Olen tottunut aikuisikäni puhumaan hyvinvointi yhteiskunnasta. En nähnyt merkityseroa sen ja hyvinvointivaltion välillä. Molemmat ovat tarkoittaneet tuttua pohjoismaista meininkiä, jossa käydään tarhassa, peruskoulussa ja kirjastossa ja ollaan lama-aikoina huolissaan ulkomaankaupasta.
Vasta hiljattain olen alkanut puhua hyvinvointivaltion puolesta. Hyvinvointivaltion ja –yhteiskunnan erottaa vastuu: valtio ja julkinen valta vastaavat niin verotuksesta kuin palvelujen järjestämisestä. Valtio siis luo edellytykset hyvinvointiyhteiskunnalle, johon kuuluvat kansalaiset, yritykset ja yhteisöt.
Miksi hyvinvointivaltion puolustaminen on tärkeää tässä ajassa?
Lukuisat kotimaiset ja kansainväliset tutkimukset osoittavat, että yhteiskuntien tasa-arvo, kansakunnan kilpailukyky ja kansalaisten hyvinvointi ovat suoraan sidoksissa siihen, miten voimakas julkisen vallan rooli on ollut. Pohjoismaiset hyvinvointivaltiot ovat tästä esimerkki, jota muualla maailmassa ihaillaan ja josta haetaan mallia.
Näistä kiistattomista tuloksista huolimatta hyvinvointivaltio ei ole kaikille itsestään selvä peruslähtökohta. Sitä kuvastaa kokoomuksen paremminvointivaltio-retoriikka tai kasvu- ja yrittäjäseminaari maanantaina Finlandia-talolla otsikolla ”Hyvinvoinnin jälkeen”. Tässä retoriikassa huomio on valtiossa lähinnä verokiskurina. Vähemmän muistellaan sitä, että julkiseen kassaan kerätyillä varoilla rahoitetaan julkisia palveluja ja näin rakennetaan edellytyksiä – korkeasti koulutettua työvoimaa ja luotettavaa infrastruktuuria – myös elinkeinoelämälle.
Hyvinvointivaltio kyseenalaistuu myös Perussuomalaisten nurkkakuntaisessa retoriikassa, joka mukamas puolustaa suomalaista teollisuutta. Pohjoismaat ovat menestyneet nimenomaan globaalin yhteistyön ja avoimuuden ansiosta. Vientivetoiselle taloudelle nationalistinen supisuomalaisuuteen käpertyminen ja siirtolaisvastaisuus on myrkkyä.
Tarvitaan hyvinvointivaltion vastaisku. Pinnallisia sanaleikkejä harrastavat nuoret toivot ja antieurooppalaiset soinilaiset on haastettava: ettekö näe, että hyvinvointivaltio luo menestyksen edellytykset?
2010-luvulla hyvinvointivaltion merkitystä yksilön kannalta korostaa myös jatkuva globaalin talouden rakennemuutos. Hyvät ja luotettavat julkiset palvelut mahdollistavat riskinoton ja esimerkiksi uudelleen kouluttautumisen. Jos luottaa yhteiskunnan turvaverkkoihin haaksirikkojen sattuessa, uskaltaa suhtautua avoimesti maailman muutokseen.
Hyvinvointivaltion kritiikissä mainitaan usein myös liian hyvä sosiaaliturva, joka ei kannusta ja joka on rakenteeltaan tilkkutäkkimäinen. Ratkaisuna tarjotaan usein perustuloa. Osmo Soininvaaralta kysyttiin viime viikolla Killan kyselytunnilla vertailumaita, joissa perustulo on käytössä. Oden vastaus oli ”Libya ja tavallaan Brasilia ja verotuksen kautta siihen suuntaan jotain kokeiluja Hollannissa”.
Hyvinvointivaltion vastaisku korostakoon tutkittua tietoa pohjoismaisen mallin menestyksestä. Pyörää ei kannata keksiä uudelleen. Suuri tehtävämme onkin muokata työn merkitystä ja talouden kestävyyttä korostava ja ajan haasteisiin ikääntymisestä ilmastonmuutokseen vastaava 2010-luvun hyvinvointivaltio. Se luo edellytykset kansalaisten, yrityksien ja yhteisöjen hyvinvointiyhteiskunnalle, jota luonnehtii osallistuminen ja yhteisvastuu.
9 Comments on "VIIKON KOLUMNI: Hyvinvointivaltion vastaisku"
Raija Latva-Karjanmaa
23.3.2011Eipä siihen liene paljon lisättävää. Kiitos!
Kysymykseni liittyy tällä kertaa talouden globaalistumiseen, voi olla väärä kohta tässä. Mutta näin että ekonomisti, Ruotsiin emigroitunut Juhana Vartiainenkin on käynyt tilaisuuksissasi, se on hyvä merkki :).
TYÖLLISYYS JA GLOBAALISTUMINEN
*Minun mieltäni kaihertaa nyt klassinen kysymys siitä, mihin pörssiyhtiöiden ja muiden suurten yritysten voitot menevät. Kuinka suuri osa tulee työntekijöiden yrityksen toiminnan ja työpaikan säilymiseen esim. tuotekehitysinvestointeihin Suomessa?
Ymmärrän hyvin, että teollisuusrakenne on Suomessa auttamatta vanhentunut, ja tämä aiheuttaa vahvoja muutoksia ja työttömyyttä. Tätä vastaan on turha taistella. On mietittävä, millä työ ja tuotanto uusitaan!
PÄÄOMAVIRRAT
*On luonnollista, että investoijat ja omistajat saavat kohtuulisen pääoman, joka motivoi yrittäjyyteen ja investoihteihin. Mutta entä jos rahavirrat muuttuvat kohtuuttomiksi. Ja rahavirtoijen myötä vaatimukseket tuottavuukdesta yhä kohtuuttomammiksi?
Miksi tämä on vaiettu globaalistumisen ja yritysten ongelma esim. Suomessa?
*Onko Marx oikeassa sanoessaan, että pääoma kertyy yhä harvemmille. Nämä taas eivät sijoita sitä esm. työllistäviin yrityksiin. Onko näillä harvoilla rahankerääjillä nimi. Miksi pääoman sallitaan kertyä, miten valtio voisi puuttua siihen? Digitaalistunut maailma voi kerätä rahaa muutamalle harvalle exponentiaalista tahtia.
PÄÄOMA TUOTANNON JA TYÖLLISYYDEN KÄYTTÖÖN!
*SDP suunnitteli aikoinaan palkansaajarahastoja.
* Nyt voisi miettiä, miten pääoma saadaan aidosti työllistämään ja suomalaisen työn tukijaksi.
TERVEYSPALVELUT PÖRSSIYHTIÖITYVÄT
*Entä niiden pörssiyhtiöiden tila, joiden tehtävä on suomalaisessa yhteiskunnassa, kuten esim. iso valtakunnallinen lääkäritalo ja jopa hammasklinikka x? Noissa molemmissa on ollut huomattavissa se että lääkäreiden aikataulut on kiristetty, jotta he eivät ehdi perehtyä potilaaseen. Lääkärit ovat "orjakoneiston osia". Viimeksi kysyin hammaslääkäriltä, ovatko he pörssissä... no olivat nekin! Ilmankos oli tiiviit aikataulut. Paikat lohkeavat, puujalat lentävät ja reseptit kirjoitetaan väärin!
BUSSILINJAT JA MONET MUUT ARJEN PALVELUT (kuten työpaikkaruokailu) OMISTETAAN TANSKASTA TAI RANSKASTA KÄSIN
- esim pk-seudun bussikuskit ovat kohtuuttomissa työoloissa usein.
- bussit ovat vanhoja rähjiä
Sorry nyt tämä "jeremiadi", mutta tällaisia mietin nyt.
Raija
Salme Marttio
24.3.2011Pitkään työelämässä olleena on tullut pohdituksi työelämää monelta kantilta. Jättiosan työstäni olen tehnyt yksityissektorilla, ’ pörssifirmassa’. Viime aikoina olen entistä enemmän saanut kuulla kannanottoja myös nuorilta siitä, miten työelämä ja elämä yleensäkin on muuttunut kilpajuoksuksi. Tässä markkinataloudessa mikään ei riitä. Pörssifirmassa työnteko on jatkuvaa turbulenssia, kvartaalien tahtiin elämistä, organisaation jatkuvaa muutosta. Vaikka olet tehokas ja tuloksellinen, sinua ei tarvita, jos et tuota ’riittävästi’ osakkeenomistajille. Varsin usein johtajien puheet ja teot ovat aivan eri maailmoista.
Jokainen työ on arvokasta ja tärkeää tehtiinpä se yksityissektorilla tai julkisella. Työssä jaksamiseen vaikuttaa ilmapiiri; onko se arvostava vai ei. Työnantajan ja esimiesten tärkeä tehtävä on osoittaa, että kukin työtehtävä ja tehtävästä huolehtiva ihminen on tärkeä. Työn tulee olla kannattavaa laajasti ymmärrettynä; siis että työntekijän kannattaa olla työssä ja työ tuottaa kohtuullisen tuoton työnantajalle. Painotan sanaa kohtuullinen. Työstä tulee saada palkka, jolla elää. Kohtuullisuus on kuitenkin ollut kaukana monissa viimepäivinä julkaistuissa johtajatason palkankorotuksissa.
Olen henkeen ja vereen hyvinvointivaltion kannattaja, olen iloinen veronmaksaja. Viime aikojen harhainen, tarkoitushakuinen yksityistämiskiihko saa minut raivoihini. Julkisen sektorin työpaikkojen dissaus on mennyt äärimmilleen kovan markkinatalouden puolustajien tekojen tasolla. Tavoitteena on julkisen puolen rapauttaminen, vaikka oikeistopuolueiden poliitikot julkisesti muuta puhuvat. Halutaan osoittaa esim., että lastenhoitajan tai sairaanhoitajan työ on arvokkaampaa, parempaa ja kannatettavampaa yksityisyrittäjän palveluksessa kuin julkisella sektorilla. On niin surullista nähdä miten julkisen puolen työn arvostukseen, työpaikkojen haluttavuuteen ei ole haluttu hallituspuolueiden taholta panostaa, päinvastoin. Tänään 24.3.11 on Hesarin yleisökirjoituspalstalla turkulaisen sosiaalityön opiskelijan Heikki Vanhasen puheenvuoro, joka kuvaa omalta osaltaan tilannetta sosiaalityöntekijöiden alalla. Samaa viestiä olen saanut samalla alalla opiskelevalta omalta jälkikasvultani. Kun ei makseta kunnon palkkaa eikä työtä yhteiskunnassa arvosteta, joudutaan kirjoittajan kuvaamaan tilanteeseen. Työntekijät kaikkoavat ja palvelut rapautuvat. Alalla olevat ihmiset eivät itsekään osaa arvostaa työtään kun ulkopuolelta jatkuvasti tuodaan epäarvostavaa viestiä.
Pilvi, sinunlaisiasi tarvitaan puolustamaan hyvinvointivaltiota, yhdenvertaisuuden takaavia palveluita.
Pilvi Torsti
25.3.2011Salme, Työllisyysvoimalakirjassa on paljon ajatuksia, jotka liittyvät siihen mitä kirjoitat. Sen voi ladata Sorsa-säätiön sivuilta. Sdp:n olo hallituksessa olisi todella iso muutos työelämäkysymyksien osalta, koitetaan saada sanoma siitä eteenpäin.
Reijo Nättiaho
25.3.2011Hyvä Pilvi!
Nyt olet mielestäni hyvin määritellyt hyvinvointivaltion eron hyvinvointiyhteiskunnasta. Pohjoismainen hyvinvointivaltio on usean kansankunnan haaveena ja tavoitteena, jossa kansalaisella olisi parempi elää ja tehdä työtä. Suuri enemmistö suomalaisistakin kannattaa juuri hyvinvointivaltion säilyttämistä ja kehittämistä. Pysykäämme tällä tiellä.
Kari Vähämäki
26.3.2011Ketkähän alkaisivat puolustamaan niitä jotka on jätetty tuon fraaseissa viljellyn hyvinvointivaltion ulkopuolelle?
Minimieläkettäkään eivät kaikki suomalaiset saa läheskään täysimääräisenä vaikka sitä näin on jopa Kelan lehtisessä mainostettu. ( Maahanmuuttajat kylläkin jos ovat kolme vuotta täällä asuneet)
SDP meni Lipposen hallitusten aikana piirun Kokoomuksen oikealle puolelle politiikassa ja eihän Suomeen kahta samanlaista puoluetta tarvita, joten Soini saakoon tilaisuutensa.
Petri Turunen
28.3.2011Perustulo ei ole raelistinen vaihtoehto hyvinvointivaltiolle. Toimivaa perustuloamallia ei vielä ole. Kannattaa muuten muistaa, että sosiaaliset perusoikeudet on kirjattu myös perustuslakiin. Ei pidä liioin häpeillä sitä, että pohjoismainen hyvinvointivaltio on suurelta osin sosialidemokraattien poliittisen työn saavutus.
Mikael Aihela
28.3.2011Perustulo on pahimman luokan huijausta. Se olisi käytännössä lupa työnantajille silputa pienipalkkaiset työt palvelusektorilta lopullisesti pätkiin. Kyse on vastuunsiirrosta työn teettäjältä yhteiskunnalle. Tässä(kin) kysymyksessä vihreällä on miljoona sinisen sävyä.
Hyvinvointivaltion palveluista on eniten voitettavaa köyhimmillä. Heille esimerkiksi toimivien terveyspalveluiden merkitys on suhteellisesti erittäin suuri, paljon suurempi kuin paremmin toimeentulevien. Perussuomalaisten kautta purkautuva protesti on toki ymmärrettävissä, mutta sääliksi käy jo nyt kapinaa joka kalahtaa omaan nilkkaan. Perussuomalaisten ryhmä tulee olemaan täynnä oikeistolaisia yrittäjäpopulisteja ja ulkomaalaisvastaisia sinimustia, heitä eivät palvelut kiinnosta, päinvastoin. Surullisinta on, jos SDP jää toiseksi kaudeksi persujen nousun vuoksi oppositioon. Silloin voimme lausua kauniit jäähyväiset tasa-arvolähtöisen hyvinvointivaltion rippeille ja siirrymme lopullisesti kilpailuvaltioon.
Pilvi Torsti
29.3.2011Kari, Lipposen aikoja voin pohtia historiantutkijan roolissa, mutta poliitikkona keskityn nykyisyyteen ja tulevaan. Sdp:n linjaukset verrattuna mainitsemaasi kokoomukseen esimerkiksi verotuksessa kaudelle 2011-2015 eroavat pienituloisten kannalta olennaisesti. Esimerkkinä vaikkapa tasavero alvin korotuksen vastustaminen ja perusvähennysen nostaminen kunnallisverotuksessa. Lisäksi julkiset palvelut ja niihin liittyvät maksukatot Sdp:n agendalla ja takuulla relevantteja pienituloisten eläkeläisten kannalta.
Pilvi Torsti
29.3.2011Mikael & Petri, tärkeitä näkökulmia, joita pitää levittää kaikin voimin. PS osalta Helsingissä tilanne se, että heidän pääehdokkaansa kannattaa varsin oikeistolaista talouspolitiikkaa ja aselakeja, jotka vievät ajatukset USAn äärioikeistoon.