Työ: nuorisotakuu, työnilo ja muutosturva

Työskennellessäni työministerin erityisavustajana työn ja työttömyyden monet merkitykset avautuivat: työllä tullaan toimeen, työtä etsitään, työtä ei ole, työttömyyttä pelätään. Vanhemmat pelkäävät, että lapset eivät löydä työpaikkaa, yli 50-vuotiaat ovat huolissaan omasta työllistymisestään, korkeakoulutettujen työttömyys kasvaa.

Toisinaan tuntuu, että meidän työmarkkinoissamme on vikaa, jos jo yli 45-vuotias kokee ikäsyrjintää ja nuori ei pääse ensimmäiseen duunin, kun ei ole kokemusta! Työ on sekä yksilön että yhteiskunnan asia. Siksi eduskunnassa ja ministeriöissä on jatkuvasti tunnistettava ja vietävä eteenpäin jatkuvasti muuttuvia työn ja työelämän asioita.

Hyvinvointivaltion perustana on se, että mahdollisimman moni tekee töitä. Vain siten voimme huolehtia tasa-arvoa rakentavista julkisista palveluista – kirjastosta lähikouluun ja päivähoidosta ikäihmisten hoivaan. Tässä nostaisin työn tarjonnan ja kysynnän rinnalle yksinkertaisen asian elin työnilon. Sillä on väliä, jotta työurilla pysytään ja uutta työtä halutaan etsiä.

Suomessa tarvitaan enemmän työtä. Meidän tulee ennakkoluulottomasti miettiä, miten auttaa ihmisiä löytämään työtä ja miten kannustaa ihmisiä tarttumaan tilaisuuksiin. Siinä auttaa hyvä turvaverkko, joka kannustaa liikkumaan työstä toiseen. Mutta ennen kaikkea tarvitsemme Suomeen uutta työtä. Minusta niin työnantajien kuin työntekijöiden edustajien tulisi suhtautua nykyistä avoimemmin siihen, miten työtä syntyy. Voisiko koeaikoja viilata? Entä toiminimen ehtoja?

Kun työministerin kanssa kysyimme yrityksiltä, mikä nuorten työllistämisessä on niin vaikeaa, usein kävi ilmi, että ongelmaksi mainittuun asiaan on jo olemassa ratkaisu – oli se sitten nuorille tarkoitettu palkkatuki tai korotettu oppisopimuskorvaus.

Uskon vahvasti, että työpaikkoja syntyy, jos koulutuksemme ja tutkimus- ja tuotekehityspanokset ovat kohdillaan. Uskon myös avoimeen maailmaan ja yhteiskuntaan työn moottorina. On jatkuvasti etsittävä uusia trendejä ja monet niistä tulevat vastaan sattumalta. Aikanaan emme olisi arvanneet, että metalliteollisuutemme vahvuudeksi nousee energiatehokkuus ja materiaalin kierrätys. Metsäteollisuudesta puhuttiin kymmenen vuotta sitten auringonlaskun alana, nyt alalla nähdään tulevaisuuden mahdollisuuksia, jotka perustuvat materiaalin uusiutuvuuteen ja monipuoliseen tuotekehitykseen. Digitalisaation mahdollisuuksista olemme nähneet vasta jäävuoren huipun.

Julkisen vallan tulee työllisyyspolitiikassaan erityisellä tarmolla keskittyä nuoriin, maahanmuuttajiin, vammaisiin ja osatyökykyisiin. Heille ensimmäisen työpaikan saaminen on usein vaikeaa, ja ensimmäinen työpaikka on tärkeä avain eteenpäin työelämässä. Juuri tämän vuoksi nuorisotakuu on ollut merkittävä hanke, ja sitä on syytä jatkaa ja edelleen kehittää viime vuosina opitun pohjalta.

Meidän pitää tunnistaa myös entistä paremmin epätyypillistä työtä tekevien ongelmat ja todellisuus. On pätkää, etää, osa-aikaista, nollasopimusta, tarvittaessa töihin tulevaa, yrittäjyyttä, itsensä työllistämistä, vuokratyötä. Sama henkilö saattaa kuulua viikon aikana useaan eri ryhmään.

Nopeasti muuttuvassa maailmassa myös työ muuttuu jatkuvasti. Keskimäärin työuran aikana työskennellään 3–5 ammatissa. Julkisen vallan tehtävä on luoda edellytyksiä siirtyä työstä toiseen, kun muutokset myllertävät. Koulutus on tässä keskeinen väline: osaamisen ylläpitäminen osana työelämää on paras tae pärjäämiselle työmarkkinoilla ja myös työnantajien etu. Jos turvaverkoista ja koulutuksesta huolehditaan, muutos ei ole vain uhka vaan se näyttäytyy myös mahdollisuutena. Sosiaali- ja muutosturvaa pitää jatkuvasti päivittää vastaamaan työtä tekevien elämän todelliset tilanteet ja uuden työn vaatimukset ja muutokset.

Suomalainen työelämä pärjää edelleen laatuvertailuissa, mutta parannettavaa on toki paljon. Pätkätyö ei saa johtaa loputtomaan pätkäelämään, eikä alipalkattu osa-aikaisuus saa olla pysyvä pakko, vaan oma valinta. Ammattiyhdistysliike ja työnantajajärjestöt ovat työelämän ja työmarkkinoiden asiantuntijoita ja siksi pidän niiden välistä vuoropuhelua arvokkaana sekä työelämän, turvan ja pelisääntöjen kehittäjänä että uuden työn synnyttäjinä. Työministeri Lauri Ihalaisen johdolla aloitettu Työelämä 2020 –projekti ansaitsee jatkoa. Hankkeen tavoitteena on, että Suomessa on maailman paras työelämä 2020.

Pilvin muita vaaliteemoja

Helsinki: Pääkaupunki vaatii puolustajansa
Koulutus: 12-vuotinen peruskoulutus kaikille
Talous: Hyvinvointivaltion uudistaminen on tahdon asia
Rauha: Eurooppa, maailma ja turvallisuus