Puheeni lakialoitteestani täysistunnossa: Presidentiksi voitava valita myös ei-syntyperäinen suomalainen

Kirjoittanut | Julkaistu: 12.10.2017

Arvoisa puhemies!

Aikojen saatossa moni tässä salissa lienee haaveillut presidentin tehtävästä. Nykyisissä edustajissa on monta hienoa ehdokasta. Itse sain muistutuksen unohtuneesta haaveesta kesällä, kun lapsuudenystävä kyseli, josko muistan, mitä olen kirjannut mitä minusta tulee isona -kohtaan hänen ystävänsä-kirjaan 1980-luvulla. Vastaus oli ”Suomen ensimmäinen naispresidentti”.

Kiitos radikaalin uudistuksen 1906, tuo haave on ollut pikkutytöille mahdollinen vuodesta Suomessa 111 vuoden ajan, valtaosassa Eurooppaa vähemmän aikaa.

Demokratian kehtona pidetyssä Ateenassa vaaliehdokkuudesta saattoivat haaveilla varakkaat Ateenassa syntyneet miehet.

Entä tänään Suomessa?

”Miks Suomessa on sellainen sääntö, että mä en voisi olla presidentti? Oikeastiko? Voiko sen muuttaa?”

Näin kysyi seitsemänvuotias kummityttö. Sofia ja hänen kaksoisveljensä Jaakko ovat helsinkiläisiä ekaluokkalaisia. He ovat syntyneet Kolumbiassa, tulleet Suomen kansalaisiksi pikkuvauvoina.

Mitä vastaisit Sofialle? Mikä on sellainen sääntö, että hän ei voisi olla presidentti?

Siitä tässä lakialoitteessa on kyse.

**

Suomen perustuslain mukaan tasavallan presidentiksi voidaan valita ainoastaan syntyperäinen Suomen kansalainen.

Samanlainen vaatimus ei koske esimerkiksi pääministeriä, muita ministereitä tai eduskunnan puhemiestä. Ylipäätään Suomen oikeusjärjestelmä ei tee eroa syntyperäisten tai myöhemmin Suomen kansalaisuuden saaneiden välillä, muuten kuin presidentin kohdalla. Ministereiltä vaatimus poistettiin jo viime vuosituhannen lopulla.

Valtaosassa EU-maita ei vaadita presidentinvaaleissa syntyperäisyyttä, vaan kansalaisuus riittää. Selvityksemme mukaan syntyperäisyys vaaditaan Liettuassa, Portugalissa ja Virossa.

**

Arvoisa puhemies!

Olen saanut kolmenlaista kriittistä palautetta tästä lakialoitteesta. Eikä eduskunnassa ole parempaa tekemistä, ovat jotkut kysyneet. Jotkut kollegaedustajat ovat antaneet ymmärtää, että peruslakia ei ole perusteltua pyrkiä muuttamaan lakialoitteella. Kolmantena kansalaispalautteissa on esitetty huoli siitä, millainen maailma sellainen on, jossa presidenttikin voi olla kuka tahansa.

Vastaan mieluusti näihin kysymyksiin.

Onko asia iso vai pieni?

Kun aloitin valmistelemaan käsillä olevaa lakialoitetta, ajattelin sen olevan asiallinen korjaus vanhentuneeseen lakiin. Valmistelun aikana on tullut selväksi, että asia on paitsi periaatteellinen myös hyvin symbolinen. Viime päivät ja jaettu vauvailo ovat viimeistään kuvastaneet, miten kovasti kansalaiset presidenttiin kiinnittyvät. Asema on maan symbolisin, vaikka valtaa nykyään on vähemmän kuin esimerkiksi pääministerillä. Siksi on tärkeää, että 2020-luvun Suomessa presidentiksi voivat pyrkiä kaikki Suomen kansalaiset.

Sitten perustuslaki-näkökulma. Me 200 kansanedustajaa olemme vastuussa siitä, että yhteiskunta on mahdollisimman oikeudenmukainen. Käytännössä se tarkoittaa itselleni sitä, että jos joku asia tulee vastaan, joka minusta on väärin, käytän asemavaltani mahdollisuuksia sen korjaamiseen. Asemavaltaa kansalaiset ovat meidät vastuuttaneet ja valtuuttaneet käyttämään.

Perustuslain muuttamiseen on syytä päästä käsiksi nopeasti. Meidän on saatava se valmisteluun niin, että tämä eduskunta ehtii sen käsitellä ja seuraava eduskunta sitten viimeistellä, jotta se tuli voimaan 2024 vaaleihin. Demokratiassa vaaleissa on valituksi tulemisen ohella tärkeää se, kenellä on oikeus asettua ehdolle.

Siksi tämä aloite.

Kolmas asia on ollut vaikein. Olen saanut sekä asiallisia että asiattomia viestejä, joissa kerrotaan, miksi Suomen presidentin on oltava Härmässä syntynyt. Samaan tapaan 1906 moni ajatteli, että naiset eivät kuulu valtiopäiville.

Ymmärrän tunteen siitä, millainen presidentti on. Uskon kuitenkin, että tuo tunne muuttuu ajansaatossa ihan niin kuin yhteiskunta tähänkin saakka on muuttunut.

Tunteita merkittävämpää on, että lainsäädännön pitää olla sellaista, että se ei syrji. Tasa-arvo ja mahdollisuudet kuuluvat kaikille.

Aiheeseen on tarjolla myös asiantuntijatietoa. Maailmanpolitiikan professori Teivo Teivainen käsittelee aihetta juuri julkaistussa kirjassaan Poliittinen kansalliskävely ja oikeustieteen professori Tuomas Ojanen on nostanut aiheen keskusteluun useissa yhteyksissä. Myös Etyj on moittinut Suomea tästä lainkohdasta ja pitänyt sitä syrjivänä.

**

Arvoisa puhemies. Tänään on maailman tyttöjen päivä. Girls take over. Esimerkiksi Yleisradion uutisten yhteiskunnallisen toimituksen päällikkönä toimii 14-vuotias Priya Härkönen. Tämänhetkisen lainsäädännön mukaan hän ei voi koskaan pyrkiä Suomen presidentiksi. Niin kuin ei Sofia-kummityttönikään. Minusta se on väärin. Siksi lakia on muutettava. Se on meidän käsissämme. Se on meidän vastuumme.

Toivon asian päätyvän jatkovalmisteluun ja palaavaan tämän salin päätettäväksi.

Hyvää tyttöjen päivää kaikille

Kiitos.

 

Vastaa