Helsingin kaupunginvaltuusto evästää tänään kaupunginjohtoa vuoden 2015 talousarviovalmistelua varten. Sain valmistella ja pitää sd-ryhmän puheenvuoron. Jatkoimme ryhmän koko viime vuoden linjalla korostaen, että toisin kuin kokoomuslainen kaupunginjohto vuosia on esittänyt, Helsinki ei ole Suomi. Päinvastoin, kiitos hyvin hoidetun talouden juuri nyt  Helsingillä on mahdollisuus olla Suomen yleistä näivetyskierrettä haastava vastavoima, joka rohkenee satsata tasa-arvoon, investoida, kasvaa, innostaa ja onnistua. Painotuksiksi 2015 talousarvioon nostimme nuorten kaupungin, tasa-arvoisen kaupungin, kestävästi kasvavan kaupungin ja talousviisaan kaupunki.

Alla käyttämäni puheenvuoro. Puheenvuoro myös Stadin demarien blogissa täällä.

”Arvoisa pj, hyvät valtuutetut

Osin voi yhtyä täällä esiteltyyn yleiskuvaan Suomen talouden tilasta. Näin hidasta talouskasvua näin pitkään emme ole kokeneet itsenäisyytemme aikana. 1990-luvun alun lama pysyy mielissämme vaikka sen kesto oli varsin lyhyt ja pudotuksen jälkeen seurasi nousu nopea. Vaikka pientä orastavaa muutosta parempaan saattaa olla näköpiirissä, 2013 oli Suomessa poikkeuksellisen surkea talousvuosi ja kaikkia ennusteita huonompi.

Mutta sitten tulee se mutta.

Helsinki ei ole sama kuin Suomi.

Toisin kuin valtaosassa Suomen kuntia Helsinki on kasvava kaupunki. Viimeisen kahden vuoden aikana väestönkasvumme on ollut vuosittain noin 8000 kaupunkilaista. Ikääntyvässä Suomessa Helsinki kasvaa nuorilla ja maahanmuuttajilla: nettomuuton ylivoimaisesti suurin ryhmä vuosittain ovat 15-29 –vuotiaat. Koko maan 15-29 vuotiaista tulevaisuuden tekijöistä peräti 14 prosenttia asuu Helsingissä.

Talouden tunnuslukujen osalta Helsinki ei myöskään ole Suomi. Ilmeisesti Helsingin viime vuoden tilinpäätös tulee yllättämään meidät kaikki. Ennakkotietojen mukaan kaupungin voitto olisi nousemassa jopa yli 150 miljoonaan, mikä ylittäisi talousarvion ennusteen 120:lla miljoonalla. Ja tämä siis kaikkia ennusteita surkeampana talousvuonna 2013!

Pidemmän aikavälin kokonaistalousasemaa kuvaa taseemme, joka on vahvasti ylijäämäinen. Meillä on siis omaisuutta per asukas huomattavasti enemmän kuin lainaa per asukas.

Kiitos hyvän taloudenpidon, kriisikuntien riivaamassa Suomessa Helsinki on vakaa ja vauras.

Siksi esitämme, että kriisimielialan lietsomisen ja ylivarovaisen budjetoinnin sijaan otamme tässä kohdassa maan tulevaisuusveturin roolin tosissamme ja teemme viisasta eteenpäin katsovaa kasvavan kaupungin talouspolitiikkaa.

Talousarviovalmistelussa haluamme korostaa neljää painotusta.

1 Ensinnä talousarviossa tulee näkyä nuorten kaupunki.

Nuorisotakuun toteuttaminen on prioriteetti. Ammatillisia koulutuspaikkoja on edelleen lisättävä. Esitämme nuorten kesätyömahdollisuuksien rakentamista kesätyöseteleillä. Opetus on peruspalvelu, tarvitsemme riittäviä ja riittävän ripeitä investointeja uusien alueiden tiloihin ja vanhojen tilojen peruskorjaukseen. Home ei odottamalla häivy ja esimerkiksi Roihuvuoren tai Kalasataman lapset ja nuoret ansaitsevat luvatut koulutilat!

2 Toiseksi talousarviossa on heijastuttava tasa-arvon kaupunki.

Valtuustokauden strategian keskeinen yhteisesti hyväksytty tavoite on hyvinvointierojen kaventaminen. Kyse on ihmisten ja alueiden välisestä tasa-arvosta ja yhdenvertaisuudesta.

Tasa-arvo toteutuu arjessa. Siksi esimerkiksi terveyskeskusten, hoiva- ja kuntoutuspalvelujen, kotipalvelun, päivähoidon, päihde- ja mielenterveystyön ja lähikoulujen riittävät ja oikea-aikaiset resurssit on turvattava.

Sosiaali- ja terveyspalveluissa budjetoinnin tolkku ei saa jäädä poliittisten ryhmien neuvottelujen varaan, kuten viime vuonna osin tapahtui. Kaupunginjohtajan vastuulla on, että valmisteltavassa budjettiesityksessä huomioidaan sovittu eli väestökasvu + indeksi -1 prosentti. Lakisääteiset toimeentulotukimenot eivät tähän yhtälöön kuulu!

Tasa-arvoisen kaupungin ja kaupunkilaisten elämänlaadun ytimessä on kaikille avoin kulttuuri. Haluamme, että virastojen työssä kulttuuri edelleen jalkautuu arkeen ja alueille.

Tasa-arvoisissa palveluissa on kyse investoinneista. Sen ymmärtämisestä, mistä syntyy pitkällä tähtäimellä suurimmat ehkäisevän työn tuotot. Tietoa meillä on, nyt rohkeutta sen soveltamiseen jo valmistelussa.

3 Kolmanneksi talousarviossa pitää näkyä kestävästi kasvava kaupunki.

Virkamiesvalmistelijat ovat arvioineet meitä olevan 2050 850 000. Tähän valtaisaan kasvuun on saatava sitoutettua kaupunkilaiset mukaan, 200 000 uutta asukasta pitää olla osa yhteistä mielikuvaamme tulevaisuuden Helsingistä, se on otettava esimerkiksi viestinnän tavoitteeksi. Kasvun myötä tarvitsemme valtavaa asuntojen lisätarjontaa, tarvitsemme SEKÄ uusia mittavia alueita ETTÄ täydennysrakentamista, tarvitsemme monipuolista rakentamista, hitasta ja vuokra-asuntoja. Mitä lähempänä olemassa olevia palveluja ja metro- ja raidereittejä uudet kodit ovat, sen viisaampaa niin ympäristön, talouden kuin ihmisten näkökulmasta. Samalla uusien alueiden asukkaille annetuista rakennus- ja palvelulupauksista on pidettävä kiinni.

4 Neljänneksi Helsingin on oltava talousviisas kaupunki.

Haluamme nähdä budjetin, joka ottaa tosissaan työllisyyden hoidon. Yhdeksi tavoitteeksi 2015 on otettava, että kymmenien miljoonien sakkomaksuja Kelalle ei makseta, vaan kuntouttavaa työtä luodaan kaikkien hallintokuntien yhteisvastuulla.

Haluamme nähdä budjetin, jonka taloudellisuus on energiaviisasta ja joukkoliikennettä, kävelyä ja pyöräilyä strategiassa sovitusti painottavaa.

Talousviisauden kulmakivi on käyttötalouden ja investointien erottaminen toisistaan. Käyttötaloudessa tuemme yhteisesti valittua vaativaa linjaa, jossa sitoudumme tulorahoitukseen ja prosentin tuottavuustavoitteeseen vuosittain.

Investoinnit ovat eri asia. Investointien rahoittaminen myös lainanotolla on perusteltua. Lisäksi investointien kokonaisuutta on tarkasteltava myös niiden tarpeen kautta, ei yksin investointikattoon tuijottamalla.

Helsingin investoinneilla on merkitystä koko maan kannalta. Nyt on paras aika panostaa sellaisiin investointeihin jotka joka tapauksessa joudutaan tekemään ja jotka vievät eteenpäin kestävästi kasvavan kaupungin tavoitteita ja koko metropolialuetta.

Siksi Sd-ryhmä esittää, että Helsinki nostaa tavoitteekseen vauhdittaa valtakunnallisen raideliikenteen ja työpendelöinnin kannalta merkittävän Pisara-radan toteuttamista.

Keskustakirjaston toteuttaminen on aloitettava vuonna 2015. Kaupunki tarvitsee kaikille yhteisiä avoimia maksuttomia tiloja.

Eli näitä neljää: nuorten kaupunkia, tasa-arvoista kaupunkia, kestävästi kasvavaa kaupunkia ja talousviisasta investoivaa kaupunkia sd-ryhmä haluaa painottaa 2015 talousarvion suunnittelussa. Helsinki ei ole Suomi eikä Suomi ole Kreikka.

Juuri nyt  Helsingillä on mahdollisuus olla Suomen yleistä näivetyskierrettä haastava vastavoima, joka rohkenee satsata tasa-arvoon, investoida, kasvaa, innostaa ja onnistua.

Kiitos.”