Kiitos hätähuudosta opettaja!

Kirjoittanut | Julkaistu: 28.9.2017

#kirjoituksiakoulutuspolitiikasta #osa3

Tänään valtuustossa hyväksytty esitykseni sai alkunsa hätähuudosta. Itähelsinkiläisen päiväkodin erityisopettaja soitti. Kuvasi arkea, jossa lapset, jotka tarvitsisivat erityistukea eivät sitä saa. Arkea, jossa päiväkodin lapsista 75 prosenttia puhuu kotikielenään muuta kuin suomea tai ruotsia.

Luin opettajalle ääneen tänään hyväksytyn Helsingin strategian tekstiä yhdenvertaisista mahdollisuuksista, panostuksesta laatuun, kuinka kaikki lapset pidetään mukana ja koulumme tähtäävät huipulle.

Opettaja naurahti vaivaantuneesti. Sanoi, että kuulostaa hyvältä, mutta ei tunnu todelta.

Sama viesti tuli ystävältä peruskoulusta: opettajat kamppailevat tilanteissa, jotka ovat mahdottomia. Alueet eriytyvät vauhdilla ja sitä myöten koulut. Kukaan ei tätä halua, mutta se tapahtuu. Tässä ja nyt. Helsingissä.

Olen päättänyt, että tämä on asia, jossa en luovuta. Kaikki keinot mietitään ja kaivetaan. Jokaisen päiväkodin ja koulun pitää olla sellainen, että jokainen meistä haluaisi lapsensa sinne.

Valtuusto hyväksyi esitykseni, joka strategian kauniina piirtyvien linjausten rinnalla edellyttää, että laatu ja yhdenvertaisuus varmistetaan päiväkodeissa ja peruskouluissa koko kaupungin alueella. Ruotsista haetaan malleja. Laatuohjelman tuloksia tarkastellaan joka vuosi, jotta me päättäjät voimme tehdä tarpeen mukaan uusia päätöksiä. Tämä on tärkeää: jos jokavuotista raportointia ei vaadi, sitä ei yleensä tule ja asioihin ei pääse päättäjänä käsiksi.

Tulen vahtimaan tätä asiaa. Vaatimaan tarvittaessa rahaa kuten jo kertaalleen tein.

Kiitos hätähuudosta opettaja.

Vastaus hätähuutoon

Äänin 80-5 hyväksytty esitys (Perussuomalaiset vastusti):

Hyväksyessään strategiaohjelman valtuusto edellyttää, että kaupunki ryhtyy välittömästi selvittämään mahdollisuutta varhaiskasvatuksen ja perusopetuksen laatuohjelman valmistelemiseksi tavoitteenaan varmistaa varhaiskasvatuksen ja perusopetuksen korkea taso, tasalaatuisuus ja yhdenvertaisuuden toteutuminen koko kaupungin tasolla. Huomiota kiinnitetään esimerkiksi alueiden ja yksikköjen erilaisuuteen sekä rahoitus- ja muiden rakenteiden tarkoituksenmukaisuuteen.

Laatuohjelman osana harkitaan selvitettäväksi Helsinkiin mahdollisesti soveltuvia hyviä käytäntöjä ja testattuja malleja Ruotsista erityisesti huomioiden liki 20 prosentin vieraskielisten lasten osuus varhaiskasvatuksessa ja peruskoulussa.

Laatuohjelman tulokset raportoidaan kaupunginhallitukselle 2018 alkaen vuosittain niin, että ne voidaan ottaa huomioon seuraavan vuoden budjettivalmistelussa ja maksuttoman varhaiskasvatuksen jatkovalmistelussa.

Varhaiskasvatuksen valtava merkitys

Kaikki tutkimus viittaa varhaiskasvatuksen merkitykseen. Lapset hyötyvät, aikuisten ja erityisesti naisten työssäkäynti lisääntyy. Taloustieteen nobelisti on arvioinut, että varhaiskasvatukseen sijoitettu euro tulee seitsekertaisena taksiin. Kaikki voittavat.

Nopeassa ajassa näkökulma on muuttunut lasten ”tarhauksesta” kasvatukseen. Suomen mallissa erityisestä on varhaiskasvatuksen ja lastenhoidon yhdistelmä (early childhood education & care).

Suomalainen varhaiskasvatus on kruununjalokiviämme. Se on rankattu maailman parhaiden joukkoon. Tutkimusperusteisuus johtaa alan kehitystä. Opettajat ovat motivoituneita ja koulutettuja.

Samalla alalla on tunnistettu monia asioita, joissa voidaan tehdä paremmin. Uusin ajattelu heijastuu tänä syksynä voimaan tulleessa varhaiskasvatussuunnitelmassa, jonka ytimessä on lapsen näkökulma ja vuorovaikutus. Vanhempia tuodaan mukaan arvioimaan lapsen kehitystä ja kaikessa haetaan moniammatilliseen osaamiseen perustuvaa lasten huomiointia.

Kuvassa: elokuisella vierailulla Maunulan päiväkodissa sain todistaa hienoa arkea ”maailman onnellisella puolella”, kuten päiväkodin johtaja arkityötään kuvasi. Juttu Maunulan sanomat.

 

Vastaa