(mielipidekirjoitus lähetetty HS 15.3.)
Elina Lepomäki (kok.) lupaa tehdä kaikkensa leikatakseen julkista sektoria (HS 15.3.) Ilmoittaudun vastavoimaksi. Perustelen näkemystäni sekä yksilön että yhteiskunnan näkökulmasta.
Hyvät ja luotettavat julkiset palvelut mahdollistavat yksilön riskinoton jatkuvasti muuttuvassa maailmassa. Jos voi luottaa siihen, että yhteiskunta tarvittaessa kantaa ja turvaa haaksirikoilta, uskaltaa esimerkiksi kouluttautua uudelleen. Hyvinvointiverkostojen puolustaminen on parasta globalisaatio- ja yhteiskuntapolitiikkaa 2010-luvun maailmassa.
Lukuisat kotimaiset ja kansainväliset tutkimukset (Eräsaari, Wilkinson & Pickett jne.) puolestaan osoittavat, että yhteiskuntien tasa-arvo, kansakunnan kilpailukyky ja kansalaisten hyvinvointi ovat suoraan sidoksissa siihen, miten voimakas julkisen vallan rooli on ollut. Pohjoismaiset hyvinvointivaltiot ovat tästä esimerkki, jota muualla maailmassa ihaillaan ja josta haetaan mallia. Yksi pohjoismaisen mallin piirre ovat laajat julkisesti rahoitetut palvelut.
Suhde julkisiin palveluihin tekee näkyväksi puolueiden väliset erot. Aikanaan kokoomus vastusti peruskoulua. Nykytilanteessa kokoomus pyrkii tehokkuuden varjolla karsimaan hyvinvointipalveluita. Se johtaa laadun heikkenemiseen ja yhteiskunnan eriarvoisuuden kasvuun.
Pilvi Torsti, tutkijatohtori, Sd.
1 Comment on "Julkiset palvelut mahdollistavat yksilön riskinoton"
Leena Simonen
19.3.2011Mielestäni julkisten hyvinvointipalvelujen leikkauksessa on jo tullut seinä eteen. Ilmoittaudun myös vastavoimaksi, koska tarvitsen julkisia palveluita, lähipiirini tarvitsee niitä ja koko Suomen kansa -voidakseen paremmin. Hyvinvointi takaa myös tuottavuutta.
Olen helmikuussa täyttänyt 65 vuotta. Työelämässä olin pitkästi yli 40 vuotta. Sinä aikana ehti nähdä kaikenlaisia selviytymistarinoita, onnistumisia ja epäonnistumisia. Julkiset tukiverkostot ovat ensiarvoiden tärkeitä yksilön ja koko yhteisön kannalta. Olen itse osallistunut vapaaehtoistyöhön jossain elämänvaiheessa yksinäisten vanhusten ja myös taloudellisessa kriisissä olevien ihmisten parissa ja auttanutkin monia ratkaisemaan ongelmiaan. En millään voi nähdä, että julkisten palvelujen yksityistäminen, vapaaehtoistyön tai omaistaakan lisääminen loisi hyvän pohjan hyvinvoinnillemme. Jos tämä linja etenisi, kansa jaettaisiin kahtia entistä selvemmin ja pahoinvointi lisääntyisi. Pitää olla vahva julkisten palvelujen perusta eikä sitä saa hulluimmassakaan cameronmaisessa ideologisessa unissa murentaa. Ollaan siis 110:n tasolla vastavoima vaaleissa hyvinvointivaltion puolesta.