(Kolumni Demokraatissa 10.1.2013)
Suomi on ensimmäinen maa Euroopan unionissa, joka on laajalla ohjelmalla konkretisoinut huolen nuorisotyöttömyydestä ja nuorten syrjäytymisen ennaltaehkäisystä. Erityistä Suomen kattavan nuorten yhteiskuntatakuun mallissa on se, että mukana on sekä peruskoulun päättäviä nuoria koskeva koulutustakuu että työttömiksi työnhakijoiksi ilmoittautuvia nuoria koskeva työllisyystakuu. Koulutustakuu lupaa jatkopaikan kaikille peruskoulun päättäville ja työllisyystakuu työ- harjoittelu- kuntoutus- tai työpajapaikan kolmen kuukauden kuluessa työttömyyden alkamisesta.
Voiko 2013 voimaan tullut nuorisotakuu onnistua? Tätä monet ovat pitkin matkaa kyselleet ja epäilleet, josko lupaus on liian optimistinen.
Tavallaan se onkin. Sataprosenttiseksi takuu ei varmasti yllä. Mutta se ei ole idean ydin, vaan se, että julkinen valta uskaltaa tehdä vahvan sitoumuksen ja luvata tuleville aikuistuville sukupolville, että kaikki tehdään, jotta he löytävät paikkansa yhteiskunnassa. Uskon vakaasti, että rohkealla lupauksella päästään paljon lähemmäs sadan prosentin onnistumista kuin ilman tällaista sitoumusta päästäisiin.
Nuorten yhteiskuntatakuun viesti on, että oleskelun sijaan uskomme osallistumisyhteiskuntaan, jossa kansalaisella on samanaikaisesti oikeuksia, velvollisuuksia ja jaettua vastuuta itsestään ja muista.
Mikä ratkaisee nuorten yhteiskuntatakuun onnistumisen?
Työllisyystakuun onnistumisen kannalta avainasemassa ovat työnantajat. Konkretisoituuko yhteiskunnassa laajalle levinnyt huoli nuorista päätöksiksi ottaa nuoria töihin, vaikka suhdannetilanne on juuri nyt epävarma? Kaikki tutkimus osoittaa, että ensimmäinen työpaikka on usein ratkaiseva. ”Tarjoa ensimmäinen työpaikka nuorelle” –haastekampanjalle olisi tilausta.
Julkisen vallan puolesta pyritään tulemaan työnantajia vastaan. Nuorten palkkaamiseen on tarjolla kuukausittainen 650 euron sanssikortti. Palkkatuella vastataan työnantajien tarpeeseen saada tukea kustannuksiin, joita uuden vailla työkokemusta olevan työntekijän perehdyttämisestä alkuvaiheessa koituu.
Työ- ja elinkeinotoimistot satsaavat nuorten yhteiskuntatakuun onnistumiseen palkkaamalla lisätyövoimaa nimenomaan nuorten palveluihin. Lisähenkilöstöllä vastataan tuhansilta nuorilta kerättyyn palautteeseen, jossa korostui oikea-aikaisen henkilökohtaisen ohjauksen merkitys.
Nuorten yhteiskuntatakuu on pitkän aikavälin tavoite ja ohjelma, jonka toteutus on juuri alkanut. Eri toimijoiden laaja sitoutuminen valmistelun aikana rohkaisee: Työmarkkinajärjestöt ovat tehneet esityksiä ja työllistämissopimuksia. Mediatalot haluavat kertoa nuorten asioista ja innostaa esimerkiksi työnantajia mukaan. Palautteen valossa työnantajat näkevät nuorten työllistymisen satsauksena tulevaisuuteen.
Kansanedustaja Antti Lindtman kysyi hiljattain, onko nuorisotakuulla puhelinnumeroa. Mihin esimerkiksi yrittäjä, joka haluaa olla mukana nuorisotakuun onnistumisessa ja tarjota työpaikkaa, voi ottaa yhteyttä. Kysymys on hyvä. Työministerin erityisavustajan vastaus on www.nuorisotakuu.fi.
Kaikki kunnissa toimivat päättäjät voivat tässä ryhtyä toimeen. Varmistakaa, että teidän alueellanne nuorisotakuun toteuttamisen ympärillä on joku, jolle voi soittaa ja mieluiten laajempi ryhmä, joka porukalla miettii, miten juuri meidän kunnassa nuorten työttömyys nujerretaan.
Rohkaisevia esimerkkejä vaikuttavasta työstä nuorten työttömyyden merkittäväksi vähentämiseksi löytyy, esimerkiksi Lindtmanin kotikaupungista Vantaalta. Yhteinen nimittäjä onnistuneille hankkeille tuntuu olevan se, että toimeen on tartuttu päättäväisesti laajalla rintamalla ja suurella sydämellä lähtien siitä, että nuorissa on aina tulevaisuus.
0 Comments on "Haloo, onko nuorisotakuulla?"