Tämä on sinulle, joka mietit, että Pilvi kyllä olisi ok mutta miksi ihmeessä demarit!
Poliittinen toiminta tapahtuu puolueiden kautta: jos lähtee politiikkaan, puolue on pakkovalinta. Päätin pyrkiä vaikuttamaan sosiaalidemokraattisen liikkeen kautta erityisesti neljästä syystä:
Ensiksi jaan sosiaalidemokratian perusarvot, joista tärkeimpiä minulle ovat vapaus, yhdenvertaisuus ja kansainvälinen yhteistoiminta.
Toiseksi uskon, että sosiaalidemokraattina on mahdollista päästä käsiksi aikamme vaikeimpiin kansainvälisiin ongelmiin, koska sosiaalidemokratia on suuri ja globaali liike. Toivon erityisesti, että maailmanlaajuinen työväenliike pystyy ratkaisemaan sellaisia globaalin talouden epäoikeudenmukaisuuksia kuin lapsityövoiman käyttö ja ihmisten orjuuttaminen ala-arvoisissa työolosuhteissa.
Perusarvojen ja kansainvälisen toiminnan vahvuuden lisäksi minulle on tärkeää se, että sosiaalidemokratia on edistyksen liike. Näen tulevaisuuden epävarmana ja muutokset voivat olla nopeita. Siksi niin Suomen kuin maailman asioissa tarvitaan jatkuvaa edistyksellisyyttä eli kykyä etsiä rohkeasti uusia sosiaalisesti ja ekologisesti kestäviä ratkaisuja.
Neljäs demarisyyni on yksinkertainen: demarit on iso puolue Suomessa ja maailmalla ja sitä myöten uskon, että sen kautta myös voi vaikuttaa ja ottaa vastuuta.
Suomen demarien tilaa on vatvottu julkisuudessa aivan riittämiin eikä minulla ole siihen lisättävää. Olennaista on, että tunnistin oman ajatteluni valtaosasta puoluekokouksessa kesällä 2010 tehtyjä linjauksia. Paljon puhutussa maahanmuuttoasiassa puolueen johto viljeli pariin kertaan harmittavaa me-muut-retoriikkaa, mutta asioiden tasolla pidän demarien maahanmuutto-ohjelmaa humaanina ja vastuullisena.
Se on selvää, että puolueessa on menossa murrosvaihe ja haluan olla vaikuttamassa suomalaisen sosiaalidemokratian tulevaisuuden suuntaan.
Siksi Demarit.
31 Comments on "Miksi Sdp?"
Art.
9.2.2009Ok, siinä suuria linjoja, miksi valitsit SDP:n. Mielenkiinnosta: miksi ei Vihreät? Miksi se ei ole tulevaisuuspuolue?
Esa Suominen
9.2.2009Tulevaisuuden suuriin kysymyksiin varmasti lukeutuu ennen muuta globaali köyhyys ja epätasa-arvo, jonka syytä ovat myös monet kehitysmaiden ympäristöongelmista. Sosialidemokraattien ehdoton vahvuus niin Euroopassa kuin globaalilla tasolla on toimiva verkosto sekä luonteva yhteistyö toivon mukaan jatkuvasti edistyksellisemmäksi käyvän ja globaalisti lisää voimaa saavan ammattiyhdistysliikkeen kanssa. Finanssikriisi osoittaa vain sen, että talousmalli, jossa pääomien liikettä säädellään ja demokratia asettaa talouden toiminnalle rajoja on nimenomaan tulevaisuutta. Hyvinvointivaltion rakentaminen ei ole vain kansallinen tehtävä.
Pilvi Torsti
9.2.2009Ympäristökysymyksiin, ilmastoon ja energia-asioihin liittyen voisin varmasti olla Vihreä. Kukaan yhteiskunnallisesti vastuullinen yksilö, puolue tai liike, jollaisena siis sosiaalidemokratian näen, ei tänä päivänä muuta voi ollakaan. Se kertoo siitä, miten upeasti Vihreiden pienpuolueagenda on tullut osaksi mainstreamia. Esimerkiksi Eero Heinäluoma totesi kunnallisvaalien yhteydessä todella saaneensa viherherätyksen, kiitos esimerkiksi Johanna Sumuvuoren kanssa tekemänsä yhteistyön.
Näen kuitenkin, että erotuksena vihreisiin sdp on osa laajaa globaalia laajaa verkostoa. Se mahdollistaa vastaamisen aikamme suuriin globaaleihin (tulevaisuus)haasteisiin ja tuo esimerkiksi Euroopan parlamentissa vaikutusvaltaa. Menestyneitä vihreitä puolueita löytyy käsittääkseni Suomen lisäksi Saksasta ja Hollannista, jossain määrin Ruotsista. Muutoin vihreä liike on kansalaisjärjestötoimintaa ja poliittisena painostusvoimana toimimista lukuun ottamatta vähämerkityksellinen.
Vihreillä ei myöskään nähdäkseni ole selkeää ulko- tai puolustuspolitiikkaa. Talouspolitiikassa sdp ottaa laajemmin huomioon talouskasvun merkityksen hyvinvoinnin tuottamisessa ja sosioekonomiset kysymykset. Vihreiden osalta tuntuu, että eri edustajilla voi olla hyvinkin keskenään erilaisia näkemyksiä .
Toivoisin ehdottomasti Suomessa sdp:n ja vihreiden välille lisää yhteistyötä, koska monet tavoitteet ovat samansuuntaisia. Kiinnostavaa kehitystähän on nähty tässä mielessä Ruotsissa, missä sosiaalidemokraatit, vihreät ja vasemmisto ovat ymmärtääkseni lähentyneet toisiaan. Voisiko tämä olla mahdollista myös Suomessa? Jutta Urpilaisen kannanotot ainakin korostavat ympäristö- ja työllisyyspolitiikan yhdistämistä. Euroopan tasolla Urpilainen on esittänyt ”ekososiaalisen markkinatalouden” kehittelyä ja ”vihreää talouskasvua”.
Palaan tähän aiheeseen vielä tarkemmin lähipäivänä, koska tämä on asia, jota olen paljon miettinyt ja sitä moni on minulta myös kysynyt.
Timo Aaltonen
10.2.2009Olet Pilvi pelkistellyt kuvauksissasi näkemyksiäsi niin osuvasti, että on todella antoisaa aikaa odotella varsinaista ohjelman valmistumista ja olla mukana rakentamassa yhteiskuntaa, jossa arvostetaan yksilöitä, heidän työtään ja aikaisempien sukupolvien ponnisteluja.
Nyt on uusien nuorten sukupolvien aika astua estradille. Mielellään sitä veteraani-ikäisenä on mukana kehittämässä yhdenvertaisuutta ja tukemassa saavutettujen koulutus-, sosiaali- ym. -toimintojen verkostoja ja palveluja.
Hyvä idea tämä tavoiteohjelman kehittäminen näin toimija- ja tukiverkoston kanssa yhdessä.
Hyvä tästä tulee!
Asta
11.2.2009No kunhan sieltä SDPstä saadaan politiikasta raivattua ne "toinen-jalka-haudassa" olevat mummot ja ukit juomasta kaffetta niin voi puoluella olla jotain toivoa.
Hienoa kuitenkin, että saavat sinut riveihinsä yrittää. Aika kamala lista kielikurssilaisia sinne EU:n päätöselimeen on valitsemastasi puolueesta yrittämässä.
Heinäluoma joutaa pitämään majaansa sinne Aarniometsään, jos on vielä pystyssä...
Tsemppiä!
Pilvi Torsti
12.2.2009Astalle tiedoksi, että Aarniometsä on pystyssä, mutta en kuulemani perusteella lähettäisi sinne Eero Heinäluomaa. Hän on toistuvasti esiintynyt osaavana ja perehtyneenä esim. ympäristö- ja ulkopolitiikka-asioissa. Kuten täällä jo totesin, esim. kunnallisvaalien yhteydessä olleessa paneelissa olin ilahtunut Johanna Sumuvuoren (vihr.) ja Heinäluoman samanmielisyydestä Helsingin asioissa. Pidin myös Heinäluoman suorasta tunnuksesta, että on saanut "viherherätyksen" esim. Johannan toiminnan ja perustelujen ansiosta. Olen kanssasi samaa mieltä, että poliittisessa kulttuurissamme on ongelma siinä, että tietyt - meille kovin vieraat - asetelmat ovat syntyneet 70-luvulla ja vaikuttavat esim. eduskunnan retoriikassa vahvasti edelleen. Samalla en tue ikärasistista ajattelua, koska tunnen paljon ihmisiä, jotka ovat iältään nuoria ja ajatuksiltaan vanhoja ja taas päinvastoin. Vanhemman sosiaalidemokratiaan sen kansainvälisyyden ja tasa-arvokorostuksen myötä sitoutuneen ikäpolven joukossa on paljon edistyksellisiä ihmisiä, joiden tuki ja innostus on ollut oleellisesta oman poliittisen prosessini kannalta. Jatkan tästä aiheesta vielä tällä viikolla, koska se kiinnostaa kovasti.
Pilvi Torsti
12.2.2009Palaan vielä Artturin (ja monen muun) esittämään kysymykseen miksi ei vihreät. Niinpä. Toisinaan tekisi mieli kysyä, miksi ei sdp?
Vihreys taitaa meidän aikanamme olla ennen kaikkea imagokysymys. Vihreitä kannattamalla saa positiivista identiteettiarvoa itselleen. Vähän provosoiden: äänestän vihreitä, olen siis eettinen, maailman tilasta huolestunut, aikaani seuraava ihminen.
Kun tätä tarkastelee suhteessa sosiaalidemokratiaan (ja vastauksena minulle esitettyyn kysymykseen, miksi ei vihreät) tulee tehneeksi havainnon, että vihreys sopii post-modernin ihmisen imagoon paremmin kuin demarius riippumatta poliittisen ohjelman sisällöistä. Vihreä voi olla ”casually”, siis ilman, että olisi mitenkään ”vakavasti poliittinen”. Vastaavasti nimenomaan imagollisesti ilmoitus demariudesta (esimerkiksi oma puoluevalintani sen jälkeen kun päätin pyrkiä vaikuttamaan politiikassa) on ikäänkuin jyrkkä elämäntaparatkaisu. Vähän kuin tulisi kaapista ulos tai ryhtyisi absolutistiksi.
Niinkuin jo aiemmin totesin uskon, että sdp:llä ja vihreillä on paljon jaettuja tavoitteita ja arvoja ja soisin puolueiden tekevän yhteistyötä PALJON nykyistä enemmän. Vihreiden joukossa on myös hyvin pätevää väkeä (ja monia arvostamiani kavereita). Uskon kuitenkin, että monet vihreitä kannattavien ajatuksista toteutuvat sosiaalidemokraattisen liikkeen perusarvoissa, jotka ovat itselleni keskeisiä. Lisäksi ei liene enää vakavasti otettavaa puoluetta, jolla ympäristönsuojelu ja ilmastonmuutoksen torjuminen eivät olisi keskeisiä arvoja.
Eero K
13.2.2009Niinpä, miksi ei SDP? Itse en kuulu puolueisiin, mutta nuorehkona akateemisena miehenä äänestänyt viime aikoina vihreiden sijasta useimmiten demareita. Ja mitä enemmän on aikaa kulunut sitä varmemmaksi olen tullut nimenomaan tämän ratkaisun järkevyydestä.
On huomattava haasteiden globaalisuus. Vihreä liike ei valitettavasti ole kovin uskottava näiden asioiden ajaja. Vihreitä löytyy parista länsimaasta -ja that's it. Siellä missä keskustellaan leivästä ja demokratiasta ei vihreitä näy. Erityisen keskeiseen asemaan nämä kysymykset asettuvat eurovaaleissa. Vihreitä arvoja on huomattavasti järkevämpää edistää esimerkiksi sosialistien ryhmässä, ja käytäntö, toimeenpanohan ratkaisee.
Toinen syy miksi olen vieraantunut vihreistä on liikkeen pohjavirtauksena liikkuva ilmeinen porvarillisuus. Vihreys on liian usein egotrippailua, helppo tapa hankkia itselleen hyvä omatunto. Tämän seurauksena politiikkakäsitys muodostuu helposti hyvin yksilökeskeiseksi. Samalla tahtoo unohtua se fakta että muutosta saadaan aikaan vain laajamittaisella yhteistyöllä ja laajojen kansalaispiirien kannatuksella. Tähän soveltuu huonosti akateemisten vihreiden keskuudessa kovin yleinen halveksunta tavallisia työntekijöitä ja heidän järjestöjään kohtaan.
Edellä mainittu ei ole tarkoitettu yksin kritiikiksi vaan myös kehittämisehdotukseksi vihreän liikkeen suuntaan. Jokaisessa suomalaisessa puolueessa on kehittämisen varaa, ja paljon.
Jason
16.2.2009Artikuloinet Jutta Urpilaisen agendan paremmin kuin hän itse. Myös kohtaat kysymyksen ”miksei vihreä?” hyvin. Samoista syistä en olisi itse vihreä.
Mutta nyky-Suomessa Sinun on myös vastattava kysymykseen ”miksei Perussuomalainen.” PS-puolue on tällä hetkellä äänestäjien silmissä uskottavin vaihtoehtoinen oppositiopuolue. Näköjään ei kukaan Suomessa halua vastata tähän kysymykseen ”mikei PS.” Pelottaako Sinuakin?
Eero K
17.2.2009Kysymys on toki suunnattu Pilville, mutta ajattelin silti kommentoida perussuomalaisia lyhyesti itsekin. Tottakai ihmiset "arvostavat" Timo Soinin tapaa tehdä politiikkaa. Tarttuvia rempseitä juttuja sekä selkeästi erottuva linja. Minustakin se on politiikan tekotapana hyvä. Sen sijaan aivan toinen asia on pitäisikö tuota linjaa kannattaa siten, että kyseinen henkilö tai hänen puolueensa päätyisi aidosti hoitamaan asioita. Tätä en usko lopulta kovinkaan monen suomalaisen toivovan. PS on protesti-ilmiö, joka elää oppositiosta ja kaiken vastustamisesta. Tällä on viihde- ja tietynlainen "unilukkarin" arvonsa, mutta mikäli ihmiset haluavat jotain tapahtuvan, se tapahtuu perussuomalaisten kautta korkeintaan välillisesti. Ja kaikki sen myös tietävät.
Pilvi Torsti
17.2.2009Eero tuo esiin näkökulman, joka voisi olla omani: poliittisesti en koe omakseni protestiliikkeen henkeä, jota hyvin ilmentää Perussuomalaisten "Missä EU siellä ongelma" -slogan, joka pitäisi saada kuulumaan "Missä EU siellä mahdollisuus". Yleisesti ottaen helppo vastaus miksi ei PS on ulkopoliitiikan vähäisyys/olemattomuus, jos vaikka menet tarkastelemaan puolueen kotisivuja. Samalla minusta ei pidä vähätellä puolueen suosiota ja kyllä perussuomalaisia pitää kiittää siitä, että Suomessa vihdoin keskustellaan maahanmuuttoasioista enemmän. Tarvetta keskustelulle kuvastaa se, että käsitteet pakolainen ja maahanmuuttaja menevät usein sekaisin jopa mediassa.
Jason
17.2.2009Pilvi, Eero, ja sadattuhannet muut: PS ei ole ohimenevä ilmiö.
Sen nousu perustuu suomalaisen ja sanoisin myös muiden eurooppalaisten maiden nationalismin peruskiveen: tribalistiseen vierasvihaan. Pilvi on kokenut tämän tribaalisuuden pimeimmän puoluen Balkanilla.
20 vuotta sitten ei ollut tilausta ksenofobiselle puolueelle Suomessa, sillä kaikki puolueet olivat ksenofobisia. Nyt on, kun Suomen maltillinen oikeisto haluaa maahanmuuttajia saadakseen halpaa työvoimaa Suomeen ja punavihreät haluavat lisää ”eksoottisuutta” arjessa, on PS:n kaltaiselle puolueelle tilausta.
Kiittää perussuomalaisia maahanmuuttoa koskevan keskustelun nostamisesta on mielestäni sama kuin 1930-luvulla kiittää natseja antisemitismiä koskevaa keskustelun lisäämisestä.
Vai tarvitaanko Suomessa aina ääriliikkeitä keskustelun herättämiseksi??
Jason
17.2.2009Eerolle jälkikirjoitus---PS:n "politiikan tekotapa" myös ajaa maahanmuuttajia Suomessa yhä vaikeampaan ahdinkoon. PS:n politiikalla ON välitön vaikutus.
Pilvi Torsti
18.2.2009Eilinen ajankohtainen kakkonen Jason (ks. yle.fi/areena) kertoo kaiken siitä, miksi minusta on "kiitettävä" keskustelun nostamisesta. Toisin sanoen olemme kovin pintatasolla, koska mitään kunnon yhteiskunnallista keskustelua ei ole käyty (ja sinulla on näkemys miksi). Suomi Minusta 30-luku-vertauksesi siis ei toimi, koska en nyt puhu rasismi-keskustelun nostamisesta, vaan yleisen ja kokonaisvaltaisen maahanmuuttokeskustelun, jonka jälkeen toivoisin suomalaisten alkavan hahmottaa esim sen, että muiden maiden kansalaisia Suomessa 2007 tilaston mukaan noin 130.000. LIsäystä edellisestä vuodesta yli 10.000 henkilöä, josta pakolaisina maahan tulleita 1800 eli alle 20% 2006-2007 tulleista maahanmuuttajista. Toisin sanoen: valtaosa maahanmuuttajista on sinun kaltaisiasi erinäisistä syistä eri maissa liikkuvia ihmisiä! Toinen keskustelu on se, miten järjestelmä toimii ja ei toimi, jos turvapaikan hakijoita on 1500 ja kielteisen päätöksen saaneita reilusti yli puolet ja varsinaisen turvapaikan saaneita vain 68. ks. tilasto. Ehkä tässä juuri esimerkki kv. sopimuksesta, joka kylmän sodan aikana oli tarpeen, mutta on hankala ja tehtäisiin nyt toisin.
Jason
18.2.2009Pilvi hei!
Kiitän kärsivällisyydestä. Epäilen, että alamme puhua toistemme ohi.
1. On hyvä, että tiedotusvälineet alkavat antaa kovia faktoja Suomessa asuvista ulkomaalaisista. Mutta medialla on ollut nämä faktat hallussaan jo pitkään. Miksi media tuo tällaisen tiedon esiin vasta kun ääriliikke saa nostetta? Miksi Suomessa tarvitaan ääriliikkeitä synnyttääkseen mitään keskustelua?
2. Pidät maahanmuuttoa koskevaa keskustelua erillisenä rasistisesta tai rasismia koskevasta keskustelusta. Minusta se on yhtä ja samaa. Maahanmuuttoa koskeva keskustelu Suomessa on ollut niin vaikea juuri ihmisten ennakkoluulojen takia.
3. Tämä koko maahanmuuttoa ja rasismia koskeva keskustelu paljastaa aika paljon suomalaisen demokratian, nationalismin, ja kansalaisyhteiskunnan pimeitä puolia, myös sellaisia, joilla ei ole pinnalta katsoen suoraa kytkentää maahanmuuttoon tai rasismiin. Siksi tämä on mielestäni tärkeä asia. Ehkä samasta syystä poliitikot eivät halua osallistua siihen paitsi PS.
4. Kautta maailman pakolaispolitiikka ja maahanmuuttopolitiikka perustuvat entisaikojen malleihin. Nykyajan tosiasioita ei haluta tunnustaa. Esimerkiksi USA:ssa on niitä, jotka haluavat karkoittaa kaikki maassa laittomasti asuvat. Miten karkoitat 12-20 miljoonaa? Tämä sama massakarkoitusta ajava porukka valittaisi heti tällaisen karkoituksen jälkeen vihannesten huiman hinnannousun takia. Maaliskuussa USA aikoo palauttaa 14,000 liberialaista pakolaista Liberiaan. Monet ovat asuneet tässä maassa sitten 1990-luvun alun. Monien lapset ovat USA:n kansalaisia. USA siis karkoittaa omia kansalaisiaan.
Aulis Kallio
2.3.2009Lähetin tekstiviestin kampanjastasi tutulle nelikymppiselle maisterille, jonka tiedän demariksi. Vastaus oli muuta kuin odotin: Olen jättänyt demarit viime joulukuussa. 20 vuotta äänestin ja 9 vuotta oli jäsen. SDP:llä ei ole mitään uusia visioita vaan se on vanhoillinen puolue.
Tämä tuntuu olevan ajan sävel, valitettavasti.
Esa Suominen
2.3.2009No, ajan sävel voi olla muuttumassa, viime vuonna demareihin liittyi enemmän väkeä kuin vuosikausiin. Ennen muuta se muuttuu uusien hyvien ihmisten mukaantulon myötä. Ihmisethän puolueet tekevät.
Mitä tulee visioihin, niin Urpilaisen taannoinen tulevaisuusnäkymä Helsingin Sanomissa sisälsi melkoisesti kunnianhimoista tavoitteenasettelua. Jalkautukseen toki kannattaa siihenkin kiinnittää huomiota.
Pilvi Torsti
4.3.2009Aulis, ehkä nelikymppinen maisteri vielä antaa mahdollisuuden? Ymmärrän häntä kyllä, mutta ehkä juuri tässä on hetki ja kohta, jolloin visioille alkaa tulla enemmän sekä tilaa että kysyntää. Oppositioaika antaa siihen yhdessä yleisesti tunnustetun "kriisin" kanssa mahdollisuuden. Itse ajattelin, että ensin, että liityn puolueeseen, JOS se pystyy muuttumaan ja uusiutumaan. Muutin kuitenkin ajatteluani ja liityin 2008 alkupuolella, koska halusin antaa jäsenyyden kautta tukeni muutosprossille.
Jenni
11.3.2009Miten kehitysyhteistyö ja kehityspolitiikka tulevat näkymään Politiikan pelastuskampanjassa? Eilen Kehyksen koordinlima kansalaisjärjestöjen EU-vaalikampanja lanseerasi oman EU-vaalijulistuksensa http://www.kehys.fi/etusivu. Järjestöt listaavat minusta hyviä pointteja ja vinkkejä meppien vaikuttamiseen. Miten sinä näet EU:n roolin kehityspoliittisena toimijana?
Pilvi Torsti
12.3.2009Keskustelin eilen STTK.n pj:n Mikko Mäenpään kanssa ja hän vinkkasi "Miksi sdp?" -keskustelun jatkoksi "SDP:n osattava puhutella vaurastuvaa keskiluokkaa" -kolumninsa viime syksyltä.
Pilvi Torsti
28.3.2009Olisi hauska kuulla, mitä ajatuksia Unto Hämäläisen kolumni la-aamun HS sivulla 2 herättää Politiikan Pelastusohjelman keskustelijoissa.
Pilvi Torsti
13.4.2009Tämä video on teille kaikille, jotka sanotte että Pilvi olisi yes mutta Demarit ei käy.
Valitsin demarit koska jaan sellaiset sosialidemokraattiset perusarvot kuin kansainvälisyys, tasa-arvo ja ihmisten yhdenvertaisuus. Ja kun puhutaan EU:sta niin parlamentissa on kaksi suurta ryhmää konservatiivit ja sosialidemokraatit. Jos Suomen eurovaaleissa siis haluaa oikeasti vaikuttaa, kannattaa oikeastaan äänestää konservatiiviryhmään kuuluvaa kokoomusta tai demareita. Itse en voisi kuvitella olevani samassa ryhmässä esim. konservatiivien italialaisen Silvio Berlusconin kanssa. Siksi siis demarit, koska haluan oikeasti vaikuttaa asioihin EU:ssa. Ison ryhmän osana mutta suomalaisten edustajana.
Mikaela
20.4.2009PT: "Ja kun puhutaan EU:sta niin parlamentissa on kaksi suurta ryhmää konservatiivit ja sosialidemokraatit. Jos Suomen eurovaaleissa siis haluaa oikeasti vaikuttaa, kannattaa oikeastaan äänestää konservatiiviryhmään kuuluvaa kokoomusta tai demareita."
Ja jos oikeasti haluaa vaikuttaa Suomen politiikkaan, niin kannattaa äänestää kokkareita, kepua tai demareita? Onneksi on vaihtoehtoja itsenäisesti ajatteleville. Torsti vaikuttaa nyt tavalliselta pyrkyriltä. Harmi, olen nauttinut suuresti hänen Sankarimatkailijakirjoistaan. Ääneni taitaa kuitenkin mennä Johanna Sumuvuorelle, joka edustaa vakavasti otettavaa puoluetta eikä fantsun imagon tarpeessa olevaa äijäkerhoa.
Mikael Aihela
21.4.2009Voi voi Mikaela. Vakavasti otettava puolue ja vihreä liitto ovat kyllä toistensa vastakohtia. Katsoisit nyt hieman vaikkapa tämän hallituksen taivalta. Johanna Sumuvuori on mukana kannattamassa hallitusta joka ajoi läpi Lex Nokian, muuttaa yliopistolakia siten, että yksityisten pääomapiirien vaikutusvalta moninkertaistuu, ei hyväksy kattoa vaalirahoitukseen ja joka tulee hyväksymään ydinvoiman lisärakentamisen. "Itsenäisesti ajattelevat" alkavat jo herätä huomaamaan, että vaikka imagosyistä voisikin olla mukava äänestää Ultra Bran sanoittajan puoluetta, on se sisällöllisesti tuhoisaa. Tervetuloa avaamaan silmät.
Ulpu Iivari
21.4.2009Mikaela, minusta Pilvi on näillä sivuilla ja muuallakin perustellut hyvin sitä, miksi hän halusi tulla mukaan sosiaalidemokatiaan. Tasa-arvon, vapauden ja solidaarisuuden perusarvojen lisäksi kokee tärkeäksi sosiaalidemokratian kansainvälisyyden, josta hänellä on vahva kokemus Balkanilta.
Mitä sitten tulee Euroopan parlamentin toimintaan, on muistettava, että parlamentin jäsen saa työedellytyksensä omalta ryhmältään ja ryhmien koko vaikuttaa, kun esimerkiksi mietintöjä jaetaan. Käytössä on pisteytysjärjestelmä, joka käytännössä tarkoittaa sitä, että merkittävimmät mietinnöt menevät suurimpien ryhmien jäsenten valmisteltaviksi ja oma valiokuntaryhmä sitten päättää, kuka sen jäsenistä saa vastuun mietinnön kirjoittamisesta ja sen eteenpäin viemisestä parlamentissa. Samoin puheaika parlamentin täysistunnossa jaetaan ryhmien suuruuden mukaan ja ryhmä päättää puhujasta. Käytännössä tämä tarkoittaa, että esimerkiksi pieniin äärilaitojen ryhmiin kuuluvat edustajat eivät juuri kuulu eivätkä näy parlamentin työssä. Se näyttääkin sopivan monelle heistä, joiden poliittisen vaikuttamisen pääpaino on kotimaisessa näkyvyydessä ja räväkkyydessä.
MInusta on kiistatonta, että suuri ryhmä tarjoaa Euroopan parlamentissa parhaat vaikutusmahdollisuudet. Niiden käyttäminen edellyttää kuitenkin osaamista, pitkäjänteisyyttä sekä hyviä sosiaalisia taitoja. Pilvillä on niitä kaikkia. Mutta totta kai Euroopan parlanmentissa tehdään myös yhteistyötä yli ryhmärajojen. Se on siellä vielä luontevampaa kuin Suomessa, koska parlamentissa ei ole hallitus-oppositiorajaa. Jacob Söderman arvioi Pilvin kampanjan avajaistilaisuudessa, että yksi Pilvin vahvuuksista liittyy juuri verkottumiseen yli ryhmärajojen.
Itseäni innostaa Pilvin tukemisessa monen muun asian lisäksi, että hän parlamentissa haluaa toimia niin, että uudet jäsenmaat tulevat entistä tasaveroisimmiksi toimijoiksi. Isojen vanhojen jsenmaiden ja pienten uusien jäsenmaiden suhde ei ole vielä valitettavasti sellainen kuin se pitäisi. Taitava suomalainen meppi voi olla tässä hyvä sillanrakentaja. Itse toimin laajentumisen aikana sosiaalidemokraattisen ryhmän Willy Brandt -ohjelman johtoryhmässä. Ohjelma oli tarkoitettu tasoittamaan tietä uusille jäsenmaille, jotta Brandtia lainaten "se, mikä kuuluu yhteen,kasvaisi yhteen". Kiersin projketin puitteissa paljon uusissa jäsemaissa ja minusta juuri suomalaisen oli luontevaa jakaa jäsenyyskokemuksia uusien maiden edustajien kanssa.
Entisen Jugoslavian ja EU:n suhteet nousevat yhä keskeisimmiksi tulevalla parlamenttikaudella. Niiden kehittämisessä tarvitaan Pilvin kokemusta Balkanilla. Uskon, että Euroopan parlamenntti sitä haluaa käyttää. Tunnen hyvin saksalaisen kristillisdemokraatin Doris Packin, joka on vuosia johtanut europarlamentin ja entisen Jugoslavian alueen parlamentaarikkojen yhteistyötä ja Pilvikin on hänet kohdannut Balkanilla, jossa Doris on näkyvä hahmo. Saatan mainiosti kuvitella Pilvin hänen rinnalleen tai työnsä jatkajaksi.
Ari Rusila
21.4.2009Ulpulle. Balkanin osalta olen seurannut joitakin vuosia Doris Packin (kris.dem) raportointia sekä eri yhteyksissä nähnyt hänen esiintymisiään paneeleissa jne ja todella toivon ettei PT seuraa hänen toimintatapojaan. DP:n pintapuolisuus ja asenteellisuus mm.Kosovo-kysymyksissä tarvitsisi työnjatkajaa jolla toivoisin olevan ehkä päinvastaiset kvaliteetit.
Brysselissä todllakin tarvitaan taitavaa verkottumiskykyistä yksilöä; vaikka tällainen jostain kumman syystä (teoreettinen vaihtoehto) ei läpi menisikään niin äänen tipahtaminen demarien yhteiseen pottiin ei sekään ole huonoimpia vaihtoehtoja.
Ulpu Iivari
21.4.2009Hei Ari, en ryhdy arvioimaan tässä Doris Packin persoonaa ja lähestymistapoja. Tunnen hänet hyvin, koska teimme yhdessä töitä parlamentin koulutus-, kulttuuri- , nuoriso- ja urheiluvaliokunnassa. Nostin hänen nimensä esiin, koska parlamentaarikoilla voi olla myös unionin ulkopuolella näkyvyyttä ja merkittävyyttä. Itsekin jouduin aikoinaan parlamentin Slovenia-esittelijänä aikoinaan käymään keskusteluja mm. Italian ulkoministerin kanssa toisen maailmansodan ajalta Italian ja Slovenian välille jääneistä kiistakysymyksistä, jotka suorastaan uhkasivat Slovenian ja EU:n ensimmäisen sopimuksen syntyä.
Pilvin kokemus ja analyyttisyys Balkaniin liittyvissä kysymyksissä on tietysti aivan omaa luokkaansa. Pilvi on toiminut siellä sekä tutkijana että käytännön töissä sekä hallitsee myös alueen kielet. Kehitys entisen Jugoslavian alueella on aivan ratkaisevan tärkeätä koko maanosan vakauden kannalta ja olisi todella hyvä, että EU saisi Pilvin osaamisen käyttöönsä.
Kosovon kysymyksessä Pilvillä on minun näkemykseni mukaan viisas ja vivahteikas lähestymistapa, mutta hän voi kertoa siitä itse.
Jean d´Arc
28.4.2009Kiitos Pilvimainoksestasi Lohjan Kokoomuksen web-sivuilla!
Rajatessasi yhteistyökumppaneita ulos tähän tapaan: "Itse en voisi kuvitella olevani samassa ryhmässä esim. konservatiivien italialaisen Silvio Berlusconin kanssa." jätät EU-parlamentin suurimman ryhmän pois sopimuskumppaneittesi joukosta. Veto on muutoinkin populistinen, sillä Signore Berlusconi ei enää EU-parlamenttiin muilta kiireiltään ehdi.
Muilta osin toivotan Paavo Lipposen linjoilla pysyvälle fiksulle demariväelle oikein hyvää vaalionnea ja kesää!
Mikael Aihela
28.4.2009EU-parlamentin toistaiseksi suurin ryhmä eli Kansallisen Kokoomuksen tukema EPP on erikoinen kokoonpano puolalaisia abortinvastustajia, italialaisia mafiosoja, brittiläisiä uusliberaaleja jotka tosin jättävät ryhmän ja ranskalaisia verrattain täysjärkisiä gaullisteja. Viime vaalikaudella Kokoomuksen europarlamentaarikot ovat mm. äänestäneet ilmastonmuutoksen hillintää vastaan, pidempien työaikojen puolesta ja vuokratyövoiman parempia oikeuksia vastaan. Ollaankohan Lohjalla tietoisia tästä?
Mutta kysymys kuuluu myös, onko Orleansin neitsyt todella tyytyväinen Berlusconin linjaan ja katsoo, että Kokoomus on todela samaa porukkaa hänen kanssaan? Näinhän teknisesti on, mutta onko näin myös henkisesti?