(Kolumni julkaistu Uutispäivä Demarissa 25.8.2011)

Taksikuskin tärkein työväline on auto. Siksi menopeliin satsataan. Ammattiremonttimiehen tunnistaa kunnon porakoneesta. Meille tietotyöläisille tärkein ja ainoa työväline on tietokone&puhelin –setti.

Aloitin elokuussa työt työministerin erityisavustajana. Teen siis töitä valtion hallinnon poliittisen johdon alaisuudessa innovaatioministeriössämme.

Täytyy sanoa, että olen ollut hämmentynyt valtion porakoneiden terästä.

Puhelimista valitsemani Nokian malli ei ollut mahdollinen, koska kyseiseen malliin ei kuulemma saanut asennettua meidän sähköpostia. Minulle tilatun puhelimen asennus on viivästynyt kuukauden. Asiat hoituvat jotenkuten saamallani väliaikaislaitteella.

Onneksi päätin pitää oman ei-nokialaisen älypuhelimen, jolla surffaaminen onnistuu sutjakkaasti. Sain tosin ohjausta ministeriön puhelinvastaavalta, että meidän liittymiä ei ole ylenmääräiseen surffaukseen tarkoitettu, vaan lähinnä sähköpostiin ja kalenterin käyttöön. Tämä siis vuoden 2011 peli-Suomen johdossa!

Saamani kannettava tietokone on toiveeni mukaisesti pieni ja kevyt. Koneen akku kuitenkin väsähtää parissa tunnissa. Vertailun vuoksi todettakoon, että henkilökohtaisessa melkein yhtä keveässä kannettavassani akku kestää koko päivän.

Tietokoneen etäkäytössä ongelmaksi on tullut verkkoyhteys, koska ministeriö ei tietoturvasyistä tarjoa nettitikkuja. Maailmalla liikkuessamme olemme muiden verkkojen varassa. Niiden asentaminen koneeseen on puolestaan suhteellisen monimutkaista. Mobiiliksi työskentelyksi tätä ei voi kutsua.

Ohjelmien osalta käyttöjärjestelmä odottaa päivitystä 2010-luvulle. Lisäksi kolmen viikon aikana sähköposti on ollut palvelinongelmien vuoksi pois käytöstä yhteensä puolitoista päivää. Verkkopohjaista sähköpostiliittymää ei ole. Käytännössä kaikki työhön liittyvä tietoliikenne on siis ollut puolitoista päivää pois pelistä eikä sähköiseen kalenteriin ole päässyt käsiksi. Tietoturvallisuutta uhmaten olen hoidellut budjettiasioita omasta kännykästä käsin omalla gmail-sähköpostilla, kun ministeriön posti ei toimi.

Keskeisten paperien tulostaminen on vaatinut luovuutta, kun ollaan oman toimiston ulkopuolella. Yhtenä iltana kävi niin, että olimme ministeri-seurueen kanssa valtioneuvoston kanslian hallinnoimassa keskeisessä kokouspaikassa. Samaan aikaan sattui olemaan hallituksen budjettineuvottelujen kannalta keskeinen päivä ja meidän oli valmistauduttava seuraavan aamun kokoukseen. Muistioita virtasi sähköpostiin. Tenkkapoo tuli, kun niitä piti tulostaa. Moisia teknisiä valmiuksia ei tässä kokouspaikassa oltu ajateltu.

Tämän tarinan opetus on, että meidän innovaatioministeriömme porakoneet eivät ole ajan tasalla. Missä on kunnianhimoinen tietoyhteiskunta?

Ehdotan, että pysäytetään Suomen valuminen IT-kehitysmaaksi siitä, että maan korkeimpaan johtoon turvataan maailman parhaat työvälineet. Siinä ei ole mitään järkeä, että johtavat virkamiehet ja poliitikot nyhräävät jokainen yksinään joka kodin remonttimiehen ruuvinvääntimeen vertautuvien vehkeiden kanssa. Tarvitaan ammattilaisten porakoneet ja tarvitaan jatkuvaa ohjausta niiden mahdollisimman tehokkaaseen käyttöön. Ei niin, että jokainen työntekijä itse pähkäilee, mikä olisi hänelle paras laite, vaan niin, että parhaat IT-osaajat jatkuvasti tarjoavat käyttäjille parhaita mahdollisia teknisiä ratkaisuja työntekoa tukemaan ja tehostamaan.

Share: