Politiikan täytyy pelastaa maailma. Päätös kerrallaan.
Yhteiskunnan luotsaaminen oikeudenmukaisella tavalla edellyttää tietoa, tahtoa ja kykyä kuunnella. Monimutkaiset kysymykset on ratkaistava yhdessä. Siksi politiikan täytyy pelastaa maailma. Päätös kerrallaan.
Tavoitteenani on sosiaalisesti, taloudellisesti ja ympäristöllisesti kestävä yhteiskunta. Politiikalla on olennainen rooli siinä, miten siihen pääsemme. Politiikka on kuitenkin yhä vaativampaa. Nopeasti muuttuvassa maailmassa pitää pystyä kauaskantoisiin päätöksiin. Siksi vaalilupauksia tärkeämpää on valita päättäjiä, joiden tapaan toimia ja arvottaa asioita voi luottaa kaikissa tilanteissa.
Alla päävaaliteemani: tulevaisuus, , koulutus, työ, talous-hyvinvointivaltio, Helsinki, rauha. Kampanjan aikana olen lisäksi julkaissut blogissa muutamia tärkeitä tekstejä liittyen talouteen (Torsti & Harakka ja fiksu valtio), kulttuuriin, ikääntymiseen, yliopistooon ja tieteeseen, olohuonetentteihin & demokratiaan ja lasten harrastuksien kalleuteen.
Tulevaisuus: Vuosi 2025
Politiikassa pitää katsoa kauas nähdäkseen lähelle. Panemme tänään vireille asioita, joiden vaikutukset tuntuvat kymmenen vuoden kuluttua. Teemme päätöksiä, jotka muovaavat tulevaisuutta. Hyvinvointivaltion uudistaminen. Maailmankaupan reilut pelisäännöt. Ilmastonmuutos. Kansainvälisessä kilpailussa menestyvän koulutuksen varmistaminen. Kaikki nämä ovat tulevaisuuden kysymyksiä, joista päätetään tänään, tässä ja nyt. Siksi tarvitsemme päättäjiä, jotka uskaltavat tarttua tulevaisuuden ongelmiin ilman poliittisten pikavoittojen tavoittelua.
Demokratia: Valta, tahto ja politiikka
Demokratia ei ole sitä, että kovimmin huutava määrää. Demokratia on sitä, että jokaisella on ääni. Edustuksellisessa demokratiassa niillä äänillä valitaan joku meistä edustamaan muita ja tekemään päätöksiä. Teknologia on mahdollistanut uusia tapoja osallistua ja vaikuttaa. Luotan siihen, että keksimme jatkossakin tapoja kehittää kansanvaltaa avoimmuuden, dialogin ja edustuksellisuuden pohjalta. Ääni ei saa siirtyä sille, joka huutaa kovimmin tai ilkeimmin.
Helsinki: Pääkaupunki vaatii puolustajansa
Olen maalaistyttö, joka muutti Helsinkiin 20 vuotta sitten. Minusta on tullut helsinkiläinen. Arvostan helsinkiläisyydessä sallivuutta, kykyä ottaa uudet tulijat vastaan. Samaa kykyä toivon Helsingiltä jatkossa seudullisen yhteistyön veturina ja sieluna.
Työssäni toisaalta päättäjänä Helsingissä toisaalta valtiotasolla olen muutaman kerran saanut Helsinki-herätyksen: kun muiden alueiden edustajat puolustavat ja ajavat omia etujaan vaikkapa jaettaessa ammattikoulutuspaikkoja, helsinkiläisistä ei juuri kuulu. Pitäisi kuulua! Helsinki ja metropolialue jäävät yleensä lapsipuolen asemaan, kun Suomessa tehdään aluepolitiikkaa. Suomen pärjääminen riippuu kuitenkin paljolti pääkaupunkiseudun menestyksestä, dynaamisuudesta ja kyvystä luoda uutta. Se ei ole muulta Suomelta pois vaan päinvastoin.
Lue lisää Pilvin tavoitteista liittyen Helsinkiin
Koulutus: 12-vuotinen peruskoulutus kaikille
Tutkijana ja valtiosihteerinä olen puhunut maailmalla monenlaisissa seminaareissa suomalaisesta koulutuksesta, ja viestini on ollut aina sama: koko väestön kouluttaminen on ollut tietoinen päätös rakentaa tasa-arvoista ja menestyvää yhteiskuntaa. Siinä on pitkälti onnistuttu. Suomalainen peruskoulu on ollut valtaisa menestystarina. Koulutus on mahdollistanut yksilöille mahdollisuuden nousta vaatimattomistakin lähtökohdista maailman huipulle, niin kuin Suomelle yhteiskuntanakin.
Suomi menestyy maailmalla vain koulutukseen nojaten. Meidän on luotava lisäarvoa oivalluksilla, joista muut haluavat maksaa korkean hinnan. Sivistys tarkoittaa sitä, että meillä on myös jatkossa Jaakko Hämeen-Anttilan kaltaisia ihmisiä yllättävissä tilanteissa selittämässä ja ymmärtämässä maailmaa ja sen muutosta. Siihen emme saa tuudittautua, että menestys tämän hetken Pisa-tutkimuksissa takaisi meidän pärjäävän jatkossakin, tai varmistaisi, että suomalaiset koululaiset oppivat riittävästi tai oikeita asioita.
Kun verrataan kouluvuosia, emme nimittäin ole lähelläkään maailman kärkeä. Monissa maissa peruskoulutus kestää 12 vuotta. Ja lukuisissa maissa korkeakoulutettujen määrä kasvaa Suomea nopeammin.
Lue lisää Pilvin tavoitteista liittyen koulutukseen
Työ: Nuorisotakuu, työnilo ja muutosturva
Työskennellessäni työministerin erityisavustajana työn ja työttömyyden monet merkitykset avautuivat: työllä tullaan toimeen, työtä etsitään, työtä ei ole, työttömyyttä pelätään. Vanhemmat pelkäävät, että lapset eivät löydä työpaikkaa, yli 50-vuotiaat ovat huolissaan omasta työllistymisestään, korkeakoulutettujen työttömyys kasvaa.
Toisinaan tuntuu, että meidän työmarkkinoissamme on vikaa, jos jo yli 45-vuotias kokee ikäsyrjintää ja nuori ei pääse ensimmäiseen duunin, kun ei ole kokemusta! Työ on sekä yksilön että yhteiskunnan asia. Siksi eduskunnassa ja ministeriöissä on jatkuvasti tunnistettava ja vietävä eteenpäin jatkuvasti muuttuvia työn ja työelämän asioita.
Lue lisää Pilvin tavoitteista liittyen työhön
Talous: Hyvinvointivaltion uudistaminen on tahdon asia
Esittelen itseni usein hyvinvointivaltion prototyyppinä: synnyin 1970-luvulla sukupolveen, jonka äideillä oli jo lyhyt äitiysloma, aloitin peruskoulun 1980-luvun kasvun vuosina kerrostalolähiön lapsilauman osana, olen saanut tohtoritason maksuttoman koulutuksen ja synnyttänyt lapseni maailman turvallisimmissa olosuhteissa. Siitäkin olen ylpeä, että puolisoni tuottaa kakkua jaettavaksi työskentelemällä yksityisellä sektorilla.
Uskon tähän elämisen malliin, jonka ytimessä on tasa-arvo ja arkinen turvallisuus. Pohjoismainen hyvinvointivaltio on ainutlaatuinen menestystarina, joka on onnistunut yhdistämään laajan yhteisvastuun ja kansainvälisesti kilpailukykyisen markkinatalouden. Lapsemme käyvät taustastaan riippumatta samoissa päiväkodeissa. Vastaamme yhdessä varsin tehokkaasti kaikkien kansalaisten koulutuksesta, terveydenhuollosta ja arjen turvallisuudesta. Samalla yrityksemme ponnistavat maailman huipulle – ääriliberaaliin markkinatalouteen uskovien ennustusten vastaisesti.
Lue lisää Pilvin tavoitteista liittyen talouteen
Rauha: Eurooppa, maailma ja turvallisuus
Helsingin rinnalla toinen kotikaupunkini on Sarajevo. Siellä olen elänyt todellisuudessa, jossa vuosikymmenien hyvinvointi ja ihmisten rinnakkaiselo musertui sodan alle. Hauras rauhansopimus on ollut voimassa 20 vuotta, mutta luottamuksen palautuminen ihmisten välille vie sukupolvia.
Toivo on nuorissa. Heille on luotava mahdollisuuksia jättää edellisten sukupolvien katkeruus taakseen. Erityisen tärkeitä ovat konkreettiset hankkeet, jotka luovat mahdollisuuksia arkiseen rinnakkaiseloon. Olen itse ollut mukana perustamassa kansainvälistä United World College -lukiota Mostarin kaupunkiin Bosniaan. Koulussa on oppilaita kymmenistä maista. Heidän joukossaan on serbialaisia, bosnialaisia ja kosovolaisia nuoria, jotka viettävät kaksi lukiovuottaan yhdessä opiskellen. Se on tehokkainta rauhantyötä alueella, jossa tavallisissa kouluissa edelleen kylvetään vihaa naapurimaiden kansoja kohtaan.
Maailmanpolitiikassa on tultu uusien haasteiden aikaan. Olennaista on pystyä ennakoivasti estämään kriisien ja vihollisuuksien syntyä sekä luomaan yhteistyön verkkoja, joiden varaan voidaan kutoa kestäviä ratkaisuja. Tämä koskee esimerkiksi Itämeren turvallisuutta.
Minulle ulkopolitiikan syvin mieli on rauhanpolitiikassa. Yhteistyö ja keskinäinen riippuvuus luovat vakautta. Emme kuitenkaan saa olla sinisilmäisiä ja sulkea silmiämme karkealta valtapolitiikalta ja vihalle rakentamiselta, joista on esimerkkejä paitsi historiassa, myös tämän päivän maailmassa.
Lue lisää Pilvin tavoitteista liittyen turvallisuuspolitiikkaan