Olen ajanut Helsinginssä ympärivuoden pyörällä yli 20 vuotta. Liikun myös julkisilla, kävellen ja autolla, kaikilla viikoittain.

Hiljattainen harmillinen muutos liittyy liikennekulttuuriin. Etenkin pyöräteillä kohtaa aiempaa enemmän yhtäältä piittaamattomia pyöräilijöitä, joiden nopeudet keskusta-alueella pelottavat kävelijöitä ja toisaalta autoilijoita, jotka tahallisesti tekevät pyöräilystä vaikeaa ja jopa vaarallista.

Minun unelma-Helsinkini rakentaa pyörätiet niin, että sinne sopivat joukkoon niin pyörätuolit kuin rollaattorit. Näin varaudumme myös tulevien vuosikymmenien nopeasti kasvavaan vanhuusväestöön. Pyöräteiden nopeusrajoituksella on syytä erottaa toisistaan pikavauhti-alueet ja kantakaupunkialue.

On aika ottaa tosissaan ajatus, jossa kävelijä on kuningas ja pienten lasten kanssa kulkeminen on leppoisaa.