Mistä Suomi maailmalla tunnetaan? Missä asioissa meidän näkemyksistä erityisesti ollaan kiinnostuneita? Mihin meidän pitäisi pyrkiä vaikuttamaan? Mitä tänne tullaan katsomaan?

Kaikki maailmalla työskennelleet tietävät, että suomalainen koulutus on kansainvälisesti käsite. Se tunnetaan samaan tapaan kuin Alvar Aalto, design tai Nokia.

Olen ehdottanut, että kun nyt pohdimme supermuseota, suomalainen koulutus kannattaa kytkeä hankkeeseen mukaan. Suomalaisen koulutuksen elämyskeskus sopisi hyvin arkkitehtuuri- ja designmuseon kanssa samaan kokonaisuuteen.

Koulutus kannattaa ylipäätään nostaa Suomen globaalin vaikuttamisen kärkiteemaksi. Riippumatta tämän vuoden vertailuista tai ensi vuoden Pisa-tuloksista, Suomi tunnetaan koulutusmaana ja tarinamme on innostava. Sodan runteleman köyhähkön maan päätös satsata tasa-arvoiseen kaikille avoimeen koulutukseen ja sen yhteys talouskasvuun on tarina, joka puhuttelee.

Siksi kaikki, mitä Suomena koulussa ja koulutuksessa teemme, uutisoidaan maailmalla. Saamme viestimme läpi aina, kun puhumme koulutuksesta, oppimisesta ja niihin liittyvistä teemoista. Suomella olisi myös valtavasti annettavaa maailman lapsille ja nuorille sekä aikuiskoulutusta janoaville massoille. Me poikkeamme monessa valtavirrasta.

Samaan aikaan olemme alikäyttäneet meille tarjolla olevaa mahdollisuutta vaikuttaa siihen, millaisiin arvoihin nojaten maailman lapsia koulutetaan ja miten nuorten mahdollisuudet pärjätä muuttuvassa maailmassa turvataan. Meille on tarjolla valtiona koulutusradikaalin johtajan rooli maailmassa.

Käytännössä vaikuttavuutta voitaisiin lisätä tarjoamalla systemaattisesti ehdotuksia kansainvälisiin koulutustutkimuksiin kuten Pisa ja muut OECD:n vertailut. Voisimme myös varmistaa, että kaikki asiantuntijamme maailmalla ovat koulutusasioissa aktiivisia. EU-puheenjohtajuus 2019 tuo taas uuden paikan, samoin parhaillaan meneillään oleva Unescon hallintoneuvoston jäsenyys ja lukuisat kehityshankkeemme. Helsingistä kannattaa tehdä maailman oppimispääkaupunki.

Palataan supermuseo-hankkeeseen. Parhaimmillaan suomalaisen koulutuksen elämyskeskus palvelisi omaa koulutuksemme kehittämistä, globaalin koulutusvaikuttajan roolin vahvistamista ja vetonaulana vieraille.

Jokavuotiset nelosluokkalaisten itsenäisyysjuhlat kaupungin johdon vieraana ovat innoittaneet pohtimaan, voisimmeko luoda kaikkia Suomen koululaisia ja opettajia yhdistävän kokemuksen. Suomalaisen koulutuksen elämyskeskus voisi palvella tätä tarkoitusta, jos kaikki Suomen koululaiset viettäisivät yhden koulupäivän elämyskeskuksen malliluokassa kerran peruskoulun aikana. Näin eri puolelta maata oleville koululaisille syntyisi peruskoulun aikana yhteinen kokemus. Se vahvistaisi yhteisöllisyyttä ja korostaisi peruskoulun tasa-arvo-perustaa.

Suomalaisten oppilaiden jatkuvien vierailujen ansiosta koulutuksen elämyskeskus olisi oppimisen ja koulutuksen elävä laboratorio. Sen avulla voitaisiin tehdä tutkimus- ja kehityshankkeita samalla kun vierailijat näkisivät ihan oikeaa opetustyötä käytännössä.

Jaan pormestari Vapaavuoren ajatuksen siitä, että nyt on hyvä käydä kansalaiskeskustelu siitä, millaisen lippulaiva-museon ja modernin keskuksen me Helsinkiin ja Suomeen tarvitsemme. Suomalainen koulutus on syytä saada osaksi kokonaisuutta.

**
Kirjoittaja on Töölössä asuva kansanedustaja, joka on toiminut yli 20 vuotta kansainvälisissä koulutus- ja tutkimustehtävissä

 

(Kirjoitus julkaistu Töölöläisessä 9.9.2018)