Kunnissa päätetään palvelujen järjestämisestä. Siksi keskustelu palvelujen tuottamistavasta kuuluu kuntavaalien ytimeen. Muutamia itselleni tärkeitä näkökulmia aiheeseen satunnaisessa järjestyksessä.
- ”Ihmisten kannalta tärkeää ei ole kuka palvelun tuottaa, vaan että palveluja saa.” Tämä on tuttu hokema ja olen siihen itsekin vedonnut. Perusajatus on tietenkin totta, mutta lause unohtaa sen, että kunta olemme me. Palvelut hankitaan yhteisillä varoillamme ja päätetään demokratiayhteisössä nimeltä kunta, joka on meidän kaikkien omaisuutta. Siksi on väliä sillä, miten erilaiset eettiset ja yhteiskuntavastuun näkökulmat palvelujen tuottamisen yhteydessä ovat vallitsevia. Miten jatkuvuus on turvattu? Miten työntekijöitä kohdellaan? Mihin mahdollinen voitto kanavoituu?
- Kokonaisvaltainen näkökulma ja kehitystyö. Meillä on lääkäreitä enemmän kuin koskaan ja silti tietyillä alueilla lääkäripula. Tämä on yhtälö, jota monen on vaikea ymmärtää. Ehkä tarvitaan lisää lääkäreitä, mutta ennen kaikkea tarvitaan ohjauskeinoja. Johtava ajatus on oltava edelleen kansanterveys ja terveydenhuollon tulee sitä palvella. Julkisen vallan vastuulla on kokonaisvaltaisen näkökulman ylläpitäminen ja jatkuva kehitystyö. Tämä koskee kaikkia palveluja ja on minusta olennainen kysymys ulkoistamiskeskustelussa: kaikissa tilanteissa on varmistettava, että kokonaisuuden hallinta ja kehitystyö on jonkun hallussa. Silloin, kun kokonainen palvelukokonaisuus, esimerkiksi terveyskeskus, ulkoistetaan, tämän turvaaminen on vaikeaa.
- Järjestöt ja yritykset ovat arvokkaita yhteistyökumppaneita ja uusien mallien kehittäjiä. Esimerkiksi Helsingissä vaikkapa Diakonissalaitos on asiantuntijayhteisö, joka pystyy tuottamaan kaupungille erityispalveluja. Aikanaan seurasin läheltä kidutetun pakolaisen traumakuntoutusta. Diakonissalaitoksen erityisosaaminen oli omaa luokkaansa. Samoin esimerkiksi päihdehoidossa monet järjestöt ovat kehittyneet vuosikymmenien saatossa erityisosaajiksi. Samaan tapaan yritykset voivat kehittää fiksuja ja oivaltavia tapoja tuottaa tietty palvelukokonaisuus tehokkaasti ja oivaltavasti.
- Joskus on ajateltava uudelleen. Muistan oman ala-asteeni siivoojat nimeltä. Koulun pääemäntä oli yläastevuosina mukana hiihtolomaleirillämme laittamassa meidän teiniporukalle ruuat. Nämä ihmiset olivat osa yhteisöä, tarvittaessa puuttuivat myös muihin kuin oman ammattinsa asioihin. Kuunneltuani opettajia ja viimeaikaisten koulurauhauutisten valossa olen alkanut kaivata pysyviä aikuisia kouluihin. Käytännössä se tarkoittaisi, että nämä työt tehtäisiin kunnan omana työnä tai ainakin ulkoiselle palveluntuottajalle olisi asetettava ehtoja henkilöstön pysyvyydestä. Edellisellä valtuustokaudella Helsingissä käsiteltiin päiväkotien ruokahuollon ulkoistaminen. Siinä keskustelussa ihmettelin sitä, etteivät kaikki tunnistaneet päiväkodin keittäjän olevan ”yksi täti”, osa kasvatusyhteisöä.
- Hankintaosaaminen. Tiettyjä palvelukokonaisuuksia on perusteltua kilpailuttaa ja etsiä tehokkaimpia malleja niiden tuottamiseen. Silloin korostuu hankintaosaaminen. On kilpailutettava sellaisilla ehdoilla, jotta myös muut tekijät kuin hinta vaikuttavat. Kuntaliiton ja valtion yhteinen julkisten hankintojen neuvontapiste auttaa tässä kuntapäättäjiä. Sen palveluja voitaisiin käyttää nykyistä enemmän. Jutta Urpilainen on näinä viikkoina tuomassa eduskunnan käsittelyyn hallituksen esityksen, joka vaikuttaa konserniverotukseen ja tekee verokikkailun entistä vaikeammaksi ja hyvä niin. Ensi vuonna alkaa hankintalain uudistaminen ministeri Ihalaisen johdolla. Tavoitteena on muun muassa selkeyttää menettelytapoja ja parantaa kolmannen sektorin järjestöjen mahdollisuuksia toimia.
- Terveys- ja hoitoala on valtava ja kasvava liiketoiminnan kenttä, missä tehdään tulosta. Tämä on hyvä muistaa kaikessa keskustelussa. Lobbaajia riittää ja taloudelliset intressit ovat valtavia. Suomessa yksi irvokas esimerkki ovat olleet vuokralääkärifirmat. Lääkäripulassa olleiden kuntien ahdinkoon on tarjottu jatkuvasti vaihtuvia lääkäreitä kovaan hintaan. Johtavassa asemissa olevien kuntapäättäjä- ja lääkärituttavien tarinat ovat olleet karua kertomaa. Pahimmillaan lääkäri on irtisanoutunut virastaan ja seuraavalla viikolla myynyt samaa työtä moninkertaiseen hintaan vuokrafirman kautta tietäen työnantajansa pakkotilanteen.
- Nuorten lääkärien etääntyminen peristeisistä annatin arvoista. Monet kokeneet lääkärituttavat ovat pohtineet, kuinka nuoret lääkärit ovat tottuneet/tottumassa aivan omituiseen ajatteluun omasta työstään. Vastavalmistuneena voi valita, koska tekee töitä ja palkka on korkeampi kuin monella kokoneella kollegalla. Juuri tämäntyyppisenkin kehityksen vuoksi on nopeasti haettava malleja, joilla varmistetaan lääkärien saatavuus perusterveydenhuoltoon.
- Kunnat ja kaupungit voivat houkutella osaajia, kun ryhtyvät päättäväisesti asiaa jamaan. Esimerkiksi Joensuussa on kansanedustaja Merja Mäkisalo-Ropposen mukaan onnistuttu saamaan lääkäreitä, kun on mietitty työolosuhteita ja työnkuvaa. Tähän vetosi myös lääkäri Kaisu Luiro kirjoittamassaan vieraskynässä.
5 Comments on "Näkökulmia yksityistämiseen ja ulkoistamiseen"
Jussi Vauhkonen
25.10.2012Pilvin näkökohdat ovat tärkeitä. Lisäisin vielä yhden: terveydenhuoltoon käytetään Suomessa vähemmän rahaa kuin monissa vertailukelpoisissa maissa. Johtuvatko ongelmat ainakin osin siitä, että halvalla yritetään saada hyvää?
OECD:n vertailua terveydenhuollon selostetaan täällä: http://www.kunnat.net/fi/tietopankit/tilastot/soster/oecd-health-data/Sivut/default.aspx
Tiina Teivaanmäki
26.10.2012Olen seurannut keskustelua sote-uudistuksesta hämmentyneenä. Vain harvoin kuulee poliitikkojen kiertävän asian todellista ydintä niin lähellä osumatta siihen. Ajattelen, että kunnan tulee ensisijaisesti järjestää itse terveys- ja sosiaalipalvelunsa. Lääkäripula terveyskeskuksissa on todellinen. Motivoituneita, innokkaita, tinkimättömään ja pitkäjänteiseen kehitystyöhön valmiita tk-lääkäreitä on liian vähän. Usein apuun huudetaan vuokralääkäriyritys, joka lähes poikkeuksetta pystyy ainakin sammuttamaan tulipalon. Joskus enemmänkin. He tarjoavat jotain mitä ylilääkäri ei rekrytoidessaan voinut tai osannut tarjota. Heidän verkostonsa ovat ehkä laajemmat, he haluavat neuvotella työolosuhteista - ja kyllä, myös palkkauksesta. On muistettava, että kuntalaiset eli potilaat ovat aivan samoja, joita virkalääkärikin hoitaisi. Työn sisältö on siis pääpiirteissään samanlaista.
Vuokralääkärifirmojen osin tai kokonaan hoitamissa yksiköissä ongelmiksi saattavat muodostua lyhyet työjaksot, työntekijöiden vaihtuvuus (ei aina!) ja ehkä työn kovempi hinta sekä voittojen ohjautuminen muualle kuin kunnalle palveluiden kehittämiseen. Vaikka toisaalta uskon, että terveyspalveluiden tuottamisessa on laadun kärsimättä myös tehostamisen varaa. Ehkä vuokralääkärifirmat ovat myös ymmärtäneet tästä kunnan työntekijöitä enemmän, en tiedä.
Lääkärit ovat ihmisiä. Me haluamme tehdä työtä, josta nautimme, ja jolla on väliä. Haluamme elää terveinä ja onnellisina ja olla läsnä lapsillemme, puolisoillemme, ystävillemme ja sukulaisillemme. Ja useimmat aina myös potilaille. Kun työ voi olla täysipainoinen osa tällaista elämää, ei palkalla ole enempää väliä kuin muillekaan työhönsä koulutetuille ihmisille. Valitettavasti arki terveyskeskuksessa voi pahimmillaan tuhota työmotivaation ja auttamisen halun. Lääkäreiden löyhään moraaliin vetoaminen tai työtehtäviin pakottaminen ei ratkaise yhtään ongelmaa. Arjesta työpaikalla tulee tehdä houkuttelevaa, inspiroivaa ja sopivasti palkattua, jotta kuntalaisia palvelemaan saadaan parhaat mahdolliset, myös huomista ajattelevat yleislääkärit. Vuokrafirmat tietävät tästä ainakin jotain, koska ovat onnistuneet rekrytoinneissaan vähintäänkin hyvin. En usko hyvien työolosuhteiden luomisen olevan sellaista rakettitiedettä mitä kuka tahansa ylilääkäri ei niin halutessaan pystyisi toteuttamaan. Asiaa pitäisi vain vähän ajatella, rakenteita kenties muuttaa ja luoda sellaiset olosuhteet, missä se olisi mahdollista. Myös yleislääketieteen erikoisalan profiilin kohotus tekisi terää, mutta se on kokonaan uuden kirjoituksen aihe.
Kirsti Honkavaara
21.1.2013Hei Pilvi,
loistavaa tekstiä! Ei tarvitse katua äänestäneensä sinua. Vaikka periaatteisiisi tietnkin sisältyy jo sinänsä vanhojen ihmistenkin asia, toivoisin silti eksplisiittistä ulostuloa myös siinä asiassa.
Tälläkin hetkellä kodeissaan on luvuton määrä yksinäisiä vanhuksia, jotka eivät enää pääse sieltä ulos. Heidät hoidetaan sinne huonosti ja he kärsivät yksinäisyydestä, ovat pelokkaita ja ahdistuneita. Kaupungin pitäisi ehdottomasti palkata lisää ihmisiä pitämään heistä huolta.
Emme tarvitse tähän kaupunkiin siltoja emmekä patsaita vaan auttavia käsiä.
Pilvi Torsti
22.1.2013Kirsti, tänään oli kyse palvelualoitteesta. Lähitulevaisuudessa tärkeä työ valtuustossa ja kaupunginhallituksessa tulee liittymään kaupungin strategiaan 2013-2016. Sen linjaukset ovat tärkeitä kaikkien kaupunkilaisten kannalta. Kuten tiedät, olen vähemmän ottanut kantaa yksittäisen ryhmän puolesta ja jopa hieman vierastan ajattelua, joka usein politiikassa tahtoo tahtomatta rakentua eli vastakkainasettelu esim kahden haavoittuvan ryhmän välillä. Päivätyössä tämä tulee esiin, kun haluataan laittaa keskenään vastakkain esim nuoret työtömät ja ikääntyvät, jotka haluavat tehdä töitä. Edelleen arvostan suuresti palautetta elävästä elämästä, joten jatkamme!
angielskie filmy online z napisami
20.4.2013Good article. It is unfortunate that over the last years, the travel industry has had to handle terrorism, SARS, tsunamis, bird flu virus, swine flu, along with the first ever true global economic depression. Through it the industry has really proven to be solid, resilient plus dynamic, acquiring new approaches to deal with trouble. There are usually fresh challenges and chance to which the industry must once more adapt and behave.