(Tiedote 25.2.2011)
Suomen yliopistoihin on luotava pitkäjänteinen opetus- ja tutkimushenkilökunnan vakinaistamisohjelma, esittää kansanedustajaehdokas, Helsingin yliopiston tutkijatohtori, kansanedustajaehdokas Pilvi Torsti. Vain näin varmistetaan opetuksen ja tutkimuksen taso ja jatkuvuus.
”Keskivaiheessa uraansa olevat opettajat ovat tutkijat ovat jatkuvassa lyhyiden määräaikaisuuksien kierteessä ja rahoituksenhankintarumbassa, jossa ei ole mitään järkeä. Yliopistotyön laatu ja jatkuvuus vaarantuu” Torsti toteaa.
Vakinaistamisohjelma ei välttämättä edellytä yliopistorahoituksen lisäämistä nykytasosta, vaan perusrahoituksen osuuden kasvattamista. Tämä tarkoittaa TEKESin ja Suomen Akatemian rahoitusosuuksien siirtämistä suoraan yliopistojen budjetteihin.
Suomi eroaa muista Pohjoismaista siinä, että perusrahoituksen osuus on nykyisellään reilusti alle puolet kaikesta rahoituksesta. Suomessa yliopistojen julkinen perusrahoitus kattaa 45 % budjetista. Kilpailtua julkista rahoitusta on 35 % ja loppuosa budjetista koostuu muualta hankitusta rahoituksesta.
TEKESin ja Suomen Akatemian rahoitusosuudet ovat suuria, ja niillä pyöritetään laajaa hankeverkostoa määräaikaisin tutkijanpestein. Hankkeiden hallinnointi edellyttää henkilöstö- ja taloushallinnollista osaamista, jota yliopistoissa ei ole riittävästi. Monimutkaistuvan tutkimushallinnon lisäksi jatkuva rahoituskilpailu vie aikaa ja energiaa, joka on pois tutkimustulosten laadusta.
Yliopistojen rahoitus ei ole viimeisten kymmenen vuoden aikana kokonaisuudessaan laskenut, vaan päivänvastoin. Rahaa ei kuitenkaan ole siirtynyt henkilöstömenoihin, sillä palkat eivät ole nousseet samassa suhteessa, kuin rahoituksen määrä. Rahaa kuluu erilaisten hankkeiden ja projektien hallinnointiin tutkimustulosten laadun kustannuksella.
Tutkijatohtori Pilvi Torsti keskustelee yliopis- ja koulutuspolitiikasta lauantaina yhdessä Laura Kolben (kesk.), Heikki Patomäen (vas.) ja Outi Alanko-Kahiluodon (vihr.) kanssa Vanhalla ylioppilastalolla (musiikkisali) klo 12.
4 Comments on "Yliopistoihin tarvitaan vakinaistamisohjelma"
Eila Rekilä
26.2.2011Tilaisuus oli kovin valituspainotteinen. Jaksoit kuitenkin olla positiivinen ja tulevaisuuteen katsova. Korostit yliopistojen ja tutkijoiden vastuuta yhteiskunnan ongelmien ratkaisujen etsimisessä. Hyvä. Vaikka ongelmia uuden yliopistolain kanssa on, yliopistot eivät voi katsoa vain sisäänpäin. Taisit olla ainoa, joka muisti, että yliopisto on opiskelijoidenkin yhteisö.
Reijo Nättiaho
26.2.2011Eilalle. Olen samaa mieltä, että valitus ja voivottelu nousivat liikaa paneelissa esille. Jotenkin tuntui siltä, että hallituspuolueiden ehdokkaiden; vihreiden ja keskustan ehdokkaat eivät sittenkään saa ääntään kuuluviin puolueiden päätöksentekokammareissa. Kaikki panelistit olivat keskustelussa pettyneitä tähän "fantastiseen yliopistouudistukseen." Kysyinkin tilaisuudessa, että voidaanko seuraavassa hallituksessa tehdä yliopistolakiin uudistuksia, koska analysoinnin paikka olisi vuosi 2012 jolloin tehdään yliopistouudistuksesta selvitys. Kaikki tuntuivat olevan sitä mieltä että tarkistuksia tarvittaisiin. Saa sitten nähdä kuinka korkealle tämä yliopistouudistuksen tarkistaminen nousee tulevan hallituksen hallitusojelmassa ja eduskunnan piirissä. Selvästi tarvetta tarkistukseen ja lain uudistamiseen on.
Pilvi Torsti
26.2.2011Eila ja Reijo, kirjailinkin lyhyet kommentit blogiin. Eli samaa mieltä valituksen korostumisesta, mutta toisaalta se kuvannee yo:n tunnelmia. Kaikkihan ei tietenkään olen yliopistouudistuksen syytä, vaan kyse monivuotisesta hallinnonuudistusähkystä myös.
Eila Rekilä
27.2.2011Haluaisin vielä puuttua toiseen kovin selvästi esillä olleeseen kysymykseen, nimittäin opettajakunnan ja hallinnon väliseen ristiriitaan. Omakohtaista kokemusta on pääasiallisesti sieltä hallinnon puolelta, myönnettäköön. Pilviä ei voi syyttää näiden kärjistysten tekemisestä. Erityisesti Patomäki ja Alanko-Kahiluoto syyttivät hallintoa, myös Kolbe. Vaatisi kyllä enemmän yliopisto-organisaatioin toiminnan ymmärtämystä, jotta tämä ristiriita, osittain näennäinenkin, aukenisi. Kuten Pilvi totesi, opettaja katselee yliopistomaailmaa usein sieltä kaninkolosta, jolloin isot mekaniikat eivät aukene. Kysymys ei ole hyvä-paha –akselilla toimimisesta, vaan useimmiten yksinkertaisesti työnjaosta. Myös inhimillinen valtaperspektiivi tunkee mukaan. Uudistusten virratessa OECD:sta, valtiovarainministeriön ja opetusministeriön kautta yliopistoihin ovat hallintoihmiset ihan siinä samassa veneessä. Kun puhutaan aivan eri kieltä, ei törmäyksiltä voida välttyä. Mutta kärjistyksiin ei ole aihetta.