityisopetuksen erillisiä ryhmiä, lisää opettajia ja valmiita, laadukkaita oppimateriaaleja.

Hyvin samanlainen viesti välittyi, kun maanantaina kokoonnuimme Vuosaareen lukioon keskustelemaan opettajien, tutkijoiden ja virkahenkilöiden kanssa peruskoulun tasa-arvosta erityisesti Itä-Helsingissä.

Opettajien viesteistä piirtyy kaksi olennaista viestiä: he ovat sitoutuneita työhönsä ja välittävät lapsista. He haluavat kehittää edellytyksiä, jossa laadukas opetus on mahdollista. Ja he haluavat erilaisten hankkeiden ja muutoksien ja uudistuksien keskellä työrauhaa. 20 vuoden jälkeen opettajan työnsä jättäneen Katri Paavolaisen haastattelu kertoi tästä oivallisesti (HS 27.3.)

Nämä viestit ovat tärkeitä, kun rakennamme Osaamispolkua kohti 2030-lukua. On selvää, että koulu ja opetus elää ajassa ja muutoksia tullaan tarvitsemaan. Ne on tehtävät harkitusti, hallitusti ja pitkäjänteisesti opettajien kanssa yhteistyössä ja heidät mukana pitäen. Tavoitteena täytyy olla tasa-arvoinen koulutus, joka alkaa lähipäiväkodista ja päätyy toisen asteen suorittamiseen ja työllistymiseen tai korkeakouluopintoihin. Korkeakouluille on taattava edellytykset ratkoa maailman viheliäisimpiä ongelmia kuten ilmastonmuutos ja tappavat sairaudet tutkitun tiedon avulla ja kouluttaa uusia ratkaisija-sukupolvia.

Sattuvasti Helsingin yliopiston rehtori Jari Niemelä nostikin tutkimukseen pohjaavan opettajankoulutuksen yhdeksi suomalaisen koulun peruspilareista yliopiston vuosijuhlapuheessaan tällä viikolla. Hänen mukaansa koulutukseen ja tutkimukseen panostaminen tulee nostaa seuraavan hallituksen strategiseksi painopisteeksi.

Kaikkein vahvin viestin Niemelän puheessa liittyi sivistyksen laajaan merkitykseen yhteiskunnassa: “Sivistynyt ihminen on herkkä myös sellaiselle, jota ei itse ymmärrä. Myös empatia, kyky rakentaa rauhaa ja yhteisymmärrystä on sivistystä.”

Juuri siksi koulutuksen, tutkimuksen ja sivistyksen kunnianpalautus on niin tärkeä. Kyse on resurssien ohella myös asenteista ja arvostuksesta.

**

Olen aiemmin kirjoittanut työrauha-kysymyksestä liittyen lukio-opettajat. Kirjoitus on luettavissa täällä:

https://blogit.iltalehti.fi/pilvi-torsti/2018/04/06/lukioihin-tarvitaan-nyt-tyorauha-ja-opettajille-aikaa-opettaa/?fbclid=IwAR3JmrBmUrTCgohNBgjgbKQrVjZPhwyGRE4jJsMEgHUWNVdIbFx2xYYDjAc

#siksitiede #koulutusratkaisee


Kuva Itä-Helsingissä järjestetystä Osaamispolku 2030 -tilaisuudesta. Kuvassa Reetta Räty, Sari Sarkomaa, Anna Laine, Pia Lampola, Johanna Sydänmaa, Taina Tervonen ja Venla Bernelius