Juttutupa täyttyi eilen illalla kuulemaan keskustelua Onko Suomi menestystarina – miten tarina jatkuu? Etlan toimitusjohtaja Sixten Korkman alusti. Allekirjoittanut ja Ammattiliitto Pro:n Antti Rinne kommentoivat.

Korostin tarvetta näkymään tulevaisuudesta, kun rakennamme suomalaisen hyvinvointivaltion tarinaa eteenpäin. Olemme muuttuneet perässähiihtäjästä edelläkävijäksi: 1950-luvun lopussa hyvinvointivaltion malliksi oli tarjolla Ruotsi, nyt tällaista mallia ei ole. On haettava suunta, näytettävä sitä ehkä myös muille. Yksi syy tämänhetkiseen pelon ja protestin ilmapiiriin on siinä, ettei mikään puolue ole tarjonnut vahvaa tarinaa tai mallia.

Tulevaisuuden kehitykselle riittää reunaehtoja. Maapallo ei kasva, mutta meitä ihmisiä on arvioitu olevan 2050 noin 9 miljardia, joista huomattava osa nuoria. Suomalainen ikäpyramidi on jyrkimmillään noin 2030 asti. Teollisuuden murros jatkuu, joskaan ei pidä liioitella teollisuuden kuihtumista: vuonna 2010 400 000 suomalaista työskenteli teollisissa työpaikoissa. Vertailun vuoksi viestintä- ja tietoammateissa oli noin 100 000.

Johtopäätöksenä totesimme, että Suomi on ollut 1900-luvun menestystarina. Samalla muutos on ollut esimerkiksi muihin pohjoismaihin verrattuna huomattavan nopea. Nyt kaivataan tilanneanalyysia  ja siitä ponnistavaa toimintaa niin sosiaalisten seurauksien merkityksistä (tuloerot, monet hiljaiset pahoinvointisignaalit, työelämän muutos)  kuin suhteestamme maailmaan ja sitä myöten taloutemme mahdollisuuksista menestyä ja tuottaa hyvinvointia.

Sdp:n olennainen viesti on aina ollut, että rakennemuutosta ei pidä vastustaa, vaan hallita. Välineitä ovat koulutus ja hyvä sosiaaliturva. Tässä suhteessa mikään ei ole muuttunut. Laajat linjavaalit maan suunnasta ja oikeudenmukaisen yhteiskunnan tulevaisuuden tarinasta käydään ehkä 2015.