Viime keväänä päätimme tulevien vuosien kaupungin kehittämisen kannalta kahdesta merkittävästä linjasta: jatkossa investointeja, siis korjauksia, uudisrakennuksia, siltoja, teitä, tunneleita jne. suunnitellaan kymmenen vuoden perspektiivillä. Lisäksi sovimme tämän valtuustokauden vuosittaisten investointien tasosta.

Viimeiset kolme viikkoa olemme kaupunginhallitusryhmien voimin neuvotelleet, mitä 435 miljoonan investointien sisään pitäisi vuosittain mahduttaa ja koittaneet arvioida kymmenen vuoden kokonaisuutta. Pohjana oli virkamiesten esitys.

Osku Pajamäen kanssa edustimme Sd-linjaa, jossa etusijalla täytyy olla kaupungin eheä kehittäminen eli myös uudet kaupunginosat tarvitsevat palveluja samalla kun olemassa olevista rakennuksista huolehditaan. Kasvavassa kaupungissa – vain viime vuonna Helsingin vöestl kasvoi liki 10 000 uudella asukkalla – julkisen liikenteen on toimittava, homekoulut ja –sairaalat on korjattava. Opetuspuolen investoinneissa varmistettava, että saamme lisäpaikkoja ammatilliseen opetukseen, jotta nuorisotakuu voi toteutua. Nykyiselläänhän Helsingissä jää vuosittain satoja peruskoulun päättäneitä vaille koulupaikkaa.

Kaupungin kehityksen kannalta olennaista on keskustasta itään aukeava merellinen Helsinki. Uudet alueet Kalasatama, Kruunuvuoren ranta joukkoliikennesiltoineen sekä lähiöiden jatkuva täydennysrakentaminen tuovat uusia helposti metrolla ja muulla julkisella liikenteellä saavutettavia alueita kaupunkilaisten käyttöön. Uskallan väittää, että moni helsinkiläinen ei ole vielä tajunnutkaan, miten upea uusia alue kaupunkiimme on rakentumassa. Joukkoliikenteeseen, pyöräilyyn ja kävelyyn satsataan, kuten kestävästi kasvavassa kaupungissa perusteltua on ja kaupunkisuunnittelulautakunta on linjannut.

Olennaisena pidimme myös sitä, että tässä vaiheessa linjataan periaatteita ja laajempia kokonaisuuksia, jotka menevät normaaliin valmisteluun ja tulevat sitten aikanaan budjetin yhteydessä päätettäväksi. Meidän luottamushenkilöiden ei ole syytä ryhtyä insinööreiksi tekemään kaavoja tai tiesuunnitelmia uusiksi.

Neuvottelut osoittivat, että keväällä sovittu investointikatto on tiukka. Olemme toistaiseksi kuitenkin siihen sitoutuneet, joten kaupungilta edellytetään erittäin tarkkaa harkintaa ja suunnittelua. Valitettavan monien hankkeiden osalta investointikatto voi johtaa myös korjausten ja investointien viivästymiseen – siksi jatkovalmistelussa on pyydetty esimerkiksi opetustoimelta tarkennettuja esityksiä.

Alla ryhmien yhteinen tiedote.

**

TIEDOTE 12.9.2013

Helsingin kaupunginhallitusryhmät sopuun investointilinjauksista

Helsingin kaupunginhallituksessa edustettuna olevat puolueet ovat päässeet sopuun vuoden 2014 investointibudjetin jatkovalmistelusta sekä kymmenen vuoden investointisuunnitelman. Neuvottelujen lähtökohtana oli 19.8. kaupunginhallitukselle esitelty luonnos kymmenen vuoden investointisuunnitelmaksi.

Investointisuunnitelma hyväksytään lopullisesti nyt päätettyjen suuntaviivojen pohjata vuoden 2014 talousarvion hyväksymisen yhteydessä. Neuvotteluja yhteensä 4,35 miljardin euron suunnitelmasta on käyty kaupunginhallituksessa edustettuna olevien ryhmien välillä useampi viikko ja neuvottelut saatiin päätökseen keskiviikkoiltana.

Neuvotteluiden lähtökohtana on valtuustokauden strategiassa sovittu 435 miljoonan euron vuosittainen investointikatto. Kaikki ryhmät sitoutuvat vuosittaiseen investointikattoon kaupungin velkaantumisen taittamiseksi. Investointitason lasku edellisiin vuosiin on huomattava ja priorisointeja painopisteiden välillä on jouduttu hakemaan.

Uusi tapa ohjata kaupungin investointeja

Valmistelutapa on uusi niin päättäjille kuin valmisteleville virkamiehillekin, joten myös ryhmien väliset neuvottelut ovat sisältäneet lukuisia kuulemisia ja tarkkaa harkintaa. Neuvotteluryhmät painottavat, ettei asioita ensi kertaa tehtäessä voida aina omata kaikkea osaamista ja tietoa, joten investointiohjelman valmistelu ja siitä päättäminen osana budjettitalouden vuosikelloa tulee varmasti kehittymään.
Kymmenen vuoden raamin käyttöönotosta sekä vuosittaisesta investointikatosta päätettiin viime keväänä hyväksytyssä koko valtuustokautta koskevassa strategiassa. Uudella toimintamallilla pyritään parempaan pitkän aikajänteen suunnitelmallisuuteen ja kustannustehokkuuteen pienenevien resurssien aikana.

Vauhtia rakentamiseen

Yhtenä painopisteenä neuvotteluissa oli uusien asuinalueiden rakentaminen, jotta kasvavaan asuntotarpeeseen Helsingissä pystytään vastaamaan. Helsingin asukasmäärä kasvaa vauhdilla ja jo nyt asuntojen hinnat ovat niukan tarjonnan vuoksi nousseet huomattavasti. Uusia asuinalueita pyritään kaavoittamaan ja ottamaan käyttöön nopealla aikataululla. Tämä tarkoittaa investoinneissa panostuksia muun muassa Kalasataman, Kruunuvuoren ja Hakaniemen kehittämiseen. Uusien alueiden esirakentamiseen tullaan käyttämään ohjelmassa noin 50 miljoonaa euroa vuonna 2014.

Kruunusiltojen investointia päätettiin aikaistaa suhteessa pohjaesitykseen. Tavoitteena on, että Kruunuvuoren siltaratkaisun toteuttaminen aloitetaan vuonna 2017, mutta ehdoton takaraja rakentamisen aloittamiselle asetettiin vuoteen 2019. Ennen lopullisen siltaratkaisun valintaa toteutetaan erilaisten vaihtoehtojen kustannus-hyötysuhteen arviointi. Siltainvestoinnin aikaistamisella Kruunuvuoren kehittämiseen päästään nopeasti kiinni ja alueelle saadaan helposti hyödynnettävä julkisenliikenteen yhteys ja kevyenliikenteenväylät. Vastaavasti Sörnäisten liikennetunnelin toteutusta lykätään alkamaan vuonna 2021.

Perus- ja homekorjaukset vahva painopiste

Merkittävä osa budjetista käytetään korjausinvestointeihin. Kaikkien ryhmien yhteisenä tavoitteena on homekoulujen korjaaminen sekä kaupungin tilojen saattaminen toiminnallisesti järkevään kuntoon. Vuotavat katot ja akuutit korjaustarpeet on hoidettava nopeasti. Kaupungin omien kiinteistöjen korjaaminen on oltava johdonmukaista ja laajemmat korjausinvestoinnit on tehtävä vasta, kun tiedetään kiinteistöjen tulevien toimintojen tarpeet. Korjaushankkeiden osuus investoinneista on noin 115 miljoona euroa.

Opetustoimen investointisuunnitelma priorisoitava uudelleen

Opetustoimessa prioriteettina on valtion Helsinkiin myöntämien ammatillisen koulutuksen paikkojen toteuttaminen. Budjettiesityksen yhteydessä esitetään laskelma ammatillisen koulutuksen investointikustannusten rahoittamisesta valtion myöntämien määrärahojen kautta. Neuvotteluryhmät päättivät, että opetustoimen investointeja päivitetään uuden tiedon ja ammatillisen koulutuksen uusien aloituspaikkojen puitteissa varsinaiseen budjettiesitykseen. Päivitys toteutetaan noudattaen 19.8.2013 kaupunginhallituksessa esitellyn ohjelman opetustoimen investointimäärärahojen vuosittaista raamia, johon tarvittaessa kohdennetaan lisämääräraha, hyödyntäen siinä tapauksessa kohdentamattomia kehittämishankerahoja ja/tai investointimäärärahoja joita 19.8. esityksessä on.

Kaupungin tase tuottavaksi

Neuvotteluissa ei ainoastaan keskusteltu rahanjaosta, vaan haettiin myös peruteltuja myyntikohteita. Tällaisia kohteita ovat lähtökohtaisesti sellaiset kiinteistöt, joille kaupungilla ei ole osoittaa suoraa omaa käyttötarvetta tai joiden omistamiseen ei liity erityisiä kulttuurihistoriallisia arvoja, mutta joiden kustannukset ja mahdolliset korjaustarpeet rasittavat kaupungin taloutta. Kiinteän omaisuuden myyntitavoitteeksi vuodelle 2014 on asetettu 100 miljoona euroa.

Marian sairaala voidaan myydä, mikäli sosiaali- ja terveyspalveluverkon kokonaisselvitys ei edellytä kaupungin sosiaali- ja terveyspalveluiden sijoittamista alueelle. Samalla linjattiin, että keskusterveysasema voidaan sijoittaa vuokratiloihin, mikäli tämä on kustannus-hyötysuhteeltaan perusteltua.

Lapinlahden sairaalalle etsitään toiminnallinen käyttötarkoitus. Alue voidaan tarvittaessa vuokrata ulkopuoliselle toimijalle tai siitä voidaan myös kaupungin erillispäätöksellä luopua julkiselle omistajalle, julkisyhteisölle tai yleishyödylliselle säätiölle, mikäli tilalle löytyy historialliset arvot turvaava ja puistoalueet julkisina ja avoimina säilyttävä käyttö. Välttämättömät ylläpitokorjaukset tehdään investointiohjelman määrärahojen puitteissa. Mikäli toiminnallista käyttöä ei ole löytynyt vuonna 2015, käsitellään Lapinlahden määrärahoja uudelleen.

Helsingin rahoitus keskustakirjastolle 50 % kokonaiskustannuksista

Yhtenä suurimmista yksittäisistä hankkeista investointiohjelmassa on keskustakirjasto. Helsinki on varautunut keskustakirjaston rakentamiseen 50 prosentin rahoitus-osuudella aiemmin suunnitellun aikataulun mukaisesti. Investoinnin valmistelun yhteydessä päätettiin selvittää ydinkeskustan kirjastojen toimintojen sekä Pasilan kirjaston lainaustoiminnan yhdistämistä keskustakirjastoon. Tärkeänä kriteerinä on varmistaa, että kirjastopalvelut ovat jatkossakin helposti kaikkien kaupunkilaisten saatavilla.

Lisäresursseja joukkoliikenteeseen ja pyöräteihin
Valtuustokaudenstrategian mukaisesti yhtenä kehittämisen painopisteenä ovat joukkoliikenne, pyöräily ja kävely, joihin käytettäviä määrärahoja neuvotteluissa päätettiin nostaa. Helsingin joukkoliikennettä sekä pyöräilyverkostoa tulee kehittää ja laajentaa niin uusille alueille kuin reiteillekin.

Lisätietoja
Lasse Männistö, Kokoomus, puh. 044 016 0382
Emma Kari, Vihreät, puh. 044 300 6801
Osku Pajamäki, SDP, puh. 050 555 5245
Silvia Modig, Vasemmistoliitto, puh. 050 512 0421
Harri Lindell, Perussuomalaiset, puh. 0207 920 362
Marcus Rantala, RKP, puh. 050 354 7159
Terhi Peltokorpi, Keskusta, puh. 040 557 4671