Talous: Hyvinvointivaltion uudistaminen on tahdon asia

Esittelen itseni usein hyvinvointivaltion prototyyppinä: synnyin 1970-luvulla sukupolveen, jonka äideillä oli jo lyhyt äitiysloma, aloitin peruskoulun 1980-luvun kasvun vuosina kerrostalolähiön lapsilauman osana, olen saanut tohtoritason maksuttoman koulutuksen ja synnyttänyt lapseni maailman turvallisimmissa olosuhteissa. Siitäkin olen ylpeä, että puolisoni tuottaa kakkua jaettavaksi työskentelemällä yksityisellä sektorilla.

Uskon tähän elämisen malliin, jonka ytimessä on tasa-arvo ja arkinen turvallisuus. Pohjoismainen hyvinvointivaltio on ainutlaatuinen menestystarina, joka on onnistunut yhdistämään laajan yhteisvastuun ja kansainvälisesti kilpailukykyisen markkinatalouden. Lapsemme käyvät taustastaan riippumatta samoissa päiväkodeissa. Vastaamme yhdessä varsin tehokkaasti kaikkien kansalaisten koulutuksesta, terveydenhuollosta ja arjen turvallisuudesta. Samalla yrityksemme ponnistavat maailman huipulle – ääriliberaaliin markkinatalouteen uskovien ennustusten vastaisesti.

Väitänkin, että juuri laaja yhteisvastuu on olennainen pilari taloudellisen menestyksemme takana. Laaja sosiaaliturva on sekä oikeudenmukaisuuskysymys että investointi taloudelliseen kasvuun.

Vaikka pohjoismaista hyvinvointivaltiota kadehditaan maailmalla, olemme tietoisia mallin kriisiytymisestä. Purkamisen sijaan tarvitaan uudistamista, fiksua säilyttämistä, sen tunnistamista ja arvottamista, mikä tekee mallista toimivan ja tasa-arvoisen. Ja tarvitaan tahtoa.

Juuri nyt julkiselle taloudelle koituu lisäpaineita, jotka johtuvat sekä kotoisista rakenteista että kansainvälisen talouden matalasuhdanteesta. Päättäjien on rohjettava uudistaa järjestelmäämme siellä, missä tarvetta on. Julkisen sektorin on oltava toimiva ja elinvoimainen. Antaisin tässä paljon vastuuta työntekijöille: tehdään asiat fiksusti, tehokkaasti ja ilolla.

Erityisen tärkeää on uudistaa sosiaali- ja terveyspalvelumme sellaisiksi, että ne jakavat resurssit oikeudenmukaisesti ja toimivat kansalaisten kannalta luotettavasti ja joustavasti. Nyt on meneillään suurin uudistus sitten kansanterveyslain säätäminen, sen sisällöt ja onnistuminen vaikuttavat siihen, kuinka hyvin jatkossa pääsemme tarvittaessa hoitoon. Mobiiliteknologia ja digitalisaatio on esiteltävä ihmisille mahdollisuuksia, ei pelkoa lietsoen.

Yksi esimerkki ryhmästä, jonka tarpeet tulevat väistämättä tulevina vuosina keskiöön, ovat eläköityvät ja ikääntyvät sukupolvet. Jokainen meistä lienee nähnyt läheltä, kuinka hankalaa on, jos omassa kodissa ei enää pärjää, mutta ei oikein kuuluisi 24 tunnin valvontaankaan. Välimuotoja syntyy jatkuvasti, mutta edelleen tarvitaan kekseliäisyyttä ja ponnisteluja siihen, että erilaiset asumisen muodot ja apu olisivat saatavilla joustavasti tarpeiden mukaan.

Hyvinvoiva yhteiskunta ja kansalaisten tasa-arvoinen arki on mahdollinen myös tulevaisuudessa. Menestyvät yritykset ja yrittäjät luovat työpaikkoja ja mahdollistavat sen, että hyvinvointivaltion tärkeisiin tehtäviin riittää verotuloja. Yhteiskunnan, jossa ikäihmisten ei tarvitse pelätä terveyden haurastumista eikä vanhempien valita lapsilleen yksityiskouluja.

Menestys ei edellytä uutta Nokiaa, vaan muutaman maailman huipun kerrallaan. Ja hengen, jossa maailmalla menestyvät osaajamme tuovat maailmalla kerätyt voitot Suomeen ja maksavat veronsa, koska kokonaisuus on toimiva ja arvokas.

Pilvin muita vaaliteemoja

Helsinki: Pääkaupunki vaatii puolustajansa
Koulutus: 12-vuotinen peruskoulutus kaikille
Työ: nuorisotakuu, työnilo ja muutosturva
Rauha: Eurooppa, maailma ja turvallisuus