Vaaliteemat
- Politiikan uskottavuus täytyy pelastaa, jolloin politiikka voi pelastaa maailman.
- Politiikka kuuluu kaikille: politiikka on vietävä sinne missä ihmiset ovat.
Tässä Politiikan Pelastusohjelman eduskuntavaalien 2011 tavoitteita rakentavassa blogissa ajatuksia demokratiasta. Mitä sinä tekisit?
***
Demokratia tarkoittaa kansanvaltaa. Edustuksellisen demokratian idea on, että vaaleilla valitaan edustajia päättämään yhteisistä asioista. Tässä hengessä pyrin kansan edustajaksi.
”Mitä sinä tekisit?” on keskeinen demokratia-kysymys. Kansan edustajuuteen kuuluu pyrkimys ymmärtää, mitä kansalaiset, yritykset ja yhteisöt itse tekisivät, jos saisivat päättää. Kyse on ideoiden keräämisestä ja yhteisen tahdon rakentamisesta. Politiikan täytyy pelastaa maailma, koska monet aikamme kysymyksistä ovat niin vaikeita ja monimutkaisia, ettei niitä voi ratkaista kuin yhdessä sopimalla eli politiikassa.
Tässä ajassa demokratiaa pitää puolustaa. Muutamia konkreettisia ideoita siitä, mitä voitaisiin tehdä:
- päätöksien ja esimerkiksi lakien valmistelussa asianosaisten näkemyksien huomioiminen on tehtävä tosissaan. Esimerkiksi yliopistolaon valmistelussa näin ei tuntunut olevan. Samaa viestiä on kuulunut lakien valmistelusta laajemmin. Kansalaiset ja heidän näkökulmansa on otettava tosissaan, ei välttämättömänä pahana.
- lähidemokratiaa pitää vahvistaa. Tämä on keskeinen tavoite, kun mietitään vaikkapa metropolialueen tulevaisuutta. Sellaiset asiat, jotka voidaan päättää lähellä ihmisiä on syyttä päättää lähellä ihmisiä. Myös uusia ajatuksia 2010-luvun ajatuksia demokratian toteuttamisesta pitää rohkeasti kehittää ja kokeilla. Kokouksista voi tehdä julkisia ja avoimia. Uudet teknologiset sovellukset avaavat aivan uusia demokratian mahdollisuuksia.
- ja lopuksi pidän ajatuksesta, jonka vanhempi ystäväni on esittänyt: jokaisen olisi hyvä olla kerran elämässään ehdokkaana jonkin sortin vaaleissa, omassa koulussa, kunnassa tai työpaikalla. Kokemus ehdokkuudesta nimittäin muuttaa ihmisen suhdetta edustuksellisen demokratian ideaan eli siihen, että kaikissa lautakunnissa ja valtuustoissa ja eduskunnissa istuu ihan tavallisia ihmisiä. Politiikka kuuluu kaikille.
Hyvät, ihmiset, kertokaa siis yhä ja edelleen. Demokratia kuuluu kaikille eli mitä sinä tekisit?
3 Comments on "Demokratia ja avoimuus 2010-luvulle: Politiikka kuuluu kaikille"
Reijo Nättiaho
18.2.2011Demokratia on koko länsimaisen yhteiskuntajärjesjestyksen perusta. Kaikista kriittisistä puheenvuoroista huolimatta demokratia on halvin ja toimivin järjestelmä myös Suomen oloihin. No onneksi kukaan ei ole asettanut demokratiaa kyseenalaiseksi Suomessa. Heti itsenäisyyden ja kansalaissodan jälkeen vuonna 1918 jotkut oikeistopiirit ajoivat Suomea kuningaskunnaksi, mutta onneksi hanke kaatui Saksan suurtappioon ensimmäisessä maailmansodassa ja siihen kuihtui hanke saada Saksasta Suomeen prinssi hallitsemaan kansaamme.
Demokratiassa on kolme merkittävää käsitettä, jotka ovat keskusteluissa myös meillä esillä. Edustuksellinen demokratia on kivijalkana. Vaaleilla valitut edustajamme tekevät päätökset niin paikallistasolla kuin valtion tasolla. Tämä olkoon edelleen kivijalkana.
Toinen demokratiamuoto on osallistuva demokratia. Siinä pyritään kansalaisten toimesta vaikuttamaan myös vaalien välillä asioiden valmisteluun ja valittujen edustajien päätöksentekoon. Esim. kansalaisjärjestöt ja kansalaisliikkeet vaikuttavat paikallisesti niin kaavoitusasioihin kuin palvelujen saatavuuteen. Tämä osallistuva demokratia lienee meille kaikille tuttua ja kannatettavaa toimintaa.
Kolmas demokratiakäsite on deliberatiivinen demokratia. Perusajatuksena on, että tällaisessa demokratiassa päätetään asioista yhdessä julkisesti ja tasa-arvoisesti keskustellen ja harkiten. Tavoite on päästä ratkaisuissa yhteisymmäryksen avulla parhaaseen ratkaisuun. Tällaisessa demokraattisessa päätöksenteossa kaikki perustuu avoimuuteen, vuorovaikutteisuuteen tasa-arvoisuuteen ja julkisuuteen.
Kysynkin, onko meillä Suomessa mahdollisuus näiden kahden ensimmäisen jo toiminnassa olevan demokratiakäsityksen lisäksi ottaa käyttöön kolmas eli deliberatiivinen demokratia? Minusta useat poliittiset protestiliikkeet ja kansalaisten kannanotot viittaisivat siihen että tällainen uusi demokratia-askel voitaisiin ottaa käyttöön.
Mitä uusi ajattelu edellyttäisi meiltä kaikilta niin kansalaisilta, päättäjiltä kuin medialtakin?
Pilvi Torsti
18.2.2011Reijo, deliberatiivinen demokratia luonnollisesti puhuttelee minua. Voi olla, että tässä ajassa leijuva muutoksen henki voisi johtaa avoimempaan demokratia-ajatteluun. Päättäjiltä se edellyttää ennen kaikkea tahtoa, medialta halua osallistua eikä vain "vahtia".
Reijo Nättiaho
19.2.2011Kun tämä demokratiakäsitys perustuu pitkälle vuorovaikutukseen, avoimuuteen ja julkisuuteen, niin se edellyttää medialta (lehdet, radio, tv, verkkolehdet) todella asioihin perehtymistä ja ns. objektiivista otetta. Puhutaankin yleisesti neljännestä valtiomahdista, jota media edustaa. Muuthan ovat: lainsäädäntövalta (eduskunta), tuomivalta (oikeuslaitos) ja toimeenpanovalta (hallitus ja virkakoneisto). Siksi ei ole yhdentekevää millaista median luoma julkisuus on.
Uskon, että mitä syvällisempää median luoma "kertomus" yhteiskunnallista asioista on, sitä helpompaa on myös kansalaisten osallistua keskusteluun ja vaikuttaa asioihin deliberatiivisen demokratia-ajattelun mukaisesti. Uskon, että monet viime aikoina esiinnousseet yhteiskunnallliset kysymykset eivät olisi nyt puheenaiheena ellei media olisi uutisoinut tapahtumista. Olkoon esimerkkinä vaikkapa viime eduskuntavaalien vaalirahoitus. Tässä asiassa media on toiminut päättäjien "vahtikoirana".