(Kolumni UP Demarissa 25.8.2010)

Monet suuriin ikäluokkiin kuuluvat pitkän linjan demarit ovat viime kuukausina ottaneet kanssani puheeksi huolensa siitä, miten toiseuden pelko leimaa julkista keskustelua niin Suomessa kuin Euroopassa. Ei tarvitse kuin katsoa edellisten EU-vaalien asetelmia tai hiljattaisten Hollannin parlamenttivaalien tulosta todetakseen, kuinka voimakkaasti nationalismi on nostanut päätään.

Suurten ikäluokkien edustajat kysyvät, johtuuko tämä kehitys ihmisten historiattomuudesta. Toisen maailmansodan kauhujen jälkeen nationalistista ajattelua pelättiin, koska sen äärimuoto fasismi oli johtanut ennen kokemattomiin julmuuksiin. Nyt (lisää…)

kolumni julkaistu Uutispäivä Demarissa 28.7.2010

Yli 8000 pojan ja miehen hengen vaatinut Srebrenican kansanmurhan vuosipäivä muistuttaa inhimillisestä pahuudesta vuosittain heinäkuun kauneimman auringon aikaan.

Tänä vuonna Srebrenican 15 vuoden muistopäivää kunnioitti vierailulla myös naapurimaa-Serbian presidentti Boris Tadic. Vierailu oli looginen jatko (lisää…)

Puheenvuoro Sdp:n puoluekokouksessa 27.5.2010

Arvoisa puheenjohtaja, hyvät puoluekokousedustajat ja muut kuulijat,

on tosiaan vaikea päätyä muuhun johtopäätökseen kuin että talous ja työ ovat täysin ensisijaisia asioita niin nyt kuin laajempaa Suomen ja maailman tulevaisuutta linjatessa.

2010-luvun työväenpuolueena meidän on esitettävä päättäväisiä ratkaisuja sellaisiin ongelmiin kuten nollatoleranssi nuorisotyöttömyyteen ja parannuksia pätkä- vuokra- ja silpputyöläisten asemaan. Työuran ensimmäisinä aktiivivuosina osallisuus ja vastuu yhteiseen maailmaan joko syntyy tai jää syntymättä. Palkitaanko yritteliäisyys vai passivoidaanko sukupolvi?

Samalla globaali rakennemuutos muuttaa teollisen Suomen todellisuutta hurjalla vauhdilla. Epävarmassa maailman murrosvaiheessa tarvitsemme tulevina vuosina julkisen talouden pelivaraa. Tämä tarkoittaa vaikeita vaalilupauksia. Toivon, että Sdp luottaa kansalaisten ymmärrykseen: suomalaiseen sielunmaisemaan sopii säästäminen yhteisen projektin nimissä, jos yhteinen projekti innostaa ja on oikeudenmukainen. Esimerkiksi muutosturvarahasto olisi selkeä sosiaalidemokraattinen tavoite ja kenties innostavampi kuin puhe ”julkisen talouden kestävyysvajeen paikkauksesta”. Kysymys on kuitenkin pitkälti samasta asiasta: rakennamme taantuman jälkeistä pelivaraa tuleviin murroksiin.

Hyvät ihmiset, ulkomaalais- ja maahanmuuttopolitiikka on myös talous- ja työllisyyspolitiikkaa. Sdp:n vaatimus ulkomaalaistaustaisten reiluista työehdoista on linjassa puolueen syrjintään puuttuvien työelämätavoitteiden kanssa.

Sen sijaan olen eri mieltä Sdp: johdon suulla täälläkin esitetystä työperäiseen maahanmuuttoon liittyvästä tulevaisuuden talouslinjauksesta. Hieman yksinkertaistetusti Sdp:n ja myös vasemmistoliiton esittämän kannan mukaan työpaikkoja tulee taantuman aikana täyttää ensin Suomessa jo olevilla ja vasta sitten sallia muualta tulevat työnhakijat. Suuruusluokat on hyvä pitää tässä mielessä: näitä EU:n ulkopuolelta tulevia työntekijöitä on ollut vuosittain muutama tuhat; heistä siis puhutaan, ei mistään massoista.

Hyvät ihmiset, tällainen vakiomääräisiin työpaikkoihin perustuva nationalistinen talouskäsitys muistuttaa hengeltään sulkeutunutta ja säänneltyä Suomea eikä sovi 2010-luvun EU-Suomeen, missä pelkästään talouden dynaamisuus ja uuden työn synty edellyttää ihmisten kansainvälistä osallistumista ja avoimuutta maailmaa kohtaan.

Tämä puoluekokous linjaa, mihin suuntaan Sdp 2010-luvulla menee ja välittyykö puheenjohtajan mainitsema avoimuus toiminnastamme ja tavoitteistamme. Muuttuvassa maailmassa arvopohjaan on voitava luottaa. Ja meihin luotetaan, jos teemme kansainväliseen yhdenvertaisuuden arvopohjaan nojaavaa politiikkaa, jossa ilmastonmuutos ja globalisaatioon liittyvät asiat ovat aktiivisen toiminnan kohde, EU-yhteistyö keskeinen arvo ja kansalaisten ymmärryskykyyn luotetaan. Kiitos.

(alkuperäinen lähetetyn kirjoituksen otsikko: Sosialidemokratia ei lietso epäluuloa )

SDP:n eduskuntaryhmän puheenjohtaja Eero Heinäluoma esitti (Hufvudstadsbladet 24.5.) kyseenalaisia näkemyksiä maahanmuutosta.

Mikäli Heinäluoma halusi puhua A- ja B-luokan työmarkkinoiden syntymisestä ja kritisoida hallituksen kaavailemia uudistuksia työlupamenettelyyn (Uutispäivä Demari 26.5.), se olisi pitänyt sanoa selkeästi.

Nyt Heinäluoman haastattelu lähetti väärän viestin: maahanmuuttajat vievät suomalaisten työpaikat ja tekevät heistä työttömiä. Hän ei nähnyt, että Suomella olisi tarvetta työperäiselle maahanmuutolle tulevalla vaalikaudella, mahdollisesti ei seuraavallakaan.

Työperäisellä maahanmuuttajalla on työpaikka tänne tullessaan. Työnantaja on rekrytoinut hänet suoraan tai välillisesti. Suomalaisten työehtojen mukaan täällä työskentelevä maahanmuuttaja ei ole suomalaiset töistä syrjäyttävää halpatyövoimaa.

Maahanmuuttajiin työmarkkinoilla kohdistuva hyväksikäyttö ja työehtojen polkeminen on hyväksikäyttävien työnantajien, ei maahanmuuttajien syytä.

EU-jäsenenä Suomi on sitoutunut työvoiman vapaaseen liikkuvuuteen EU:n alueella. Työehtojen noudattamista on valvottava työntekijän kansalaisuudesta riippumatta. Perusteltu reaktio maahanmuuttajien työehtojen polkemiseen ei ole maahanmuuttajien syyttäminen vaan heidän auttamisensa vaatimalla samoja työehtoja kaikille ja valvomalla työehtojen toteutumista.

EU:n ulkopuolelta tapahtuva työperäinen maahanmuutto on marginaalista verrattuna EU:n sisäiseen työvoiman liikkuvuuteen. Pelottelu EU:n ulkopuolelta tulevien maahanmuuttajien aiheuttamalla työttömyydellä on asiatonta maassa, jonka ikärakenne muuttuu nopeammin kuin missään muualla.

On mahdotonta vaatia, että ensin hoidetaan oma työttömyys ennen kuin työperäinen maahanmuutto sallitaan. Työttömyyttä esiintyy aina hieman niin koko taloudessa kuin kaikilla aloillakin. Vaatimus siitä, että ensin hoidetaan oma työttömyys, on vaatimus rajojen sulkemisesta.

Rajojen sulkeminen vain pahentaisi työttömyysongelmaamme. Sen esittäminen ratkaisuna työttömyyteen käyttää hyväksi ihmisten hämmennystä työttömyyden kasvun ja maailman kansainvälistymisen edessä.

Sosialidemokratia on maailmanlaajuinen solidaarisuusliike, joka puolustaa heikkoja ja sorrettuja kaikkialla, missä he puolustamista tarvitsevat.  Sdp:n poliittisten johtajien julkisuudessa esittämien näkemyksien on  oltava linjassa tämän kanssa.

Maahanmuuttokeskusteluun liittyvä epämääräisyys korostaa poliittisten johtajien vastuuta selittää asioita ja ohjata ajattelua sen sijaan että ne pahimmillaan lisäävät aiheetonta epäluuloa maahanmuuttajia kohtaan.

Saija Jokela, Pilvi Torsti, Inari Juntumaa, Ulla-Maija Rajakangas, Riitta Seppälä, Sami Siltaloppi, Pertti Rauhio, Matti Silvonen, Kati Oksman, Anu Ylianttila, Irma Marttila, Kaarin Taipale, Heikki Koponen

Sdp:n helsinkiläisten puolueosastojen puheenjohtajia

(kolumni julkaistu UP Demarissa 14.4.2010)

Viime viikkojen ulkomaalaiskeskustelu on nostanut esiin tärkeän kysymyksen kaksien työmarkkinoiden synnystä Suomeen. Julkisuudessa esiintyvät tiedot ja monen rakentajan arkikokemukset kertovat, että halvemman palkkatason EU-maista Suomeen tulee erityisesti rakennusalalle ns. halpatyövoimaa, joka ei nauti suomalaisen lainsäädännön ja työehtosopimusten mukaisista eduista.

Meidän on tietenkin vaadittava samoja työehtoja kaikille, mutta keskustelussa kaksista työmarkkinoista ei pidä asettaa vastakkain suomalaisia ja ulkomaalaisia työntekijöitä.

Suomeen töihin pyrkivät työnhakijat, joita palkataan heikommilla työehdoilla, eivät ole suomalaisten työttömien vastapuolella vaan työnantajien uhreja. Samalla tavalla uhreja ovat ne rehdit yrittäjät, jotka pyrkivät noudattamaan suomalaisia työehtoja, mutta eivät pärjää epäreilussa kilpailussa. Monet ammattiliitot ovatkin (lisää…)

Helsingin piirin demarien puoluekokousedustajat on valittu (puoluekokous 27-29.5.). KIITÄN suuresti kaikista saamistani äänistä, jotka oikeuttivat listalla kolmen kärkeen. Tulokset jäsenäänestyksestä täällä.

***

Kirjoitin UP Demarin kolumnini ”Keskustellaan maahanmuutosta” ennen kuin retorinen väittely sanonnan ”maassa maan tavalla” sisällöstä nousi keskiöön. Seuraavassa ensin pari ajatusta muilta mailta ja lopuksi muutama näkökulma ulkomaalais- ja maahanmuuttokeskusteluun.

Viikonloppuna luin intialaissyntyisen kansantaloustieteilijä Amartya Senin (lisää…)

Kolumni julkaistu Uutispäivä Demarissa 15.3.2010