(kolumni julkaistu UP Demarissa 14.4.2010)
Viime viikkojen ulkomaalaiskeskustelu on nostanut esiin tärkeän kysymyksen kaksien työmarkkinoiden synnystä Suomeen. Julkisuudessa esiintyvät tiedot ja monen rakentajan arkikokemukset kertovat, että halvemman palkkatason EU-maista Suomeen tulee erityisesti rakennusalalle ns. halpatyövoimaa, joka ei nauti suomalaisen lainsäädännön ja työehtosopimusten mukaisista eduista.
Meidän on tietenkin vaadittava samoja työehtoja kaikille, mutta keskustelussa kaksista työmarkkinoista ei pidä asettaa vastakkain suomalaisia ja ulkomaalaisia työntekijöitä.
Suomeen töihin pyrkivät työnhakijat, joita palkataan heikommilla työehdoilla, eivät ole suomalaisten työttömien vastapuolella vaan työnantajien uhreja. Samalla tavalla uhreja ovat ne rehdit yrittäjät, jotka pyrkivät noudattamaan suomalaisia työehtoja, mutta eivät pärjää epäreilussa kilpailussa. Monet ammattiliitot ovatkin ansiokkaasti pyrkineet ajamaan kaltoin kohdeltujen ulkomaalaisten työntekijöiden asiaa ja vaatineet lisävalvontaa.
EU-jäsenenä Suomi on sitoutunut työvoiman vapaaseen liikkuvuuteen EU:n alueella. Tätä vapautta Suomi ei voi eikä sen pitäisikään voida rajoittaa. Sitä vastoin valtiolta on vaadittava päättäväisiä ja nopeita toimia sen varmistamiseksi, ettei vapaata EU-liikkuvuutta käytetä väärin.
Osana keskustelua on kritisoitu myös työlupien myöntämisperusteisiin kaavailtuja muutoksia. Työluvanhan Suomessa tarvitsevat vain EU:n ulkopuolelta tulevat työntekijät. Vuonna 2009 hakemuksia jätettiin noin 4000. Tarinat kansainvälisissä työtehtävissä olevien asiantuntijoiden kuukausia maahanmuuttovirastossa seisovista passeista ovat edelleen arkipäivää ja monelta suunnalta kuulee, että työlupien hakuprosesseihin liittyvä tarpeeton vaikeus on jopa este investoida Suomeen. Parantamisen varaa järjestelmässä siis selvästi on.
Ainoa tapa, jolla Suomi pärjää globaalissa maailmassa on se, että pyrimme olemaan houkutteleva maa yhtä lailla suomalaisille kuin ulkomaalaisille yrityksille ja osaajille. Jos ryhdymme kategorisesti rajoittamaan esimerkiksi ulkomaalaisten oikeutta hakea työtä Suomesta sillä perusteella, että työttömyysluvut ovat Suomessa korkeat, rajoitamme uusien ajatuksien ja sitä myöten työpaikkojen rantautumista.
***
Sdp:llä ja palkansaajaliikkeellä laajemmin on ulkomaalaiskeskustelussa tärkeä rooli. Suomi on muuttunut 30 vuodessa vauhdilla. Olemme avautuneet taloutena ja yhteiskuntana, ulkomaalaisväestön määrä on kymmenkertaistunut ja maailma tullut S-marketin hyllylle. Teollinen Suomi on läpikäynyt rajun rakennemuutoksen.
Tämä muutos on synnyttänyt pelkoja, ongelmia, väärinymmärryksiä ja myös hämmennystä. Erityisen konkreettisena maailman muuttumisen negatiiviset lieveilmiöt ovat tuntuneet tietyillä teollisuuden aloilla työskentelevien piirissä.
Poliittisten johtajien rooli ei tässä tilanteessa ole helppo. Heidän pitäisi pystyä löytämään järkeviä ratkaisuja monisyisiin ulkomaalaispolitiikkaan liittyviin kysymyksiin.
Samalla poliitikkojen pitää olla rohkeita mielipidejohtajia, jotka näyttävät suuntaa väistämättä monikulttuurisempaan tulevaisuuteen, selittävät tilannetta, ja varmistavat, ettei ihmisten pelko ja hämmennys käänny vääränlaiseksi vastakkainasetteluksi.
2 Comments on "Kaikille samat työmarkkinat"
Pekka Heliste
27.4.2010Sinulla ja tovereillasi on näkäjään harhakuvia Suomen väestön kehityksestä.
Nythän työvoimaa pyritään kasvattamaan lisäämällä työuriin lisävuosia
Jokainen lisävuosi työuraan lisää työvoiman tarjontaa 80 000-60 000 riippuen kumpaan päähän lisävuosi pistetään
Eli kun nykyiset ratkaisut lisäävät työvoiman tarjontaa suurin piirtein sen verran kuin työikäinen väestö vähenee vuoteen 2030 mennessä (vähenemä 167 000)
niin uudet lisäykset lisäävät työvoiman tarjontaa n 300 000-400 000.
Kun meillä on jo 300000 työtöntä valmiina niinkokonaistarjonta lisääntyy 600 000-700 000
Jos tuomme nuo suunnitellut 100000-500000 ulkomaalaista niin tarjonta kasvaa 700 000- 1 200 000
Kun kasvu on ennustettu olevan vain 2-3 % tulevalla nousukaudella niin se ei riitä uusien työpaikkojen luomiseen ja 2025 meillä on jo uusi lama uusine työttömineen-
Ja jos et ole huomannut niin vuosityöaika lyheni vuoteen 1990 saakka, mutta sen jälkeen lyheneminen on loppunut , mutta tehtyjen työtuntien määrä on jatkanut laskua
esim vuonna 1989 teimme 11 % enemmän työtunteja kuin 2007 vaikka työvoima oli kasvanut.
Olemme siirtyneet aikaan, jossa työaikaa jaetaan työttömyyden kautta.Vielä 80-luvulla alkaneita työttömyysjaksoja oli n 400000 mutta 2007 jo 800000.
Tämä sirpaletyö- kattaa jo n 500000 ihmistä, ilmaiset orjatyöt n 160000 henkeä ja ikääntyneiden työttömien lisääntyminen lisää määrän liki miljoonaan.
Kun tähän lisätään maahanmuuttajat, joille EK:n puheiden ja toimien perusteella on varattu B-luokan osa yhteiskunnassa Maahhanmuuttajia on työttömänä jos 40000 eli n 25-30 %
Eli tämä on se kokonaiskuva, joka muodostuu eri lähteistä: VM :Hetemäki, Sailas, Katainen SP:Liikanen, eri taloudelliset tutkimuslaitokset.
Olen ollut töissä ulkomailla yli 10 vuotta, joten ei minulla mitään ulkomaalaisia vastaan ole, ystäviäkin on monessa maassa, mutta kun ollaan huolestuneita huoltosuhteesta
niin ei se , että muutetaan eläkeläiset työttömiksi mitään huoltosuhdetta paranna.
Mutta olen nähnyt, mitä tapahtuu, jos työmarkkina jaetaan A-ja B luokkiiin, tuon B-luokan kantaväestö on rasismin kasvualusta ja jos se kasvaa liian suureksi niin käy kuin Saksassa 30-luvulla eli tuo suuri B-väestö nosti Hitlerin valtaan.
B-luokkan alistetut maahanmuuttajat ovat taas kasvualusta kotimaiselle terrorismille.
SDP:kin on toiminut innokkaasti tuon B-luokan luomisessa eli toiminut avoimesti EK:n käsikassarana,
Palkkioksi se on saanut jonkin verran lisää etuja ns A-luokan jäsenille
En minäkään 59-vuotiaanan eläkeputkeen työnnettynä koe, että SDP ajaisi minin etuja. Päinvastoin, nyt olen 40 vuoden työuran jälkeen työvoimaviranomaisten pompotettavana