Politiikan Pelastusohjelma pyysi ruotsalaisen Konjuktinstituutin tutkimusjohtaja Juhana Vartiaiselta vaalimanifestin paremman talouspolitiikan puolesta.
Politiikan Pelastusohjelma pyysi ruotsalaisen Konjuktinstituutin tutkimusjohtaja Juhana Vartiaiselta vaalimanifestin paremman talouspolitiikan puolesta.
3 Comments on "Juhana Vartiainen: Mitä Suomi voisi oppia Ruotsilta taloudenpidossa?"
Jarmo
12.3.2012Voi tuotakin Juhani raukkaa, kun hokee teoriaa ilman käytännön kokemusta. Ruotsi on hyötynyt ensisijaisesti omasta valuutastaan, mikä on lisännyt kilpailukykyä ja mikä on lisännyt työllisyyttä. Niinkuin vanha säännön- mukaisuus toteaa, yksi teollinen työpaikka luo 3 muuta työpaikkaa palvelualoille. Joten, Ruotsin oman valuutan kilpailukyvyn ja kerrannaisvaikutus on tuottanut paljon muutakin työllisyyttä Ruotsiin ja rahaa ulkomailta Ruotsin sisämarkkinoille, minkä elivoimaisuutta juuri palvelusektorin työpaikkojen runsaus ilmaisee.
Jos ja kun, on pula palkanmaksu halukkaista työnantajista on eri asia, ja sitä voidaan tavoitella esim. poliittisin keinoin, esim. palkkatuki muodossa, jotta nuoria saadaan lisää työllistettyä. Työvoimapulasta taas on turha puhua niinkauan kuin tässä maassa on satoja insinöörejä jotka lähettävät vuosittain kymmeniä työhakemuksia saamatta kuitenkaan töitä.
Joten tutkijat ja kaikki muut epätodellisuudessa elävät ottakaa ensin huomioon em. asiat ja miettikää ratkaisut niihin ongelmiin. Teette itsestänne muuten naurettavia, joita ei muut ota tosissaan kuin kanssa veljenne siellä kapineteissanne.
C
13.3.2012Ei se kyllä ollenkaan selitä tilannetta tuo Ruotsin euro riippumattomuus! Et näytä olevan ollenkaan kartalla Ruotsin suhteen. Ruotsin teollisuutta ei voi edes verrata Suomen teollis asteeseen. Ruotsin teollisuus näyttää kyllä hampaansa vaikka esim autoteollisuudelle kokonaisuutena siellä niin hyvin mene.
Teollisuutta on vain niin paljon enemmän ja laajempana laidasta laitaan.
Lisäksi kyse on myös kulttuurierosta ja siitä mihin tyydytään! Suomalainen tyytyy vähään!
Esa Tiiliharju
13.3.2012Asiat eivät ole koskaan aivan yksioikoisia, mutta eikös Ruotsissa ole ymmärretty hoitaa asiat s.e. laittomat lakot ovat loppuneet. Samoin eikös ensimmäinen sairaspäivä ole työntekijän piikkiin?
Ruotsi kärsi takavuosina suomalaisten lehtitietojen mukaan kovasti sairastelusta esim. hirvenmetsästysaikaan. Se ei voi tehdä ainakaan pienten ja keskisuurten firmojen toimintaa kovin helpoksi.
Toisaalta siellä ei ilmeisesti (ehkä) harrasteta Finnairin kaltaista henkilökuntaa halveksivaa porsastelua johdon lisäpalkkioilla heikossa taloudellisessa tilanteessa.
esa