Sain mieluisen kutsun Nuori2019-tapahtuman keskusteluun aiheesta nuorten syrjäytyminen ja nuorten kysymykset suhteessa vaalit ja tuleva hallituskausi.

Kutsu oli erityisen mieluinen, koska tulevaisuuskysymykseen vastaaminen mahdollisti myös kurkistuksen taaksepäin. Työskentelin 2011 Lauri Ihalaisen työparina, kun vuosikymmenien tavoittelun jälkeen hallitusohjelmaan kirjattiin nuorisotakuu ensimmäistä kertaa. Rahaa varattiin alkuvaiheessa 60 miljoonaa euroa vuositasolla ja kirjaus kuului: ”Toteutetaan nuorten yhteiskuntatakuu niin, että jokaiselle alle 25-vuotiaalle nuorelle ja alle 30- vuotiaalle vastavalmistuneelle tarjotaan työ-, harjoittelu-, opiskelu, työpaja- tai kuntoutuspaikka viimeistään kolmen kuukauden kuluessa työttömäksi joutumisesta.”

Työtä tehtiin laajapohjaisesti. Nuorisotakuun valmistelun oli ensimmäinen kerta, kun tietopohjaa nuorten tilanteesta koottiin laajasti yhteen. Osana hankkeen valmistelua tehtiin myös Nuorten ääni -verkkokysely, johon vastasi yli 6000 nuorta.

Yleisesti sanoisin, että kymmenen vuoden aikana olemme moneen kertaan koonneet kaiken mahdollisen osaamisen ja tiedon nuorten syrjäytymiseen liittyen.

Nuorisotakuun myötä etsivä nuorisotyö laajennettiin valtakunnalliseksi. Tuloksia syntyi osana nuorisotakuuta säädetystä koulutustakuusta, jonka puitteissa lisättiin toisen asteen aloituspaikkoja ja saatiin nopeasti vähennettyä merkittävästi niiden nuorten määrää, jotka eivät päässeet peruskoulun jälkeen mihinkään. Nimenomaan koulutustakuun onnistuminen johti esitykseen oppivelvollisuuden laajentamisesta toiselle asteelle ja toisen asteen tekemistä maksuttomaksi. Sitä ajamme edelleen.

Ehkä kiitetyin osa nuorisotakuuta on ohjaamo-malli, joka rakentui pitkälti nuorten kyselyssä antaman palautteen pohjalle. On hienoa, että sen kehitystyö on edennyt ja malli vakiintunut.

Kaiken kaikkiaan Nuorisotakuu-mallissa ehkä kaikkein merkittävintä on ollut alusta saakka jaettu lähtökohta: lainsäädännön sijaan kyse on toimintatavasta, jossa tuodaan yhteen valtio, kunnat, yritykset, järjestöt ja hallinnonalat. Esimerkiksi työnantajien sitoutuminen alusta lähtien oli merkittävää ja sitä kannattaa minusta jatkuvasti sekä vahvistaa että peräänkuuluttaa. Yllättävää oli, miten merkittävänä pidettiin eri alueilla sitä, että nimenomaan nuorisotakuu toi eri toimijat yhteen miettimään nuorten palveluita, hyvinvointia, osallistumista ja työllistymistä!

Tänä vuonna saimme ensimmäisiä myönteisiä signaaleja NEET-nuorten määrän osalta. Uskon, että nuorisotakuun puitteissa määritellyn tietopohjan avulla tehty pitkäjänteinen työ voisi entisestään parantaa tilannetta. Resursoinnin on tietysti oltava kohdallaan.

Sdp on jatkanut Nuorisotakuun edistämistä. Olemme julkaisseet laajan Nuorisotakuu 2.0 -kokonaisuuden, jota tulemme edistämään, jos olemme hallitusvastuussa. Lisäksi olemme erikseen tehneet nuorten mielenterveyteen liittyvän ohjelman.

Nuorisotakuu on myös eurooppalaisia avauksiamme. Youth Garantee tuli EU:n agendalle 2013 ja mallina käytettiin Suomen ja Itävallan nuorisotakuumalleja. Tulevalla EU-puheenjohtajakaudella meidän kannattaa ilman muuta vahvistaa nuorten ääntä Euroopassa vahvistamalla nuorisotakuuta ja pitämällä siitä meteliä!

Tässä linkki puolueemme nuorisotakuuohjelmaan: https://sdp.fi/fi/blog/sdpn-nuorisotakuu-2-0/