Helsinki: Pääkaupunki vaatii puolustajansa

Olen maalaistyttö, joka muutti Helsinkiin 20 vuotta sitten. Minusta on tullut helsinkiläinen. Arvostan helsinkiläisyydessä sallivuutta, kykyä ottaa uudet tulijat vastaan. Samaa kykyä toivon Helsingiltä jatkossa seudullisen yhteistyön veturina ja sieluna.

Työssäni toisaalta päättäjänä Helsingissä toisaalta valtiotasolla olen muutaman kerran saanut Helsinki-herätyksen: kun muiden alueiden edustajat puolustavat ja ajavat omia etujaan vaikkapa jaettaessa ammattikoulutuspaikkoja, helsinkiläisistä ei juuri kuulu. Pitäisi kuulua! Helsinki ja metropolialue jäävät yleensä lapsipuolen asemaan, kun Suomessa tehdään aluepolitiikkaa. Suomen pärjääminen riippuu kuitenkin paljolti pääkaupunkiseudun menestyksestä, dynaamisuudesta ja kyvystä luoda uutta. Se ei ole muulta Suomelta pois vaan päinvastoin.

Sellaiset maailmantalouden megatrendit kuin kaupungistuminen ja monikulttuurisuus toteutuvat Helsingissä. Tarvitsemme ehdottomasti myös yrityksiä, innovaatiota ja julkisia palveluita, jotka saavat innoituksensa ja voimansa näistä megatrendeistä.

Helsinki on Euroopan nopeimmin kasvavia pääkaupunkeja. Kaupunkipäättäjänä olen huomannut, että Helsingissäkään ei aina ymmärretä, miten nopeaa kasvu on. Meitä junantuomia saapuu jatkuvasti lisää. Tarvitaan suurisuuntaisia ratkaisuja, jotka auttavat kasvavaa väestöä elämään hyvää elämää pääkaupunkiseudulla. Tarvitaan asuntoja, tarvitaan lisää palveluita ja uusia palveluita, jotka huomioivat esimerkiksi sen, että jo joka kahdeksas helsinkiläinen ei puhu äidinkielenään suomea tai ruotsia.

Metropolihallintoratkaisua on kutsuttu nykyhallituksen merkittävimmäksi rakennepoliittiseksi päätökseksi. Olen samaa mieltä. Tarvitsemme yli keinotekoisten kuntarajojen yltäviä, asukkaiden arkeen vaikuttavia sitovia yhteisiä päätöksiä. Tarvitsemme päättäjiä, jotka rohkenevat olla Helsingin ja pääkaupunkiseudun puolella. Alueiden eriytyminen pääkaupunkiseudulla on ollut nopeaa. On välttämätöntä tehdä kuntarajat ylittäviä ratkaisuja asumisesta, maankäytöstä ja liikenteestä. Ei auta vaikka Helsinki kaavoittaisi tuhansia vuokra-asuntoja vuodessa, jos Espoo ei sitä tee. Myös seudun liikennehankkeet kuten pisararata ja metro ovat kärsineet siitä, että niitä ei ole ajettu voimallisesti seudun yhteisen edun näkökulmasta. Minusta meidän olisi korkea aika saada aikaan foorumi, jolla tehdään yhteisiä päätöksiä loputtoman koordinoinnin sijaan. Tällä hetkellä realistisin on 14 kunnan yhteinen metropoli, johon valitaan vaaleilla päättäjät rakentamaan yhteistä näkökulmaa.

Pilvin muita vaaliteemoja

Koulutus: 12-vuotinen peruskoulutus kaikille
Työ: nuorisotakuu, työnilo ja muutosturva
Talous: Hyvinvointivaltion uudistaminen on tahdon asia
Rauha: Eurooppa, maailma ja turvallisuus