🔸Tämän vuoden ensimmäisen kolmanneksen yksi syvä pohjavire maailman vyörymien keskellä kiteytyy ihmisten merkitykseen. Tässä päivityksissä yksityisiä kuulumisia ja tunnelmia. Kirjoitan, jotta rohkaisen meitä kaikki vaalimaan yhteisöjämme❤
🔸Maaliskuussa jaoimme hienoja futiskokemuksia nuorten maajoukkueen kanssa Saksassa. Iloinen Kaiuksen puolesta ja mahdollisuudesta olla mukana. Samalla minulle ja Aatokselle avautui pelien välissä ikkuna minikevätlomaan Berliinissä rakkaan ystäväni Katrinin ja perheensä luona. Eliaskin melkein liittyi seuraan – väliin tuli yksi Hackathon, jonka seurauksista myöhemmin. Aatoksen kanssa kävimme läpi Natsi-Saksan menneisyyttä, Berliinin muurin rakentamisen ja 1989-1990 vaiheet . Aatos mietti ihmisten vapautta ja esitti kysymyksiä kuten miksi ihmiset eivät yhdessä lähteneet DDR:stä ja olivatko he siellä kuitenkin onnellisia. Yhdessä katsottiin keskitysleirille sijoittuva koskettava italialainen elokuva Kaunis elämä.
🔸Erikois-aupair Riitan kanssa hyvä yhteinen arki jatkunut ja jatkuu. Se oli erityisen tärkeää, kun maanpuolustusurssin myötä olin alkuvuodesta pidempään Suomessa. Aatos tosin oli pois Torinosta myös osan aikaa, kun Royal Opera of Muscat kutsui Torinon pikkulaulajat (Piccoli Cantori di Torino) konsertoimaan Omaniin. Viikko vierähti ilman kännyköitä ja me vanhemmat seurasimme, miten italialaiset hoitivat kaaos-toimivuus-ilo sekoituksellaan tällaisenkin reissun. Konsertista saimme lukea medioiden kautta.
🔸Suomi-viikkoinani helmikuussa pidimme myös viime syksyltä rästiin jääneet perinteiset ToSi-pikkujoulut. Kutsulistalla ihmisiä, joiden kanssa elämän aikana polut eri syistä kohdanneet. Jotenkin puhutteli perusasiat. Ihmiset kohtaavat, meidän koti täynnä, ikähaarukka 0-+80 vuotta. Vaikka viihdyn omissa oloissani enemmän kuin moni ehkä kuvittelee, ihmisten voima on valtava. Tällaisissa massakokoontumisissa kaikkien kanssa ei tietenkään ehdi puhua. Olennaista on, että halaukset ja katseet vaihdetaan, ollaan olemassa toisillemme. Tiedetään, että aina voi soittaa – ja moni soittaa, joku tulee Torinoon asti käymään.
🔸Juhlimme pikkujouluja myös jatkossa sellaisena vuoden hetkenä, kun olemme Suomessa. Saa laittaa yv, jos haluat jatkossa kutsun – listamme on syntynyt 20 vuoden aikana ja varmasti siellä on vanhoja osoitteita ym.
🔸Erityistä pikkujouluissa myös se, äiti ja isä pääsivät mukaan – äidin syövän myötä kaikkeen on tullut oma erityinen merkitys ja syvyys niinkuin sairauksien keskellä eläneet tietävät. Nyt rankka liki puolen vuoden sytostaattihoito sekä sitä seurannut sädehoitojakso on viimein ohi. Olemme toiveikkaita – normaali elämä liki vuoden jälkeen voi koittaa kesäkuukausina. Äiti ja isä ovat olleet vahva tiimi ja Pipan elämänhalua ja -voimaa kaikissa vaiheissa voi vain ihailla. Olemme aina olleet läheisiä, sairaus entisestään kirkastanut sitä. Veljeni kanssa olemme sanoittaneet vuotta yhdessä, sekin ollut tärkeää. Hänen ja Susannan yhteinen rakkaus-runokirja kevään iso asia.
🔸Torinossa pysähtyy ihmisiä läheltä ja kaukaa. Samulin Sanna-sisko ja ystävämme Pekka piipahtivat Aupair-lomittajina. Huhtikuussa kävi Sampo, joka töissä Milanossa, tällä viikolla lukiosytävä Uros Sloveniasta ja perheensä meillä lomalla, Aleksi ja Sirri poikkeavat interrailillaan päivän verran. Aatoksen vanhin ystävä Niilo lunasti 10-vuotislahjansa eli matkan Torinoon. Oli liikuttavaa seurata ystävien menoa. Yhtä liikuttavaa oli katsoa, kun Aatos juhli synttäreitään paikallisten ystäviensä kanssa ja tukki tiet kävellen kädet toistensa olalla.
🔸Loppuun pari sanaa rakkaudesta ja pitkästä parisuhteesta. Samuli teki töitä talvella enemmän Torinosta käsin. Noihin viikkoihin mahtui myös hänen syntymäpäivänsä. 54 vuotta, niistä aika tarkalleen puolet olemme olleet yhdessä❤
🔸Kuten Samuli sanoi, olemme rakentaneet jotain arvokasta. Olen kiitollinen Samulille paljosta. Kun (usein) olen poissaoleva, kiinni töissäni ja (vähän) myöhässä sovitusta, hän ei koskaan valita, vaan luottaa, että minulla oikeat syyt. Kun olen viimeisen puolen vuoden aikana hakenut välillä omia rajojani, hän on ottanut “tuotantovastuun” tarpeen mukaan, Esimerkiksi helmikuun lopussa yksi unelma toteutui. Nousimme Euroopan huipulle ja laskimme yhdessä 22 kilometriä laaksoon. Mieli rauhoittui, voima virtasi kehossa. Pääsiäisloma Sisiliassa ja Etnan voima viritti hyvän syvällisen keskustelun. Eilen pyöräiltiin Samulin löytämiä reittejä Torinossa kohti korkeuksia.
Voikaa ihmiset hyvin, vaalikaa ihmisten välisiä yhteyksiä ja rakkautta, kaikkea olennaista elämässä. Nähkää vaivaa toistenne eteen.
