Kirjoitan politiikan pelastusohjelmaa viikottain. Tervetuloa mukaan, toukokuussa kokoan kirjoitusten ja keskustelujen pohjalta EU-vaalien tavoitteeni.
EU tasapainoilee itsenäisen ja Natoon nivoutuvan puolustuspolitiikan välissä. Kumpaa tulisi suosia? Pitääkö EU:n nykyistä enemmän vai vähemmän mennä Afganistanin kaltaisiin sotilaallisiin operaatioihin rauhan takaamiseksi?
4 Comments on "Turvallisuus"
Martta October
11.2.2009Toivoisin Pilvin ottavan rohkeasti kantaa Euroopan yhteiseen turvapaikkapolitiikkaan. Kotimaassahan on jo nostanut päätään ongelmiin ja valitettavasti myös ennakkoluulojen lietsomiseen keskittynyt maahanmuuttokeskustelu.
Euroopan tasolla tilanne on analoginen, turvapaikanhakijamäärät ovat kasvaneet jonkin verran muutaman viime vuoden aikana ja eurooppalaisten asenteet maahanmuuttoa ja pakolaisuutta kohtaan ovat jyrkentyneet sitä mukaa, kun taloudellinen kriisi on syventynyt.
Olennaisen tärkeää on mielestäni kuitenkin se, että kaikkein heikoimmassa asemassa olevien turvapaikanhakijoiden asemaa ei heikennetä. Perusoikeudet on taattava ihmisille jotka hakevat turvaa kansainvälisen oikeuden nojalla siitä huolimatta, että Eurooppalaisten maiden taloudet kokevat kovia.
Tällä hetkellähän turvapaikkajärjestelmä perustuu siihen oletukseen,e ttä turvapaikkamenettelyt ja -käytännöt olisivat yhtenevät joka unionin maassa. Unionissa sovelletaan ns. Dublin (II) -asetusta, jonka mukaan turvapaikkahakkemuksen tutkinnasta on vastuussa se maa, jonne hakija on ensiksi saapunut (ja jossa häneltä on otettu sormenjäljet). Järjestelmä asettaa kohtuuttomia paineita eteläisen Euroopan rantavaltioille, eikä siis takaa yhdenvertaista turvapaikkatutkintaa. Äärimmäisinä ja järkyttävinä ilmiöinä olemme saaneet lukea turvapaikanhakijoiden epämääräisistä teloituksista, hukkumistapauksista ja järjestelmällisestä köyhyydestä kaiken perusturvan ulkopuolella.
Vastuunjaon Euroopan maiden välillä tulisi perustua solidaarisuuteen, ja jähmeä Dublin-järjestelmä ei tätä mahdollista. Tosiasia on, että turvapaikan saamisen todennäköisyydet vaihtelevat maittain Kreikan 0.7 %.sta Saksan jopa yli 50 % mahdollisuuksiin. Näillä tilastoilla ei voitane ajatella, että eurooppalainen turvapaikkajärjestelmä olisi yhdenmukainen.
Turvapaikka- ja maahanmuuttokeskustelu kaipaa vastuullista ja humaania otetta vastineeksi kaikelle sille pohjamudalle, joka saa eniten julkisuutta. Toivon Pilvi, että kansainvälistä kokemusta konfliktitilanteista omaavana otat aiheen omaksesi!
Lisätietoa Euroopan turvapaikkapolitiikan tilanteesta ja linjauksista saa esimerkiksi Eurooppalaisten pakolaisjärjestöjen kattojärjestöltä ECRE:ltä (European Council on Refugees and Exiles). Muutama ajankohtainen linkki perään:
Dublin mechanism: obstacle to future European asylum system
http://www.ecre.org/resources/Press_releases/1059
ECRE calls on EU to revise the Reception Directive
http://www.ecre.org/resources/press_releases/1094
Pilvi Torsti
12.2.2009Martalle kiitos tiedoista. Aihe tosiaan tuntuu omalta esim. Bosnian kokemuksien jälkeen. Siellähän samantapaiosta elämää suomalaisten kanssa 1980-luvulla eläneet ihmiset löysivät itsensä raiskaus- ja pakolaisleireiltä 1990-luvulla. Joku muotoili sen niin, että on ihmeellistä, miten nopeasti alkaa haista pakolaiselta. Kansainvälistä solidaarisuutta ja selkeitä pelisääntöjä siis todella tarvitaan. Suomen osalta voidaan melkein kiittää perussuomalaisia keskustelun pakottamisesta, koska tarvetta sille on alkaen siitä, että erotettaisiin käsitteinä toisistaan maahanmuuttaja ja pakolainen tai turvapaikanhakija.
Pilvi Torsti
10.3.2009Tänään Suomen ja EU:n turvallisuuspolitiikasta puhuttiin Alex Stubbin, Hanna Ojasen ja Eero Heinäluoman alustamina yliopistolla. ALustukset olivat perehtyneitä kiinnostavia ja samalla ajatuksia herättäviä. Omassa puheenvuorossa kyselin naisten roolin tunnistamisen perään, kun puhutaan Suomen ja EU:n turvallisuuspolitiikan periaatteista ja lähtökohdista ja esitin, että saman kiertueen tulevissa tilaisuuksissa myös alustajat ottavat asian osaksi puheitaan. Elisabeth Rehnin ja monien muiden uraa uurtava työ on tehnyt näkyväksi laajat tutkimukset naisten keskeisestä merkityksestä rauhalle ja turvallisuudelle ja aihe on syytä ottaa mukaan myös turvallisuuspolitiikan keskiöön. Samaan tapaan jäin alustuksissa kaipaamaan selvempää puhetta laajan turvallisuuden ideasta jne.
Milka
24.3.2009Nykyinen turvallisuuskeskustelu EU:n tiimoilla on häkellyttävällä tavalla toisenlaista kuin Suomessa tyypillinen ulko- ja turvallisuuspoliittinen keskustelu. Siinä missä jälkimmäinen keskittyy sotilaalliseen liittoutumiseen, edellinen keskittyy ihmisten ja informaation liikuttamiseen ja liikkumiseen yli rajojen. Erityisesti valtioiden rajojen yli organisoitunut rikollisuus on keskeinen ilmiö, joka tuntuu kasvavan sitä mukaa, kun poliiseille annetaan lisää oikeuksia. Tässä kohtaa on vaikea olla samaa mieltä SDP.n eurovaaliohjelman kanssa, koska ainoa asia, jota SDP ohjelman mukaan ”vaatii”, on "poliisi- ja turvallisuusyhteistyön vahvistamista taistelussa rikollisuutta ja terrorismia vastaan".
Eivätkä ilmiöt kasva vain mediassa, vaan Euroopan neuvoston mukaan vallitse yksimielisyys siitä, että naiskauppa ja lapsikauppa lisääntyvät koko ajan. Tuskallisen totta vaikuttaa olevan se, että esimerkiksi ihmis- ja orjakauppa ei vähenny, vaikka koko EU:sta tehtäisiin totalitaarinen poliisivaltio. Mitä enemmän totalitarismia, sitä helpompi on valvojat ja viranomaiset lahjoa.
*****
Toinen ilmiselvä konsensus näyttää vallitsevan siitä, että liikkeellä olevat ihmiset eivät saa käyttää väärin pakolaisstatusta. Ainakin minä käyttäisin, jos en muutakaan voisi! Harva uskaltaa sanoa ääneen, että oikeasti Eurooppaan pitäisi päästää vain sellaisia ihmisiä, joilla on vuoden toimeentulo taskussa ja kolme varmaa työpaikkaa. Mutta eipä juuri kukaan uskalla sanoa ääneen sitäkään, että pakolaisstatuksen saamisen yrittäminen esimerkiksi valheellisin keinoin on inhimillisesti täysin ymmärrettävää toimintaa.
Sosiaalidemokraattien jos joidenkin pitäisi vaikuttaa niin, että vaikka pakolaisstatuksen edellytyksiä ei muutettaisikaan, niitä tulkittaisiin erityisesti epävarmoissa tapauskohtaisissa tilanteissa aina hakijan eduksi.
Kumpi on isompi ongelma? Se, että maailmassa on paljon kauheuksia, joita suuret ihmisjoukot joutuvat pakenemaan vai se, että pieni joukko ihmisiä jäisi EU:n alueelle nauttimaan kansainvälisestä suojelusta, vaikka ei oikeasti olekaan kauheuksia paossa? Kun katsoo isojen Eurooppapuolueiden vaaliohjelmia, vaikuttaa siltä, että jälkimmäinen seikka on isompi ongelma.
*****
Pilvi mainitsi hymyilevän Suomen ulkoministerin. Sopivissa tilaisuuksissa hän voisi kertoa, miten hän on noudattanut arvojaan ulkoministerinä, kun on ollut mahdollista muuttaa esim. Suomen pakolais- ja maahanmuuttopolitiikkaa vaikkapa vaikuttamalla puoluetoverinsa Holmlundin politiikkaan. Sitaatti Stubbin v. 2004 blogista, joka on julkaistu myös Hymyile, olet EU:ssa -kirjassa:
”Itse olen aina ollut liberaali myös pakolais- ja maahanmuuttopolitiikan suhteen. Olen kannattanut näiden asioiden yhteisöllistämistä EU:ssa ja sitä, että päätökset tehdään määräenemmistöllä. Olen myös sitä mieltä, että Suomen pakolais- ja maahanmuuttopolitiikka on historiallisesti ollut hävettävän konservatiivista. [- -] Suomi on täynnä piilorasisteja. Olen asunut Yhdysvalloissa, Ranskassa, Belgiassa ja Britanniassa. Näissä maissa ilmenee myös rasismia, mutta ei samassa mittakaavassa kuin Suomessa. Esimerkiksi rasistiset vitsit ovat arkipäivää Suomessa, harvoin muualla. Nämä asenteet eivät muutu sillä, että maahanmuuttoa rajoitetaan. Päinvastoin.”
http://www.alexstubb.com/fi/blog/263/