(TIEDOTE 18.2.2011)
Kansanedustajaehdokas Pilvi Torsti (sd.): ”Yhteiskunta, jossa siitä, että ihmiset pääsevät ulos, on säädettävä lailla, on epäonnistunut jossakin”
Osallisuus, arvot ja yksilölliset tarpeet vanhustenhoidon perustaksi
”Nykyisellään monet pelkäävät vanhenemista”, totesi tutkijatohtori, eduskuntavaaliehdokas (sd.) Pilvi Torsti torstaina Helsingin demarinaisten avoimessa vanhuspoliittisessa keskustelussa. Tilaisuudessa alusti Helsingin entinen sosiaalijohtaja Aulikki Kananoja.
Torstin mukaan väestön ikääntyessä poliittisilta päättäjiltä vaaditaan ratkaisuja, jotka turvaavat vanhustenhoidon palvelutason. Olennaista on järjestää palvelut niin, että ne sopivat ikääntyvän väestön yksilöllisiin tarpeisiin. Vanhuksia ei voida kohdella yhtenä joukkona, jolla on samanlaiset tarpeet.
”On korkea aika ymmärtää ikäihmiset yhteiskunnan osallistujiksi ja ottaa heidät arjen asiantuntijoina mukaan palvelujen kehittämiseen.” Torsti totesi. Hänen mielestään Helsingissä ja koko Suomessa on vallinnut asiakkuuden ilmapiiri, joka on unohtanut, että yhteiskunta on olemassa ihmisiä varten.
”On aika päästä asiakkaiden yhteiskunnasta takaisin ihmisten yhteiskuntaan puhuttaessa sitten mistä väestöryhmästä tahansa” Torsti sanoi ja kiitteli Kananojan esittelemää Sdp:n vanhuspoliittista ohjelmaa sen eetoksesta, jota luonnehtii ajatus jokaisesta kansalaisena ja toimijana yhteisessä maailmassa.
Helsingin pirstaleinen kotihoito kuntoon
Moni vanhuksista asuu yksin ja tuntee turvattomuutta, koska saman päivän aikana omassa kodissa käy mahdollisesti useita vieraita ihmisiä ”asiakasta” palvelemassa. Pilvi Torstin mukaan kotihoidon pirstominen kilpailutuksilla lukuisten toimijoiden hoitamaksi on sekä järjetöntä palvelujen järjestämisen kannalta että epäinhimillistä ikäihmisten kannalta. Kotipalvelu on monelle yksinasuvalle jopa elämän ja kuoleman kysymys.
”Helsingissä kotihoidosta ja kotipalvelusta tulee jatkuvasti palautetta sen suhteen, mitä hoitajat tekevät tai jättävät tekemättä.” Pilvi Torsti kertoo. Hänen mukaansa tavallisesti kyse ei ole hoitajien halusta, vaan tehokkuusharhassa tehdyistä listoista siitä, mitä kukakin saa ja ei saa tehdä. Siksi kotihoitoon on suunnattava resursseja ja se tulee järjestää niin, että vanhukselle syntyy luottamus häntä hoitavaa henkilöstöä kohtaan.
Kuvaako vanhuspalvelulain tarve yhteiskunnan epäonnistumista?
Pilvi Torsti kannattaa vanhuspalvelulakia, johon Sdp:n vanhuspoliittisen ohjelma antaa taustaa. Jopa lakia enemmän Torstista tarvitaan asennemuutosta, joka lähtee ihmisten kunnioituksesta ja jokaisen vanhuksen yksilöllisyydestä.
”Yhteiskunta, jossa siitä, että ihmiset pääsevät ulos, on säädettävä lailla, on epäonnistunut jossakin”, toteaa Torsti. Hän kuitenkin näkee, että nykytilanteessa laki on paras tapa varmistaa, että peruspalvelujen taso turvataan.
Torstin mukaan ikäihmisten ja vanhusten on voitava vaikuttaa omaan asumis- ja hoitoympäristöönsä eikä heitä saa siirtää tarpeettomasti ja usein paikasta toiseen.
”Tulevaisuuden hyvässä Helsingissä ja Suomessa palvelut ja hoito tulevat ihmisten luo. Nykyään ikäihmiset ovat usein loputtomalla hoitoliukuhihnalla ja aina jonossa jonnekin ja juuri sillä hetkellä väärässä paikassa. Siinä ei ole mitään järkeä.”
3 Comments on "”Yhteiskunta, jossa siitä, että ihmiset pääsevät ulos, on säädettävä lailla, on epäonnistunut jossakin”"
Minna Lundell-Kiuru
19.2.2011Tämä on erittäin tärkeä asia - ihmisoikeuskysymys. Vanhuksilla on oikeus heidän tilannettaan vastaavaan hoitoon ja osallisuuteen. Olen seurannut läheisen ihmisen kautta ensin kotihoidon, sitten akuuttisairaaloiden ja nyt vanhustenkeskuksen toimintaa. Liian usein vanhus on itselleen väärässä paikassa/hoidossa jonottamassa siihen oikeaan.
Läheiseni odotti yli puoli vuotta akuuttisairaalassa lähinnä sängyssä maaten pyjamassa paikkaa vanhustenkeskukseen. Siis sen jälkeen, kun oli todettu, että hän ei enää tarvinnut sairaalahoitoa, mutta ei enää pärjäisi kotonakaan.
Sairaalaan joutumista oli edeltänyt jakso kaatuilua kotihoidossa. Yksi niistä johti päivystykseen, josta hänet kotiutettiin saman tien. Kivut kuitenkin olivat niin kovat, että hän joutui uudelleen päivystykseen. Siellä päivystyksessä hän sitten kaatui uudelleen niin pahasti, että joutui (vai pääsi?) lähes vuodeksi akuuttisairaalaan. Nyt hän on viimein vanhustenkeskuksessa hyvässä, hänelle sopivassa hoidossa.
Jos joku nyt miettii, että hänhän olisi voinut välttää tuon kaiken rahalla, niin totean, että läheiselläni ei ollut näin huonokuntoisen henkilön hoidosta yksityisellä puolella veloitettavaa vähintään 4500 euroa kuukaudessa (ei palvelusetelinkään kanssa). Kenellä on? Tärkeintä kaikesta: Oikeus hyvään ja omaan tilanteeseen sopivaan hoitoon ei saa riippua vanhuksen tuloista.
Maija Anttila
22.2.2011Oikein hyvä Pilvi, että sanoit sen, mitä itsekin ajattelen. Jos yhteiskunnan pitää lailla säätää ihmisarvoa kunnioittavia tapoja, kuten esim. tarve päästä ulos tai yleensä virkistymään, ollaan jo todella epäinhimmillisessä yhteiskunnassa. Sellaista maailmaa en ainakaan itse halua olla edistämässä. Ja oli hyvä huomata, että samoin ajattelee Pilvikin - vaikken sitä epäillytkään!
Muutenkin Pilvin jutussa oli monia tärkeitä näkökulmia. Kyllä ihmisarvoisen elämän turvaaminen vanhuksille on poliittisen tahdon asia!
Pilvi Torsti
22.2.2011Minna ja Maija, luin ajatuksenne taalla Sarajevossa. Taalla on kovasti puutetta ja yksinaisyytta, mutta joku ihmisten valinen solidaarisuus tuntuu sailyvan vahvana.