Ihmisen ikä

Säveltäjä Erik Bergmanin kerrotaan taannoin kyllästyneen hänen korkean ikänsä (80v) ja energisyytensä päivittelyyn. Tarinan mukaan Bergman oli todennut: ”Tunnen paljon itseäni huomattavasti nuorempia ihmisiä, joiden ajatukset ovat aina olleet vanhoja.”

Tämä tarina osuu ja uppoaa omiin kokemuksiini.

Presidentinvaalien yhteydessä tarina on tullut moneen kertaan mieleen. Viimeksi Ylen alkuviikon vaalitentissä. Ehdokas Lipposelta kyseltiin toistuvasti, eikö hän koe olevansa liian vanha. Lipponen vakuutteli kuntoaan ja kehotti muita räpiköimään perässä kilometrin altaassa pariinkymmeneen minuuttiin.

Myös monet omat tuttavat ovat nostaneet Lipposen iän merkittävimmäksi keskustelunaiheeksi, kun olemme puhuneet ehdokkaista.

Ymmärrän toki ihmisiä, jotka pohtivat sitä, missä elämänvaiheessa olevan ihmisen haluavat presidentiksi. Siinä pohdinnassa pidän tärkeänä asioiden erittelyä.

Tunnen nuoria ja kokeneita ihmisiä. Tunnen vanhempia ja silti kovin kokemattomia ihmisiä.

Tunnen myös yhtä lailla ajattelultaan radikaaleja kuusikymppisiä kuin radikaaleja kaksikymppisiä.

Bergmanin tapaan tunnen ihmisiä, joiden ajatukset ovat aina olleet vanhoja – iästä riippumatta. Ja päinvastoin.

Merkittävin hanke, jossa elämässäni olen ollut mukana syntyi yhteistyössä kahden vanhemman herrahenkilön kanssa. Kun ensi kertaa tapasimme Sarajevossa muutama vuosi sodan päättymisen jälkeen pohtimaan rauhankoulun perustamista, David ja Tony olivat 70 ikävuoden molemmin puolin.

Viime marraskuussa tapasimme Mostarissa, Bosnia ja Hertsegovinassa. Davidin ja Tonyn analyysi maailmantilasta edustaa ajattelua, jota kuullakseni olen valmis matkustamaan kauaskin. Toisen maailmansodan kokemuksen synnyttämä idealismi ajaa ja kantaa. Toiminta maailmanrauhan hyväksi on jatkuvaa. Tony, 85, muun muassa huolehti henkilökohtaisella panoksellaan, että syyrialaisia nuoria pääsi tänäkin vuonna stipendiaateiksi maailmalle.

Samassa hankkeessa yhteistyö Elisabeth Rehnin kanssa on vahvistanut näkemystäni ihmisten iättömyydestä, jos he ovat asiallaan omistautuneita. Elisabeth matkustaa naisten asialla ympäri maailmaa ja usein vaikeissa olosuhteissa. Harvoin tulee ajatelleeksi Elisabethin täyttäneen 75 vuotta jo ajat sitten.

Presidentiksi valittavan osalta olennainen kysymys onkin, mikä on ihmisen ajava voima. Mille hän on omistautunut? Mikä häntä liikuttaa ja mikä saa hänet liikkeelle?

*****

Ikä tuo väistämättä ajallista perspektiiviä. Useimmiten ikä tuo myös elämänkokemusta, josta ammentaa. Teen päivittäin töitä ministerin kanssa, joka on poliitikkona kokematon, mutta ihmisenä erittäin kokenut. Kokemus näkyy esimerkiksi kyvyssä sietää painetta ja organisoida omaa ajankäyttöä mahdottomien vaatimuksien edessä.