Tänään valtuuston kokouksessa käsittelyssä tarkastuslautakunnan arviointikertomus, jonka osana oli arvioitu Helsingin pormestarimallia. Alla keskustelun aluksi käyttämäni puheenvuoro.

“Hyvät valtuutetut,

Päättäjänä on yleensä tärkeää fokusoida tulevaisuuteen eikä haikailla menneisiin. Tämän arviointiraportin Helsingin johtamista koskevan osion osalta on kuitenkin pakko katsoa sekä menneeseen että tulevaan. 

Mutta aloitetaan nykyisyydestä.

Helsingin pormestari ja apulaispormestarit ovat esiintyneet mediassa viime viikkoina tiheään. Viesti tuntuu olevan sama kuin minkä voi lukea tästä arvioinnista ja vuosi sitten pidetyn valtuuston puolivälitarkastelun arvioinneista. Demokratian lisäämisen nimissä ajettu pormestarimalli on toteutunut yhden henkilön valtaa korostavana mallina. Sisäisen ilmapiirin lisäksi kaupungin ja kaupunkilaisten etu ja edunvalvonta vaikuttaa huolestuttavalta. 

Myös arviointikertomus toteaa pormestarin vahvan roolin, tyytymättömyyden kansliapäällikköön, apulaispormestarien roolin epäselvyyden ja ongelmat työnjaossa kaupunginkanslian ja toimialojen välillä.

Meillä näyttää olevan ilmiselvä valuvika sekä mallissa että tavassa ja kulttuurissa, jolla sitä toteutetaan. 

Entä se menneisyys? Istuin edellisellä kaudella tätä mallia valmistelleessa johtamisen jaostossa. Oliko tämä valuvika nähtävissä? Oli. Oliko sille jotain tehtävissä? Oli. Pyrimmekö tekemään? Kyllä.

Maaliskuussa 2016 tässä salissa esitettiin muotoilua

“Kaupunginhallituksessa esittelijöinä toimivat asioiden valmistelusta vastaavat toimialajohtajat, jolloin apulaispormestarit ovat heidän esimiehiään substanssiasioissa. Kansliapäällikkö esittelee vain kanslian asiat, hän on keskushallinnon toimialajohtaja ja toimialajohtajien hallinnollinen esimies. Mikäli pormestari tai apulaispormestari ei hyväksy alaisensa toimialajohtajan esitystä tai johtamansa toimialalautakunnan päätöstä, hän tekee kaupunginhallituksessa vastaesityksen ja kaupunginhallituksen enemmistö muuttaa päätöksen haluamaansa muotoon…toimialajohtajat ovat  substanssiasioissa vastuussa apulaispormestarille ja toimialalautakunnalle.”

Tämä esitys hävisi äänin 53-23, 2 tyhjää. Sen sijaan valittiin malli, joka nimenomaan keskitti vallan pormestarille ja kansliapäällikölle ja jätti apulaispormestarien aseman ongelmalliseksi.

**

Kun nyt luen tarkastuslautakunnan arviointia, se näyttää nostavan esille ongelmia juuri näissä asioissa samalla kun se nostaa esiin vahvuuksia toisissa asioissa. Lisäksi arvioinnissa todetaan, että kansliapäällikön työkuorma on valtaisa, vaikka hän ei ole mitenkään haalinut valtaa ja että pormestari on ottanut de facto vallan, jonka malli myös sallii. 

Apulaispormestarien roolia voi vahvistaa vain palaamalla esittelyoikeuksiin.

Hyvät valtuutetut, johtopäätökseni on: Järjestelmässä on valuvika, jota on hankala korjata.

Entä tuleva? Näen kaksi ratkaisua:

  1. Pormestari ja kansliapäällikkö toteavat ongelmat ja aloittavat valmistelun, jolla valuvika korjataan. 
  2. Koska valuvian korjaaminen joka tapauksessa vie aikaa ratkaisevaksi muodostuu nyt kulttuuri, jota pormestari ja kansliapäällikkö kaupungin johdossa vaalivat ja jota apulaispormestarit edellyttävät. Toivon, että tästä arvioinnista alkaa sellainen luottamuksen kulttuurin.” rakentaminen, joka rakentaa sellaista Helsinkiä, jota johdetaan avoimesti, demokraattisesti ja vaikuttavasti.