Kirjoitan politiikan pelastusohjelmaa viikottain. Tervetuloa mukaan, toukokuussa kokoan kirjoitusten ja keskustelujen pohjalta EU-vaalien tavoitteeni.
Euroopan unioni on osoittautunut tasa-arvo-asioissa vahvaksi suunnannäyttäjäksi, 1990-luvulla Suomessa esitettyjä uhkakuvia uhmaten. Euroopan unionissa on kuitenkin hyvin monenlaisia käsityksiä tasa-arvosta. Onko Suomi tasa-arvon ihannemaa, jonka käytäntöjä ja lakeja tulisi ajaa muualle EU:hun? Vai onko Suomella jotakin opittavaa muista jäsenmaista (esim. Ruotsin vanhempainvapaajärjestelyt tai Ranskan lapsiverovähennykset)?
12 Comments on "Tasa-arvo"
Srkka Ahonen
9.2.2009Tasa-arvolla ymmärrän kaikkien EU-kansalaisten yhdenvertaisia mahdollisuuksia hyvä-osaisuuteen. Suomen EUssa olon aikana tuloerot ovat kaikissa jäsenmaissa kuitenkin kasvaneet. On tärkeätä, että EU-parlamentti tulevaisuudessa tukee jäsenmaidensa niitä pyrkimyksiä, jotka luovat kovan kilpailutalouden tilalle kestävää taloudenpitoa ja tasa-arvoista hyvinvointiyhteiskuntaa. On tärkeätä että parlamentin vasen laita vahvistuu.
Matias Möttölä
10.2.2009Euroopassa näkemykset lasten päivähoidosta ja äidin roolista eivät tosiaankaan ole yhteneväiset (niin kuin eivät toki Suomessakaan). Europarlamentti kumosi vastikään vihreiden ehdotuksen perusteella tshekkiläisen "EU:n Mikkosten" ehdotuksen, kuten Satu Hassi kuvasi Vihreässä Langassa.
"In the resolution, MEPs fear that the Czech Presidency's proposal for childcare as a "fully fledged alternative to a professional career" is geared towards the traditional division of labour between men and women, that is to say the traditional concept of a worker being male, available on a full time basis, whose personal needs are taken care of by 'invisible hands' (women) organising the home and the family."
http://www.egovmonitor.com/node/23341/print
Toivottavasti pääsisimme täällä Pilvin blogin keskusteluissa jakolinjojen taakse miettimään, miten parhaiten edistää onnellista perhe-elämää ja lasten kasvua. Harvassa asiassa josta ihmiset tietävät yhtä vähän (mitä lapsen päässä tapahtuu kun hän on tarhassa vs. kotona) ihmiset ovat yhtä ehdottomia näkemyksissään.
Johanna Kantola
10.2.2009Sukupuolen ja Euroopan unionin tutkijana mieleen tulee todella monta yhtäältä ja toisaalta kommenttia Pilvin kysymykseen EU:n merkityksestä suomalaiselle tasa-arvopolitiikalle ja sukupuolijärjestelmälle. Yhtäältä Suomen tasa-arvolakia on tiukennettu ja selkeytetty jo monta kertaa EU:hun liittymisen jälkeen. Erityisesti syrjinnän käsitteellistäminen on kehittynyt – se on yleisestikin ottaen vaikea termi Suomessa ja kuulostaa painavammalta kuin englannin ’discrmination’. Viimeisimpänä esimerkkinä tästä on seksuaalisen häirinnän määrittelyn tarkentaminen, josta Suomi sai huomautuksen komissiolta, ja joka on ollut pinnalla eduskunnan tasa-arvoselvityksen ja sitä seuranneen seksuaalinen häirintä -keskustelun jälkeen. Myös vuoden 2008 Tasa-arvobarometri osoittaa häirinnän määrän kasvaneen Suomessa, erityisesti nuoret naiset kokevat paljon häirintää, joten ei mitenkään turha teema.
Toisaalta, EU:n tasa-arvopolitiikan tutkiminen herättää aika perustavanlaatuisia kysymyksiä siitä, miten tasa-arvo määrittyy ja määritellään. Millaista tasa-arvoa edistetään? EU:n vahva markkinoiden, kilpailun ja tehokkuuden eetos heijastuu myös tasa-arvomääritelmiin, kuten Sirkka Ahonenkin kommentoi. Esim. ”työn ja perheen yhteensovittaminen” määritellään usein pikemminkin sen kautta, miten naiset saadaan sovittamaan yhteen työ ja perhe ja siten työmarkkinoille (mihin tahansa töihin, millä tahansa palkalla...) kuin pohtimalla vaikkapa miesten hoivaroolia, perheen sisäistä työnjakoa tai sukupuolittuneita työmarkkinoita. Miten tuoda keskusteluun toisenlaisia määritelmiä, esim. tosiasiallisesta ei niinkään mahdollisuuksien tasa-arvosta?
Mikael Aihela
10.2.2009Euroopan sosialistit korostavat omassa vaaliohjelmassaan merkittävällä tavalla päivähoidon merkitystä. Päivähoito on keskeisimpiä palveluita kun puhutaan tasa-arvoisista kasvamisolosuhteista ja toisaalta naisten työmarkkinatasa-arvosta.
Suomessa päivähoito toimii laadukkaasti, mutta on tulosidonnaisine palvelumaksuineen liian usein kannustinloukku. Liian moni, korostuneesti nainen, joutuu pohtimaan kannattaako työtä ottaa vastaan kun päivähoitomaksujen korkea progressio nappaa merkittävän osan lisätuloista. Päivähoidon saavutettavuus onkin oleellinen tasa-arvopoliittinen kysymys niin Suomessa kuin muualla Euroopassa. Useassa maassahan varhaiskasvatus on maksutonta ja siihen myös osallistutaan enemmän kuin Suomessa.
Perhevapaakysymys on tärkeä ja on hyvä että ministeri Wallin otti aiheeseen positiivisen kannan. Työmarkkinatasa-arvo sukupuolten välillä ei toteudu vain kustannuksia jakamalla vaikka tätäkin toki tarvitaan. Vasta kun vapaat jaetaan mahdollisimman tasaisesti naisten ja miesten välillä, esimerkiksi Islannin mallin mukaisesti, voidaan odottaa merkittävää edistystä. Ja tämähän koskee myös itse vanhemmuutta, ei vain työmarkkinoita.
Pilvi Torsti
10.2.2009Viimeisimpiä ministeri Wallinin ehdotuksia.
Keskustelua aiheesta Reetta Rädyn blogissa.
Pilvi Torsti
24.2.2009Johanna, jos pysytään tiukasti EU-lainsäädännössä ja kuinka EU siinä on osoittautunut erittäin tärkeäksi suomalaisen lainsäädännön kehityksen kannalta niin pystyisitkö miettimään esimerkkilakia tai -lakeja ja siitä tehtyä sovellusta/päätöstä? Maamme keskusteluilmapiirissä tulee olemaan tärkeää, että pystyy osoittamaan superkonkreettisia (hyviä ja huonoja) esimerkkejä siitä, miten EU toimii ja näkyy arjessamme ja elämässämme.
Heli Suominen
4.3.2009Yleisesti ottaen EU: tasa-arvopolitiikka on varmaankin lisännyt tasa-arvoa lakien osalta muissa maissa kuin Suomessa, jossa "omat" samapalkkaisuussäännöt olivat olemassa vahvoina ennen EU:n direktiivejä ja jossa lasten päivähoito on järjestetty eurooppalaisiin maihin verrattuna hienosti. Toisaalta samapalkkaisuudesta: Suomessa miesten ja naisten palkkaerot ovat edelleen selkeitä eivätkä ole kaventuneet samaa tahtia muiden EU-maiden kanssa, ja erot ovat Suomessa ainakin EU:n keskitasoa, elleivät jopa suuremmat. Suomi voisi varmasti oppia jotain siitä, miten "sekoittaa" työmarkkinoita nykyistä vähemmän "miesten ammatteihin" ja "naisten töihin" - tämä edistäisi palkkaeron kuromista umpeen.
Kaikkien suomalaislasten subjektiivinen oikeus kunnalliseen päivähoitopaikkaan on tärkeimpiä tapoja edistää naisten mahdollisuuksia osallistua työelämään samoin kuin miesten - ja tästä muut maat voisivat ottaa oppia. Mutta jälleen toisaalta: esimerkiksi Ranskaan verrattuna Suomi on päivähoitopaikoista huolimatta varsinainen kotiäitiyhteiskunta.
Suomella on EU:ssa tasa-arvorintamalla puolustettavanaan ainakin keskimääräistä huomattavasti pidemmät perhevapaat ja avioerolaki. EU:ssahan on puuhattu uudistusta, jossa ulkomaalaisen kanssa avioituneen suomalaisen erohakemuksessa voitaisiinkin soveltaa puolison tai asuinmaan lainsäädäntöä - ja esim. Maltalla ei saa avioeroa lainkaan.
Ainakin yhdessä asiassa EU on tosin ajanut Suomea tasa-arvoisemmaksi: ennen EU-tuomioistuimen päätöksiä 1990-luvulla naisilla ja miehillä saattoi Suomessa olla eri eläkeikä (naisilla alempi).
EU:n tasa-arvopolitiikassa pitäisi muistaa keskiluokkaisten naisten lisäksi naiset, jotka kärsivät väkivallasta ja esimerkiksi ihmiskaupasta. Ihmiskauppa on juuri sellainen ongelma, jota vain kansallisin toimin on mahdoton torjua.
Pilvi Torsti
23.3.2009Keskustelin tasa-arvoasioiden parissa pitkään työskennelleen virkamiehen kanssa, joka vahvisti käsitykseni siitä, että EU on nostanut tasa-arvoasioiden merkitystä ja painoarvoa Suomessa. Nyt ne otetaan vakavammin kuin aikaisemmin. Myönteisimpänä EY:n tuomioistuimen ratkaisuissa tasa-arvolakia tulkittaessa nousevat hänen mukaansa raskauden ja perhevapaiden perusteella tapahtuvaan syrjintään puuttuneet ratkaisut ja monet palkkatasa-arvoon liittyvät ratkaisut.
Erityisesimerkki on pätkätöissä työskentelevien naisten asemaa parantanut Tele Danmark ratkaisun (C-109/00), jossa todettiin, että työntekijän irtisanominen raskauden perusteella on tasa-arvo- ja raskausdirektiivien vastaista, vaikka määräaikaiseksi palkattu työntekijä olisi raskautensa vuoksi kykenemätön työskentelemään huomattavan osan työsopimuksen kestosta ja vaikka hän olisi jättänyt ilmoittamatta raskaudestaan työnantajalle, vaikka hän jo työsopimusta tehdessään tiesi olevansa raskaana. Tähän ratkaisuun voidaan nyt vedota syrjintätilanteissa ja myös kotimaiset tuomioistuimet ovat antaneet sen kanssa linjassa olevia ratkaisuja.
Ari Rusila
3.4.2009Voiko EU - julistustensa vastaisesti - tukea epätasa-arvoa miljardein euroin? Viimeiset uutiset Afganisatanista näyttäisivät vastaavan kyllä, se on mahdollista.
Kirjoitin juuri blogiini artikkelin "Karzai's administration worse than Taliban" os. http://arirusila.wordpress.com/2009/04/01/karzais-administration-worse-than-taliban/ referoiden viime viikosta the Guardianin uutista. Sen mukaan presidentti Karzai on hyväksynyt lain joka kohtelee naisia vielä epätasa-arvoisemmin kuin Talebanit konsanaan. Mm raiskaus avioliitossa laillistetaan, nainen ei saa poistua asunnosta, osallisitua koulutukseen tai mennä lääkäriin ilman aviomiehen lupaa jne. Ja nämä siis olisi kirjattu pres. Karzain allekirjoittamaan lakiin jonka noudattamista EU:n poliisioperaation ilmeisesti tulisi valvoa ja jonka rikkojat voidaan sitten lähettää suomalaisten rahoittamaan naisvankilaan.
EU on jo upottanut pari miljardia yhteiskunnan rakentamiseen lähemmäksi ns. länsimaisia sivistysvaltioita ja kuitenkin lähimmät paikalliset liittolaiset toimivat päinvastaiseen suuntaan. Herää kysymys olisiko parempi antaa koko maa paikallisten käsiin ja häipyä huonontamasta tilannetta entisestään.
Petri Muinonen
22.4.2009Hei Pilvi,
oletetaanpa hetken, että onnistuisit pääsemään mepiksi.
Eräässä videossasi perustelit Pilvistä (muttei demareista) innostuneille, miksi sinun EU-parlamenttiryhmäsi olisi parempi kuin konservatiiviryhmä, jonka työntäviin tekijöihin laskit mm. Silvio Berlusconin ja abortteja vastustavan naiskonservatiivijohtajan, siis vain kaksi, joskin merkittävää, ryhmän henkilöä. Suurista EU-parlamenttiryhmistä, siitä toisestakin, kyllä löytää helposti yksilöitä, joiden persoonat tai kotimaan politiikka ärsyttävät tai joiden henkilökohtaisia mielipiteitä harvempi jakaa.
Berlusconin täyden hallituskauden ajan Italiassa asuneena voin vilpittömästi todeta, että naurettavasta julkisesta käyttäytymisestään huolimatta hän saa paljon hyödyllistä aikaan käytännön tasolla, sillä toimeenpanotapa on yritysjohtajan, ja pätevän sellaisen, tapa. Esimerkiksi vuosikymmeniä pysähdyksissä olevia infrastruktuurihankkeita vietiin päätökseen; Italian valtionvelka ja budjetin alijäämä oli suhteeton ennen hänen hallitustaan ja sen jälkeenkin, mutta ainakin Silvio sai omalla hallituskaudellaan ko. vajeelle myös kansakuntaa hyödyttävää vastinetta. Myös suurten lapsiperheiden asema parani Berlusconin hallituskaudella.
Toisena työntävänä tekijänä mainitsit abortteja vastustavan konservatiivijohtajan. Sinä itse väität ajavasi ihmisoikeuksia; kysynkin nyt Sinulta aivan omana ideologisena käsityksenäsi, alkaako ihmisyys mielestäsi vasta silloin, kun "olento" poistuu synnytyksessä äitinsä kohdusta? Kun EU-parlamenttiryhmäsi äänestää naisten oikeuksien puolesta syntymättömien lasten elämää vastaan, olisiko Sinun tukesi näille päätöksille oman ideologisen vakaumuksesi mukaista vai tukea ryhmän linjalle?
Monessa miesten ja naisten välistä tasa-arvoa takaamaan pyrkivässä päätöksessä ihmisten välinen tasa-arvo ja oikeudet - jopa oikeus elämään - joko toteutuu tai ei toteudu riippuen siitä, miten ihmisyys mielestäsi määritellään. Pyydänkin Sinua kertomaan äänestäjillesi kummalla puolen aitaa seisot.
Ystävällisenä neuvona kehotan Sinua myös etsimään muitakin kuin yksittäisiin konservatiiviryhmän henkilöihin liittyviä perusteita sille, miksi EU-parlamenttiryhmäsi linjaukset ovat parempia kuin konservatiiviryhmällä. Italiassa vasemmistolla menee niin heikosti kuin menee juuri sen takia, että he keskittyvät oikeiston negaatioon sen sijaan, että esittäisivät oman linjansa. Sinulla on hyvästä potentiaalistasi huolimatta riski ajautua samalle linjalle, mikä olisi harmi Suomen EU-edustuksessa.
Pilvi Torsti
22.4.2009Petri, ks Johanna Haapalan kommentti täällä Pelastusohjelmassa Ympäristö ja ilmasto -kohdassa.(http://www.pilvitorsti.fi/pelastusohjelma/2009/02/08/ilmasto-ja-ymparisto-2/#comment-235). Olen samaa mieltä kanssasi siitä, että on kiinnostavampaa minkä puolesta ihminen on kuin se, mitä hän vastustaa. Samanaikaisesti, niinkuin tuo Johanna Haapalan kommentti hyvin kertoo, me emme Suomessa oikein miellä europuolueita ja niiden välisiöä eroja, jotka ovat suurempia kuin mihin olemme kotimaan politiikassa tottuneet. Samaan aikaan parlamentin työn yksi hieno puoli on, että siitä puuttuu hallitus-oppositio-asetelma, mikä johtaa ryhmien väliseen yhteistyöhön yli puoluerajojen ja asetelma voi usein olla myös parlamentti vastaan neuvosto ja komissio.
Kantani naisen aborttioikeuteen raiskaustapauksessa on ideologinen enkä voi kuvitella, että missään tilanteessa minkään ryhmän jäsenenä äänestäisin toisin. Asuin muuten itsekin 1993-95 Berlusconin Italiassa enkä nyt ainakkan kauheasti innostunut esim. median ja politiikan suhteesta. Mutta Italia on kyllä monessa mielessä yhteiskuntana ihan oma lukunsa.
Petri Muinonen
22.4.2009Jätit nyt jakamatta näkemyksesi kysymykseeni ihmisyyden alkamishetkestä. Äidin vs. syntymättömän lapsen oikeuksien ensisijaisuus voi olla yleisemminkin potentiaalista kannattajaa kiinnostava kysymys ja sillä on ylipäätään aborttioikeuden kannalta jotakin relevanssia Euroopan tasollakin. Kysyn tätä, koska Yhdysvalloissa Obaman hallinto on lupaillut kannattajilleen lain, jonka mukaan ihmisyyden raja todellakin olisi on synnytys, vieläpä raskauden vaiheesta riippumatta; heillä täysin kehittynytkin lapsi on mahdollista abortoida jopa synnytyksen yhteydessä, imuroiden lapsenpaloja suoraan kohdusta. Tähän on tietysti joitain poikkeuksillisia perusteita, mutta kaikissa tapauksissa ne eivät liity edes lapsen tai äidin fyysiseen terveyteen, vaan siihen, että äidin psyykeä halutaan suojella mahdolliselta häiriytymiseltä.
Se, mikä on ideologinen kantasi nimenomaan aborttioikeuteen raiskaustapauksissa, etenee äänestäjän kannalta jälleen poikkeusten poikkeusten suuntaan eikä auta Sinun arvomaailmasi hahmottamisessa, mikä taas äänestäjää aidosti kiinnostaa, jos hän uskoo Sinun kykyihisi ja niiden pohjalta olisi valmis Sinua äänestämäänkin. Tiedoksi: parilta tarkastamaltani vuodelta Suomen vuosittaisissa yli 10000 raskaudenkeskeytyksessä tilastoituna abortin motiivina ei ollut lainkaan raiskauslähtöistä raskautta (vaikka tilastossa sille on oma kohtansa).
Politiikan pelastamista on myös omien motiivien ja näkökantojen avaaminen kannattajakunnalle, vaikka näistä joutuisi sitten joissain tapauksissa esim. ryhmäkurin takia laistamaan.