Tänään valtuustossa käsiteltiin ensi vuoden budjettia. Valtuustolle esitetyn kokonaisuuden takana oli kaksi neuvotteluprosessia, joissa sain molemmissa olla mukana ryhmämme vetäjän Osku Pajamäen kanssa.

Ryhmämme johtotähti kaikissa neuvotteluissa on koostunut kahdesta keskeisestä periaatteesta.

Ensinnä tarvitaan sellaista rohkeaa, investoivaa ja eteenpäin katsovaa talouspolitiikkaa, joka tunnistaa sen, että Helsinki – toisin kuin valtava osa Suomen kunnista – on kasvava kaupunki. Budjetin pitää perustua siihen, että tulevan ennakoinnissa huomioidaan väestönkasvu (lähes 10 000 tänäkin vuonna!) ja kustannustason nousu. Tänään käsittelyssä ollut budjetti on nyt ensimmäinen kerta, kun näin toimitaan – kiitos viime keväisen neuvottelun ja strategiakirjauksella.

Toisena periaatteena olemme korostaneet eheää Helsinkiä eli terveys- ja hyvinvointierojen kaventamista. Terveyserot ovat paras mittari kuvastamaan alueiden kehitystä, joka heijastuu esimerkiksi kouluihin.

Seuraavassa valtuustossa tänään pitämäni puheenvuoro:

 

 

 

 

 

”Hyvät valtuutetut, bästa fulmäktige,
On helppo yhtyä kaupunginhallituksen pj Tatu Rauhamäen kommenttiin siitä, että syksyn neuvotteluprosessi on ”koettu ja joten kuten hengissä selvitty”. Prosessit olivat vaativia sekä meille neuvottelijoille että valmistelijoille ja toivon, että niistä otetaan opiksi, koska monia asioita tehtiin nyt ensimmäistä kertaa. Nyt eri vaiheissa meillä oli hieman liian paljon epäselvyyttä siitä, onko esimerkiksi aiemmin tehdyt päätökset huomioitu valmistelussa.

Olennaista on muistaa, että olemme varsin ison vastuun äärellä: Helsinki vertautuu vaikkapa Kone oy:n koko 70 maassa toimivaan konserniin yli 40 000:n henkilöstöllä ja vajaan 5mrd budjetilla.

Haluaisin nostaa esiin vielä kaksi merkittävää näkökulmaa, jonkinlaista perustarinaa, jotka liittyvät käsiteltävänä olevaan kokonaisuuteen: ensi vuoden budjettiin ja sen yhteydessä konkretisoituvaan 10 vuoden investointisuunnitelmaan. Lopuksi esimerkki, jossa molemmat tarinat tulevat lihaksi.

Ensimmäinen tarina liittyy talouden isoon kuvaan, se tarina on nimeltään ”Helsinki, kasvava nuorten kaupunki”. Tämä nimittäin on Helsingin kuva. Siksi on äärimmäisen tärkeää, että emme käsittele Helsingin taloutta vain rinnakkaisena Suomen valtion taloudelle. Siksi en jaa analyysinä Helsingin taloudesta sen tyyppisiä lauseita kuten ”yleinen taloustilanne on heikko” tai että tilanne olisi ”sangen epävarma ja niukka”. Totta kai kansantalouden kokonaisuus heijastuu osin Helsinkiin ja meillä on omat haasteemme ja olemme niihin tuottavuustavoitteella myös vastanneet.

Mutta kun katsomme tulevaisuuteen, Helsingin kuva on toinen kuin Suomen. Toisin kuin valtaosa Suomea, Helsinki on kasvava kaupunki. Toisin kuin valtaosa Suomea, Helsinki on nuorten kaupunki. Tämä on olennaista niin katsottaessa ensi vuoden budjettia kuin kymmenen vuoden investointeja. Helsinki kasvaa. Tavoittelemme 5000 uuden asunnon vuosivauhtia. Rakennamme parhaillaan kahta merkittävää uutta kaupunginosaa Ympäri kaupunkia tehdään oivaltavaa täydennysrakentamista ja peruskorjauksia. Tänne muuttaa tänäkin vuonna 9878 uutta asukasta. Nopeimmin kasvava väestöryhmä ovat 15-24-vuotiaat, joista toivomme ja odotamme tulevaisuuden tekijöitä ja veronmaksajia.

Helsingin talouden kuva onkin katsottava tätä kasvua ja nuoren väen taustaa vasten.

Ja mitä tulee velkaan. Kaupungin, ja nimenomaan kaupungin ei liikelaitosten, ennustettu velka tämän vuoden päättyessä on 1762 euroa asukasta kohti. Se on ainakin 25 prosenttia vähemmän kuin maan kuntien velkakeskiarvo. Ja tämä siis tilanteessa kun Helsinki, toisin kuin kunnat keskimäärin, kasvaa voimakkaasti ja erityisesti väestöllä, joka pitää nähdä tulevaisuussatsaksena, investointina.

Eli tarina, ”Helsinki, kasvava nuorten kaupunki” vaatii jatkossakin pitkäjänteistä investoivaa otetta niin käyttötaloudessa kuin investoinneissa. Ensi vuosi on kohtalainen alku.

”Kasvavan nuorten kaupungin” rinnalla toinen tärkeä tarina on ”Tavoitteena eheä Helsinki eli miten edellisen valtuustokauden epäonnistumiset korjataan”. Tämän tarinan pohjalla on kaupunginjohtajan vuosi sitten toteama lähtökohta: edellisellä kaudella kaupunkilaisten hyvinvointi- ja terveyserot kasvoivat, segregaation ehkäisyssä epäonnistuttiin. Siksi terveys- ja hyvinvointierojen kaventaminen on tämän kauden aikana kaupungin tulevaisuudelle ja tulevalle eheydelle ja myös taloudelliselle hyvinvoinnille ja talouskasvulle olennainen. Niinpä näen merkittävänä, että budjettineuvotteluissa nyt kirjattiin terveys- ja hyvinvointierojen kaventamistavoite konkreettiseksi seurattavaksi asiaksi osana jokavuotista budjettitarkastelua. Tämä koskee siis koko budjettia ja kaikkea kaupungissa tehtävää työtä ja valmistelua, ei promilleja, joita viimeisissä neuvotteluissa liikutellaan tai ollaan liikuttamatta.

Ja sitten luvattu ESIMERKKI Myllypuro ja Roihupelto, joka kuvastaa myönteisellä tavalla sitä, mitä investoiva kasvavaan eheään nuorten Helsinkiin satsaava politiikka tarkoittaa. Roihupellolle on nyt päätetty rakentaa Stadin ammattiopistolle tiloja tuhansille opiskelijoille ja näin osaltaan mahdollistaa nuorisotakuun lisäpaikkkojen käyttö. Metropolian rakentuva kampus tuo lähivuosina 6500 opiskelijaa Myllypuroon parin kilometrin päähän Roihupellosta. Lisäksi Myllypurossa on rakentunut uutta niin ostarilla kuin uusina puurakenteisina koteina. Myllypuron ja Roihupellon alue on loistoesimerkki siitä, millainen on ”kasvava nuorten Helsinki, jossa terveys- ja hyvinvointieroja kavennetaan laajanäköisellä koulutus- ja asuntopolitiikalla”, jota tämä budjettiesitys kohtuullisesti vie eteenpäin.

Lopuksi minulla olisi neuvottelijana konkreettinen toive valmistelijoille. Valitettavasti en löytänyt meille valmistelujen yhteydessä jaetusta materiaalista lainkaan kaupungin tasetta. Kaivelin verkosta 2012 tilannetta kuvaavat luvut ja niiden pohjalta voi hahmottaa talouden kokonaiskuvaa. Eli tase jatkossa osaksi materiaaleja, jotta paremmin voimme muodostaa kokonaiskuvan Helsingin talouden tilasta ja isosta kuvasta!

Kiitos.”

***

Osku Pajamäen Sd-ryhmäpuheenvuoro valtuuston budjettikeskustelussa täällä.

Blogini syyskuulta liittyen silloin käydyt 10 investointineuvottelut ”Kaupunkilaisten kasvava Helsinki” täällä.