🔸Aatos,11, usein kommentoi, että olen aina Italian puolella. Minä hälle, että sulla on ihannoiva Suomi-suhde. Oikeasti ajattelen, että olemme valtavan onnekkaita, kun saamme molempien maiden parhaat puolet. Kuten raikkaan pohjoisen kesän ja valoisan eteläisen Euroopan syksyn.

🔸Mutta stereotypioihin Italiasta. Tavaroistaan pidettävä hyvä huoli ja italiaa on usein syytä osa, kun hoitaa käytännön asioitaan. Niin ja näin. Tässä kevään tarinani:

🔸MacBookini varastettiin junassa Firenzen ja Torinon välillä. Olin jättänyt sen penkilleni, kun menin näköyhteyden päähän vaunuvälikköön kailottamaan pakollista Teams-puhelua.

Juna täyttyi ja ihmisiä tuli ja meni. Puhelu oli pidempi kuin luulin ja näköyhteys läppäriin taisi välillä olla poikki. Kun lähestyimme Torinoa huomasin, että kannettava koneeni oli poissa (kuten myös valtaosa matkustajista Milanon jälkeen).

🔸Raportoin varkauden junassa ja minua kehotettiin tekemään sama Torinon aseman poliiseille. Poliisiaseman löydettyäni soimasin tavoitteita heikommin kehittynyttä kielitaitoani ja murehdin, riittäisikö italian taitoni raportin tekemiseen.

Konstaapeli toivotti ystävällisesti tervetulleeksi. Ojensin pyynnöstä passini. Poliisi vastasi täydellisellä SUOMELLA. Hän oli kotoisin Napolista, opiskellut suomea yli 30 vuotta sitten ja asunut Helsingissä. Saimme ilmoituksen tehtyä niin, että minä puhuin suomea ja hän kirjasi kaiken ylös italiaksi. Lähdimme molemmat paikalta hymyillen!

🔸Luulin, että tarina päättyi siihen. Olin väärässä! Applen ”Etsi”-toiminnon avulla paikansin tietokoneeni ensin Milanon päärautatieasemalle ja sitten matkalla itään, kunnes se lopulta pysähtyi yhteen pikkukaupunkiin. Pidin selväni, että kyseessä olivat ammattivarkaat. Ohjelmoin kuitenkin etänä koneen näytölle viestin, jossa pyysin löytäjää ottamaan minuun yhteyttä, jos joku pyrkisi avaamaan koneen. En pitänyt moista yhteydenottoa todennäköisenä.

🔸Seuraavana päivänä sain sähköpostia. Viestin lähettäjä kertoi, että joku oli yrittänyt myydä hänelle tietokonetta 40 eurolla Milanon päärautatieaseman ulkopuolella. Epäluuloisena hän alkoi kyseenalaistaa myyjää, joka juoksi karkuun jättäen tietokoneen jälkeensä. Mies vei sen kotiin, avasi kannen, näki viestini ja otti yhteyttä. Googlasin miehen nimen ja löysin netistä hänen osoitteensa, joka oli sama, mihin tietokoneeni paikantui.

🔸Muutamaa päivää myöhemmin tietokoneeni saapui turvallisesti Torinoon kirjattuna postina. Eikä aikaakaan, kun seurasi jotain vielä odottamattomampaa: kutsu illalliselle koneen löytähän ja hänen vaimonsa kanssa vastauksena pyyntööni tilinumerosta kulujen korvaamista varten!

🔸Olen töissä kertonyt tarinaan todistuksena siitä, että kannattaa pitää kiinni Peppi Pitkätossun ajatuksesta: Jos on tavattoman vahva, pitää olla myös tavattoman kiltti. Eli maailma on kaikille parempi paikka, kun muistamme arkiset hyvät teot. Myös Italiassa voi tapahtua niin, että täysin tuntematon ihminen näkee vaivaa palauttaakseen varastetun tietokoneen ja kutsuu vieläpä illalliselle. Myös juna-aseman poliisi voi auttaa ja vielä suomeksi!

🔸Toki – ollakseni rehellinen – kevään rasittava Italia-kokemus jatkuu edelleen. Tammikuun lopusta asti olen setvinyt ensin silloin tielle jättäneen vuokra-auton korjausta ja sitten kustannusvastuita erinäisistä kuluista, joita puolentoista kuukauden aikana syntyi. Puheluja on varmasti toistasataa ja osittain menemme ympyrää. Nyt löytyi taas uusi sähköposti, johon vaatimus piti toimittaa. Olen saanut 20-30% kuluista takaisin, loppujen osalta kukaan ei kiistä, etteikö raha kuuluisi minulle. Epäselvyys koskee sitä, mikä tahoista – autonvuokraaja, heidän valtuuttamansa korjausketju vai joki kolmas taho kuten edellämainittujen vakuutus – on vastuussa.

🔸Olen henkisesti varautunut, että kun asia joskus ratkeaa, se tulkitaan ajallisesti vanhentuneeksi enkä näe puuttuvia satasia. Olen päättnyt ajatella, että tietokoneeni oli arvokkaampi ja kuinka onnellinen olen, että rakas digikirjoituskumppanini pääsi kuin pääsikin mukaan kirjaamaan ajatuksiani myös tämän kesän viikoille.

***

Nyt edessä Suomi-aikaa loman ja töiden merkeissä yhteensä kuusi viikkoa❤ Sitten taas uusia Italia-tarinoita. Best of both worlds. Ihanaa kesää!