(Mielipidekirjoitus Helsingin Sanomissa 2.11.2009)

Eduskunta saa marraskuussa käsiteltäväkseen esityksen uudeksi akatemialaiksi. Lain perusteluita ihmeteltiin Helsingin Sanomien pääkirjoituksessakin (15. 10.), mutta valitettavasti eduskunnan sivistysvaliokunnan enemmistö äänesti 16. 10. lakiesityksen puolesta.

Eduskunnalla on kuitenkin mahdollisuus tehdä järkevä ratkaisu ja olla hyväksymättä lakia nykymuodossaan.

Suomen Akatemia ja sen tutkijan virat ovat toimiva osa suomalaista tiedemaailmaa. Uuden lain mukaan Akatemian itsenäiset tutkijan virat siirtyisivät yliopistojen hallinnoitaviksi.

Asiakirjoihin perehtymisen jälkeen jää vaikutelma, että opetusministeriössä on ensin jostain syystä päätetty lakkauttaa Akatemian tutkijan virat ja vasta sitten alettu etsiä perusteluja niiden lakkauttamiselle ja uuden lain säätämiselle.

Eduskunnan on syytä kysyä esimerkiksi, onko lakiehdotusta arvioitu tiedepoliittisesta näkökulmasta. Tätä voi pitää hyvän hallinnon ja johdonmukaisen lainsäädännön edellytyksenä, sillä Akatemian tutkijan virkojen lakkauttaminen on merkittävä tiedepoliittinen linjaus.

Eduskunnan tehtävien kannalta olennainen kysymys on, miksi säätää uusi merkittäviä muutoksia sisältävä laki, kun vanhaa järjestelmää pidetään toimivana.

Kysymys on lainsäädännön periaatteista. Onko uudelle laille riittävän painavia perusteluita? Entä ovatko ne johdonmukaisia?

PILVI TORSTI,  tutkijatohtori,Helsingin yliopisto